Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii)
Valvoja: Moderaattorit
Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii)
Heps,
Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii) on hauskan näköinen pieni ahven. Kuulemma vielä käyttäytyykin siististi. Olenkin miettinyt joskos tuommoisia hankkisi.
Lajista on kuitenkin saatavilla hyvin vaihtelevaa tietoa ja kaipailisin kokemuksia niiltä joilla näitä kaloja on ollut. Eli kertokaapas nyt tarinaa millaisia nämä kalat ovat, mistä ne pitävät ja varsinkin mistä eivät. Vesiarvoistakin olisi kiva saada jotain käytännön kokemuksia.
Tässä linkki erääseen suomenkieliseen lajikuvaukseen:
http://kotisivu.mtv3.fi/ofeliashomepage ... oahven.htm
Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii) on hauskan näköinen pieni ahven. Kuulemma vielä käyttäytyykin siististi. Olenkin miettinyt joskos tuommoisia hankkisi.
Lajista on kuitenkin saatavilla hyvin vaihtelevaa tietoa ja kaipailisin kokemuksia niiltä joilla näitä kaloja on ollut. Eli kertokaapas nyt tarinaa millaisia nämä kalat ovat, mistä ne pitävät ja varsinkin mistä eivät. Vesiarvoistakin olisi kiva saada jotain käytännön kokemuksia.
Tässä linkki erääseen suomenkieliseen lajikuvaukseen:
http://kotisivu.mtv3.fi/ofeliashomepage ... oahven.htm
Tero
-
- Member
- Viestit: 431
- Liittynyt: 18:33, 19.10.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Nämä ovat todellakin siivoja pieniä ahvenia. Joskus vähän piilottelevat ja ovat vähän ujompia kuin monet muut kääpiöahvenet, mutta eivät kuitenkaan turhan arkoja. Koiraat saattavat välillä uhitella keskenään (ja ovat silloin upeissa väreissä ) jos pitää vaikkapa kahta pariskuntaa samassa akvaariossa.
Nämä ovat mielestäni helpompia ja vaatimattomampia kuin monet muut kääpiöahvenet. Eivät yhtä kranttuja veden laadun suhteen kuin vaikkapa perhoskirjoahvenet, mutta toki tykkäävät puhtaasta, mieluummin matalanitraattisesta vedestä. Vesiarvot ovat aika tyypilliset pehmeän ja happamahkon veden lajille: pH 6-7 kieppeillä, pehmeähköä ja lämpötila saa olla sellaisen 24-26.
Nämä ovat mielestäni helpompia ja vaatimattomampia kuin monet muut kääpiöahvenet. Eivät yhtä kranttuja veden laadun suhteen kuin vaikkapa perhoskirjoahvenet, mutta toki tykkäävät puhtaasta, mieluummin matalanitraattisesta vedestä. Vesiarvot ovat aika tyypilliset pehmeän ja happamahkon veden lajille: pH 6-7 kieppeillä, pehmeähköä ja lämpötila saa olla sellaisen 24-26.
Riippuu tilanteesta ja mihin vertaa. Kyllä kutua vartioiva naaras antaa kyytiä itseään 5 kertaa isommalle partikselle. Eivätkä muutenkaan arkoja ole jos vertaa joihinkin arkoihin lajeihin. Mutta jos vertaa muihin kääpiöahveniin, niin sitten lienevät aremmasta päästä.hohto kirjoitti: Ja tyttelit ovat tosiaan arkoja.
-
- Junior Member
- Viestit: 129
- Liittynyt: 11:31, 25.04.2003
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Seinäjoki
Tuosta arkuudesta vain, että taitaa olla yksilökohtaista. Minulla noita kaloja on yhteensä viisi kappaletta, eikä ujoudesta ole tietoakaan, prameilevat näkösällä etulasin edessä koko ajan. Kasveja + piilopaikkoja akvoissani on runsaasti. Suosittelen, hienoja kaloja!
http://www.netikka.net/ilkka.korhonen/g ... /index.htm
http://www.netikka.net/ilkka.korhonen/g ... /index.htm
Arka?!
