Kirjomonninen

[miljoonakala84]

Iltaa mulla on 120l akvaariossa 6 Kirjomonnista, onko tuo sopiva määrä vai pitäisikö hankkia lisää muutama.

[noel.runeberg]

Suosittelen kaikille monnisille 10kpl parvea..Jos ei samaa lajia niin ainakin corydoraksia...
Itellä on ns. monnismix jossa joka monnislajia on 3-4 ja liikkuvat kun olisivat samaa parvea.
Tosin onhan mulla ihania helmimonnisia 10kpl ja huomaa heti liikkuvuden eron jos niitä nyt olisi vaikka 6.¨
Eli suosittelen sinull sen 10 jos ei muita pohjakaloja ole(tai no partis voi olla) jos ei peräti 12...

[miljoonakala84]

Ahaa no pitääpä käydä hakemassa sitten lisää niitä. Muita pohjakaloja ei ole ja partiksiakin vaan 1 enää koska vein toisen niistä pois.

[noel.runeberg]

Muuten kaunis monninen on.
Yksi kauneimmista mun mielestä

[miljoonakala84]

Joo nii mustakii on tosi kaunis kala. Mites onko siula noita kaloja itelläs ja jos on nii onko saanu poikasia ikinä, mie luulen että mun kirjomonniset on saanu ainakii kerran poikasia mutta noi muut kalat söi ne kaikki kun ne oli ihan pieniä.

[noel.runeberg]

Itellä ei näitä ole mutta 11 muuta corydoras lajia löytyy kyllä

[miljoonakala84]

Ahaa voitko kertoo minkä nimisiä.

[noel.runeberg]

No nyt tulee listaa:

punamonninen
hohtomonninen
Black venezuelamonninen
pandamonninen
viher sekä hepamonninen
öh..kuparimonninen
Somamonninen
helmimonninen
ylänkömonninen
kaarimonninen

[...dipa...]

öh..kuparimonninen

Hä? Mitä vikaa niissä on?

[noel.runeberg]

Ei oikeastaan mikään mutta ehkä vähän tavallisia.

[miljoonakala84]

Vkertokaa että mikä monninen kävisi noitten mun kirjomonnisten kanssa yhteen, ja kuinka monta niitä voisi ottaa kun niitä kirjomonnisia on se 6?

[crisse_83]

120litrainen on sen verran pieni allas etten kyllä sekoittaisi toista monnislajia enää joukkoon, kirjomonnisia voisi ottaa pari-kolme lisää.
Sinulla on aika monessa ketjussa nyt tuolla ollut ongelmia altaasi kanssa, anna ensin niiden vesiarvojen tasaantua rauhassa ja niiden miljoonakalan, sekä platyjen poikasten kasvaa jotta voit viedä ne pois ennen uusien kalojen hankintaa.

Rauhassa hyvä tulee .

[miljoonakala84]

Oon tässä vähän ihmetelly noita mun kirjomonnisia, kun ne ei liiku jokapuolella akvaariota vaan pysyttelevät sillä puolella akvaariota jonne annan ruokaa. Joskus joku saattaa joku käydä keskemmällä akvaariota mutta ei sen pidemmällä. Johtuskohan toi siitä että annan ruuat suunilleen samaan paikkaan, pitäisköhän esim. pakaste survarit ripotella ympäri akvaa riota nii ois monnisilla jotain virikkeitä kun saisivat etsiä ruokansa.

[Lea_83]

Meillä nuo koluavat tuota yhtä päätyä ja puoleen väliin taka seinää sillä akselilla. Ei siis pahemmin toisessa päässä akvaariota näy.
Hulluinta tässä on se että annan ruuan tuohon etu lasin viereen. Nuo pohjatapletit meinaan.

[miljoonakala84]

Meillä nuo koluavat tuota yhtä päätyä ja puoleen väliin taka seinää sillä akselilla. Ei siis pahemmin toisessa päässä akvaariota näy.
Hulluinta tässä on se että annan ruuan tuohon etu lasin viereen. Nuo pohjatapletit meinaan.

Mun Kirjomonniset on ruveneet liikumaan jo vähän paremmin, eli liikkuvat jo koko akvaarion alueella, ainakin ruoka aikana. Muuten suurin osa päivästä kuluuu laseissa ylösalas ravaamiseen, sekä kasvitiheikössä lymyilyyn, sekä hiekan siivilöintiin.
Saa nähdä muuttuvatko viellä rohkeammiksi kun kohta tulee neljä Kirjomonnista lisää.

[JKE]

Heitetäänpä tähän kysymystä aiheeseen liittyen:

Onko kenelläkään tarkkaa tietoa kirjomonnisen kotiseudusta? Rassi (1997) sanoo alkuperäksi Rio Puruksen suuosat. Suuosilla ymmärrän tarkoitettavan joen suuta, ja tämä jokihan laskee Rio Solimoesiin suoraan kiekkokalojen levinneisyysalueelle. Kirjomonniselle annatut vesiarvot (esim. Varjo 2007: keskikova, neutraali vesi ~25 C) eivät kuitenkaan vastaa yhtään ko. alueella tehtyjä mittauksia (Bleher 2006). Veden pitäisi olla hapanta, pehmeää ja 3-4 astetta lämpimämpää.