Koiras kyttää pummailee ruokaa etulasissa jatkuvasti ja muutenkin koko ajan pyörii esillä
Naaraat ovat arempia, mutta kuitenkin aktiivisesti usein esille. Keskenään hieman kiukkuisempia, mutta ainakin itselläni kun akvaario on sisustettu siten, että selkeitä reviirirajoja & piilopaikkoja löytyy yllinkyllin, ovat molemmat löytäneet oman päätynsä akvaariosta ja yhteenotot rajoittuvat lähinnä satunnaisiin uhitteluihin.
Kaunis, hieno ahven, suositan ehdottomasti
[EDIT] Äsken sain todistaa aika hauskaa tapahtumaa; altaaseen tuli uusi helmipartamonni joka kyhjötti nurkassa, ei mennyt aikakaan kun kaikki kolme keltakääpiöahventa kävivät yhdessä isottelemassa sille, ei tietoakaan naaraiden välisestä kinasta, porukalla käytiin näyttämässä, että "Tää on sitten meidän pytty"
Koiras kyttää pummailee ruokaa etulasissa jatkuvasti ja muutenkin koko ajan pyörii esillä
Naaraat ovat arempia, mutta kuitenkin aktiivisesti usein esille. Keskenään hieman kiukkuisempia, mutta ainakin itselläni kun akvaario on sisustettu siten, että selkeitä reviirirajoja & piilopaikkoja löytyy yllinkyllin, ovat molemmat löytäneet oman päätynsä akvaariosta ja yhteenotot rajoittuvat lähinnä satunnaisiin uhitteluihin.
Kaunis, hieno ahven, suositan ehdottomasti
[EDIT] Äsken sain todistaa aika hauskaa tapahtumaa; altaaseen tuli uusi helmipartamonni joka kyhjötti nurkassa, ei mennyt aikakaan kun kaikki kolme keltakääpiöahventa kävivät yhdessä isottelemassa sille, ei tietoakaan naaraiden välisestä kinasta, porukalla käytiin näyttämässä, että "Tää on sitten meidän pytty"
"Normal Person + Anonymity + Audience = Total Fuckwad." - Penny Arcade
-
- Katalysaattori
- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Riippuen vähän keltakääpiöiden luonteista ja pytyn koosta esim. tavalliset monniset, partikset, nuolimonnit, piikkisilmät, noitamonnit ja katinkultamonnit onnistuvat. Myös kovasti veikeitä leväkatkoja voipi harkita.pihla kirjoitti:Ja mitä pohja kaloja tai pohja kalaa niiden kanssa voisi pitää?
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
-
- Senior Member
- Viestit: 561
- Liittynyt: 12:04, 07.07.2002
- Paikkakunta: Susiraja, SAS ry
- Viesti:
Minulla myös keltakääpiönaaras on on todella reipas vaikka on olosuhteiden pakosta yksistään (siis ainoana lajinsa edustajana) 600-litraisessa altaassa ruso- ja lippukirjoahventen seurassa. Ei tietoakaan arkuudesta. Upea, kaunisvärinen kala, joita hankin oitis lisää kun joko löydän täältä susirajalta tai pääsen itse Tampereella käymään hakemassa.
Niin, ja pohjakaloina pytingissä on erilaisia monnisia (paljon!), nokka- ja noitamonneja. Helmipartista en laske pohjakalaksi kun se heiluu aina jossain juurakossa .
Niin, ja pohjakaloina pytingissä on erilaisia monnisia (paljon!), nokka- ja noitamonneja. Helmipartista en laske pohjakalaksi kun se heiluu aina jossain juurakossa .
-
- Junior Member
- Viestit: 54
- Liittynyt: 16:11, 27.09.2004
- Paikkakunta: hämeenlinna
Itselläni on 1+2 kombinaation kanssa asustelee 8 täplämonnista, mustaneontetroja ja helmipartis. Muut kalat eivät oikeastaan kiinnitä mitään huomiota keltakääpiöihin ja toisin päin, väistävät kyllä jos sellainen tilanne tulee eteen.millia kirjoitti:Kiinnostaisi kanssa kovasti, mutta onko kenenkään keltakääpiöille tullut nokkapokkaa monnisten kanssa?
Ihan sujuvasti on koko monnislauma ja keltakääpiökonkkaroikka ollut yhdessä söpössä kasassa ruokailemassa ainakin tähän asti. Tosin tilanne voi muuttua sitten kun nuo päättävät alkaa kutemaan, tähän mennessä en voi siitä kokemuksia jakaa kun naaraat ovat vielä niin pieniä, että ei taida kuteminen ihan vielä luonnistua. *kop kop*
"Normal Person + Anonymity + Audience = Total Fuckwad." - Penny Arcade
Usein kuulee puhuttavan kääpiöahventen yhteensopimattomuudesta monnisten kanssa. Millaisissa oloissa näiden yhteiselo on toiminut?Lisa kirjoitti:Riippuen vähän keltakääpiöiden luonteista ja pytyn koosta esim. tavalliset monniset, partikset, nuolimonnit, piikkisilmät, noitamonnit ja katinkultamonnit onnistuvat. Myös kovasti veikeitä leväkatkoja voipi harkita.
Pistäisitkö pytyn tiedot tuohon alle.Hiutale kirjoitti:Ei ole ollut ongelmia monnisten kanssa.
hmm. aw on kyllä aika lailla hölmö paikka.
-
- Senior Member
- Viestit: 561
- Liittynyt: 12:04, 07.07.2002
- Paikkakunta: Susiraja, SAS ry
- Viesti:
Minulla on ollut erilajisia kääpiöahvenia (Apistogrammat agassizi ja borelli, perhos-, ruso-, lippu- ja avainkirjoahven) monnisten kanssa erikokoisissa altaissa (139 l, 140 l, 240 l, 384 l ja 600 l). Koskaan ei ole ollut ongelmia. Ahvenet ovat ollet kilttejä kutuaikanakin. Ne hätyyttelevät joskus korkeintaan oman lajin edustajia, eivät edes toisia ahvenia.
Tällä hetkellä on 600-litrainen, pohja-alaltaan 200 x 60 cm kokoinen pytty, jossa lippu- ja rusokirjokolmikot, keltakääpiönaaras ja nelikymmenpäinen monnisparvi (eri lajeja). Monniset ja ahvenet ruokailevat rauhallsiesti samoilla pohjatabuilla ja koloja ja piiloja löytyy jokaiseen makuun. Tosin ahvenet eivät ole tässä "asunnossa" vielä kuteneet, toivottavasti meno ei muutu liian raisuksi sittenkään jos päättävät alkaa lisääntyä.
Tällä hetkellä on 600-litrainen, pohja-alaltaan 200 x 60 cm kokoinen pytty, jossa lippu- ja rusokirjokolmikot, keltakääpiönaaras ja nelikymmenpäinen monnisparvi (eri lajeja). Monniset ja ahvenet ruokailevat rauhallsiesti samoilla pohjatabuilla ja koloja ja piiloja löytyy jokaiseen makuun. Tosin ahvenet eivät ole tässä "asunnossa" vielä kuteneet, toivottavasti meno ei muutu liian raisuksi sittenkään jos päättävät alkaa lisääntyä.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5666
- Liittynyt: 16:10, 10.11.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hämeenlinna
- Viesti:
Allas johon vähän kaavailin keltakääpiöitä on 125x55 cm pohjaltaan. Pääosin allas on kasvien peitossa, paitsi kahden stone hengen ja juurakkojen kohdalta. Monnisia on 13 kpl ja lisää olisi koht. puoliin tulossa.
Aiemmin meillä oli palettikääpiöahvenia, mutta saivat lähteä, kun vainosivat taukoamatta monnisia.