Voitaisiinkohan tuolla "joen suuosilla" sittenkin tarkoittaa valuma-aluetta huomattavasti etelämpänä? Planet catfish puhuukin valuma-alueesta (drainage), mutta niitähän joella voi olla useita..

[prboy]

Heitetäänpä tähän kysymystä aiheeseen liittyen:

Onko kenelläkään tarkkaa tietoa kirjomonnisen kotiseudusta? Rassi (1997) sanoo alkuperäksi Rio Puruksen suuosat. Suuosilla ymmärrän tarkoitettavan joen suuta, ja tämä jokihan laskee Rio Solimoesiin suoraan kiekkokalojen levinneisyysalueelle. Kirjomonniselle annatut vesiarvot (esim. Varjo 2007: keskikova, neutraali vesi ~25 C) eivät kuitenkaan vastaa yhtään ko. alueella tehtyjä mittauksia (Bleher 2006). Veden pitäisi olla hapanta, pehmeää ja 3-4 astetta lämpimämpää.

Voitaisiinkohan tuolla "joen suuosilla" sittenkin tarkoittaa valuma-aluetta huomattavasti etelämpänä? Planet catfish puhuukin valuma-alueesta (drainage), mutta niitähän joella voi olla useita..

Kovinpa vähän luotat tiedonhankintakykyihini.

Tarkistin aikoinaan Corydorasten kotiseudut alkuperäiskuvauksista aina kun se oli mahdollista. Schwartzin on kuvannut Rössel vuonna 1963 sarjassa Senckenbergiana Biologica, jota en silloin helposti saanut käsiini. Niinpä jouduin turvautumaan muihin lähteisiin, joista luotettavina pitämäni olivat yksimielisiä. Schwartzin kotiseutu on mm. Eversin (1994) mukaan: "Mündung der Rio Purus In den Amazonas". Tieto ei ole muuttunut, sillä Fuller & Evers toteaa (2005) "mouth of the Rio Purus, into the Rio Solimoes". En kuitenkaan usko, että Corydorakset elävät itse Rio Puruksen suulla, vaan todennäköisimmin tuohon jokeen suuosan seuduilla laskevissa puroissa. Alkuperäiskuvauksessa mainittu kotiseutu on ilmeisesti "Mündungsgebiet des Rio Purus" (monnien lajiluettelo Ferraris, 2007)

Luonnosta tuotavien schwartzien pyyntipaikka ei ole selvillä. Myyntierissä esiintyvän varsin suuren ulkonäkövaihtelun perusteella levinneisyysalue on ilmeisen laaja. Tuoreessa Etelä-Amerikan kalojen luettelossa (Reis, 2003) mainitaan edellä mainitun kuvaamispaikan lisäksi levinneisyysalueeksi Rio Puruksen vesistöalue. Tarkempaa viitettä, mihin tämä perustuu ei lähteessä ole. En muista koskaan nähneeni luotettavaa selvitystä schwartzin levinneisyysalueesta. Werner Seussin kirjoissakin esiintymistä kuvaa vain edellä mainittu kuvaamispaikka. Seusshan keräsi lukuisilla Etelä-Amerikan matkoillaan mahdottoamsti lisätietoa Corydorasten esiintymisestä.

Varjon kirjassa olevat vesitiedot ovat Corydoraksilla yleensä akvaarioissa käyttökelpoisiksi havaittuja lajikohtaisia arvoja eivätkä suinkaan perustu löytöpaikkojen vesianalyyseihin. Niiden etsiminen joka lajille olisi ollut vuosien työ. Ja tuloksena olisi ollut useimmiten vesiperä. Sitäpaitsi, mikä olisi oikea schwartzin mittauspaikka? Mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei itse iso Rio Purus. Erilaisissa puroissa vedenlaatu voi lisäksi vaihdella melko paljonkin. Kirjomonninen kutee akvaariossa äärimmäisen harvoin. Ehkäpä syynä onkin liian matalat lämpötilat, mene jat iedä?

[JKE]

En minä Pertti sinun osaamistasi kyseenalaista, itse asiassa sinun viestisi ovat niitä harvoja jotka täällä ylipäätään kannattaa lukea alusta loppuun. Kymmenessä vuodessa vain ehtii tapahtua paljon.

Etsin tällä hetkellä sopivia monniskavereita kiekkokala-biotooppialtaaseen. Bleher lukee tuon Puruksen alueen sivujoet yhdeksi kiekkojen (S. haraldi) levinneisyysalueista ja on tehnyt siellä paljon mittauksia (mm. veden keskilämpötila 28+ C).

Erikoista on muuten, että Bleher löysi kirjomonnisia myös Rio Tapaualta yhdeltä kalakeräilijältä tms., joka piti kaloja luonnonveteen tehdyssä sumpussa pienimuotoista jälleenmyyntiä varten. Se ei tietenkään kerro välttämättä C. schwartzin levinneisyydestä yhtään mitään, mutta em. jokien välillä on toki "muutama" kilometri matkaa.