Että menisikö taas monnisten kestävyyden koettelemiseksi jos sinne hankin keltakääpiöitä? Ruostekirjot ne kuitenkin pitävät kurissa ja nuhteessa silloin kun intoutuvat kutemaan. Tiedä sitten minkälainen mekastus kirjoahventen välille tulisi?
Aiemmin meillä oli palettikääpiöahvenia, mutta saivat lähteä, kun vainosivat taukoamatta monnisia.
Että menisikö taas monnisten kestävyyden koettelemiseksi jos sinne hankin keltakääpiöitä? Ruostekirjot ne kuitenkin pitävät kurissa ja nuhteessa silloin kun intoutuvat kutemaan. Tiedä sitten minkälainen mekastus kirjoahventen välille tulisi?
-
- Katalysaattori
- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Kun allas on tarpeeksi iso, kaikille riittää omia koloja ja kaloilla on sopuisat luonteet, ei ongelmia pitäisi esiintyä. Jotkut kääpiöahvenet ovat kiukkuisempia, esim. palettikääpiöahven, Apistogramma panduro, joiden allasseuraa tulee miettiä tarkemmin.dsl kirjoitti:Usein kuulee puhuttavan kääpiöahventen yhteensopimattomuudesta monnisten kanssa. Millaisissa oloissa näiden yhteiselo on toiminut?Lisa kirjoitti:Riippuen vähän keltakääpiöiden luonteista ja pytyn koosta esim. tavalliset monniset, partikset, nuolimonnit, piikkisilmät, noitamonnit ja katinkultamonnit onnistuvat. Myös kovasti veikeitä leväkatkoja voipi harkita.
Keskustelussa mainittu keltakääpiöahven on yleensä leppoisimmasta päästä oleva pikkuaffen, varsinkin pariskunnittain pidettynä.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Ainakin vesiarvot olisivat samat. Kardinaalit on tosin sellaisia suipon mallisia tetroja, joita ei suositella affenten kanssa, mutta enpä jaksa uskoa, että keltakäppänä reväyttäisi suunsa niin leveälle, että saisi siitä mahtumaan tetran, ja mahassakin voisi tulla tila vastaan
Itselläni ei ole ollut monnisten kanssa, mutta edellisiä kokemuksia lueskellen taitaisi olla mahdollista. Kuitenkin, jos on paljon kasvista ja koloa ja oiiloa, niin luulisi pärjäävän. Reviirit ovat usein silloin pienempiä, kun ei näe mitä sen pusikon toisella puolen on. Kyllähän näitä suositellaan 60-litraisiinkin altaisiin, joten eiköhän 128-litrassa ole tarpeeksi tilaa kaikille.
Nämä on tosiaan kilttejä affenoita.
Suosittelen lämmöllä
Itselläni ei ole ollut monnisten kanssa, mutta edellisiä kokemuksia lueskellen taitaisi olla mahdollista. Kuitenkin, jos on paljon kasvista ja koloa ja oiiloa, niin luulisi pärjäävän. Reviirit ovat usein silloin pienempiä, kun ei näe mitä sen pusikon toisella puolen on. Kyllähän näitä suositellaan 60-litraisiinkin altaisiin, joten eiköhän 128-litrassa ole tarpeeksi tilaa kaikille.
Nämä on tosiaan kilttejä affenoita.
Suosittelen lämmöllä
I'm #1 so why try harder?
No hienoa! Täytyykin ihan vakasti alkaa miettiä tätä kalaa! Kardinaalini eivät enää ole mitään kovin pikkuisia (paitsi muutama kitukasvuinen sintti kyllä löytyy ), monet niistä ovat varsin pullukoita ja rotevia. Kasvitkin toivon mukaan puskistuvat vielä tiheämmiksi. (Sisustajanlahjani ovat vähän hukassa, kasvitkaan eivät oikein hyvännäköisiä, ainakaan vielä )