Kauppias vai myyjä?

[7330]

Ihme nillittämistä tuntuu olevan monella kaupoilla käyminen. Eikö sitä olisi paljon helpompaa kuin kävisi vaan hakemassa sieltä kaupasta haluamasa rojut ja juttelisi siinä sivussa mukavia myyjien kanssa.
Ei se ole mikään itseisarvo alkaa etsimään liikkeestä tai myyjien asiantuntemuksesta puutteita tai vikoja.

Ihme nillitys näyttää alkavan juuri silloin kun asiakas ei tiedä mitä rojuja haluaa, olettaa alan erikoisliikkeestä löytyvän asiantuntemusta siinä määrin että myyjä tietäisi mitä asiakas haluaa ja huomaa myöhemmin olettamuksensa olleen väärä.

Niinpä. Vähän myöhemmällä iällä saattaa huomata,että ne kalakaupan myyjätkin on vaan ihmisiä. Pitää vähän ymmärtää heidänkin asemaansa. Palveltavia asiakkaita voi tulla ja mennä vaikkapa kymmenen minuutin välein. Se on aika raskasta vaihtaa päässään levyä sata kertaa päivässä kun jokaiseen kyselijään pitää yrittää ottaa kontaktia ja miettiä miten hälle voisi olla mieliksi. Aina ei voi onnistua. Ja jos nyt jostakin syystä myyjä ite on pahalla päällä vaikkapa kotona vi...uilevan siipan vuoksi niin kiukkunsa nieleminen ja asiakkaiden olemattomien selvitysten kärsivällinen kuunteleminen voi olla aika nuorallatanssia.

Onhan se asia näinkin, mutta se ei oikeuta myyjät täydellistä tietämättömyyttä myymiensä elävien olentojen perusvaatimuksista. Epäystävällinen tai hapan palvelu on inhimillistä, ja aivan eri asia kuin tietämätön palvelu. Kauppiaan kuitenkin pitäisi tuntea olevansa vastuussa myymistään eläimistä ja alansa erikoisliikkeen myyjänä osata neuvoa asiakasta edes kohtalaisella asiantuntemuksella, sillä kaikki eivät tiedä Aqua-Webiä. Ei välttämättä tarvitse tietää leijupetisuodattimen massojen raekokoa, kun nyt olisi edes joskus kuullut sellaisista asioista kuin kypsytys, veden kovetus tai vaikka mattosuodatin.

Tämän "nillityksen" varsinainen syyhän ovat ne onnettomat, jotka uskovat "asiantuntevaa" kauppiasta ja ne kalat, jotka näiden ihmisten käsissä kuolevat. Ja tokihan se olisi itsestäkin mukavaa, jos joskus voisi oikeasti keskustella kauppiaan kanssa kalavalinnoista ja ehkä jopa kysyä neuvoa.

[Höpötys]

Kyllä ainakin mun mielestä on tärkeää erotella myyjä ja kauppias toisistaan!

Esimerkiksi omassa paikallisessa on itse liikkeen omistaja useimmiten ainut paikalla oleva henkilö ja hän kyllä osaa asiansa. Oikein sääliksi käy, kun toinen yrittää asiakkaille selvittää miksi jotain kalaa ei voi asiakkaan altaaseen laittaa/ ensin pitää kypsyttää/tms. Sitten asiakas haukkuu myyjän liikkeen ulkopuollella esim. seuralaiselleen ja sanoo menevänsä siihen toiseen "hyvään" liikkeeseen, josta saa kalat(, ja joka ei välitä mihin kalat menevät).

Tälle paikalliselle annan anteeksi, jos liikkeessä sattuu oleman esim. hänen poikansa tuuraamassa tai joku harjoittelija, heiltä en odotakkaan täydellistä tietämystä asioihin vaan korjaan mahdolliset virheet.

Eli, kyllä sillä on väliä kenen kanssa asioi, onko "myyjä" itse omistaja vai kenties joku harjoittelija.

Vai moniko voi sanoa osaavansa työnsä täydellisesti ja erityisesti antavansa neuvoja tai selvityksiä jokaiseen pulmaan? En minä ainakaan ja olen asiakaspalvelulaborantti!

[dsl]

Omistatko bemarin?

Enpä tiedä, kuuluuko asia sinulle mitenkään. No samapa tuo, en omista autoa ollenkaan.

[Adrianna]

Kyllä ainakin mun mielestä on tärkeää erotella myyjä ja kauppias toisistaan!

Semi-OT: Muuten, tuolla edellä kun oli valitusta sanojen kauppias ja myyjä epäsopivuudesta... Erotellaan ne kätevästi vaikka käyttämällä sanoja yrittäjä ja palkoillinen. Ei mene sekaisin .

[JKE]

Ei tuolla erottelulla ole asiakkaan kannalta hevonkaan humpan merkitystä. Paska palvelu ei sillä paremmaksi muutu. Jos "yrittäjäkauppiaalla" on tunareita töissä, niin palautetta liikettä kohtaan voi odottaa, ja se on silloin myös täysin ansaittua.

[Thomas29Hki]

Aivan vedet silmissä ja lattialla kierien kun luin ketjun läpi... Välillä kysytään omistaako BMW:n vai ei... eikö kannattaisi kuitenkin pysytellä asian ytimessä BMW:n omistaminenhan se ei ollut...

Mutta asiaan... jos ei ole ollut päivääkään myyjänä tai missään asiakaspalvelualalla töissä tai puhumattakaan omistajana/kauppiaana ei välttämättä pysty hahmottamaan mitä se ammatti todella vaatii ammatinharjoittajalta tai työntekijältä. Jokainen kuitenkin on ollut se asiakas ja tietää miten olla vaikea asiakas tai helppo asiakas.

Olen samaa mieltä monen jo kirjoittaneen kanssa että jos jotain huomauttamista jostain palvelusta on esim. jonkun akvaarioliikkeen toiminnassa tai palvelussa niin valita ihmeessä ensiksi sinne liikkeen johdolle äläkä päivittele tapahtunutta lehtien tai internet palstojen sivuilla.

Ei tämä jauhaminen täällä auta sen liikkeen asiakaspalvelun kehittämisessä yhtään. Eikä myöskään se jauhaminen internet palstoilla tai lehtien lukijanpalstoilla auta sitä asiakastakaan yhtään. Ei se myyjäliike pysty huonoa palvelua korjaamaan, jos asiakas ei osaa antaa sitä oikeaa palautetta oikeille henkilöille. Myös se palaute tulisi mielestäni olla asiallista. Ei me sentään Venäjällä asuta. Tietenkin on niitä mätiä yrityksiä joissa on liikeidea ollut alussa loistava, mutta toteutus mätä. Mutta totuus on se että ne mädät liikkeet karsiutuvat kyllä ajan kanssa pois konkurssien tms. muodossa.

Jos asiakas haluaa oikaisua virheestä mitä hänen mielestään on tapahtunut niin kannattaa ihmeessä ottaa liikkeeseen yhteyttä ja antaa palautetta. Usein myyjäliike tai valmistaja antaa hyvästä palautteesta positiivista palautetta esim. lukuisina tuotehyvityksinä tai alennuksina. Kuten edellä on todettu jotkut fiksut liikkeet ovat antaneet reiluja alennuksia asiakkaalleen seuraavalla ostokerralla. Kovassa yritys maailmassa on tärkeää kuitenkin pitää ne "vaikeatkin" asiakkaat omina kuin antaa ne naapurille.

[Adrianna]

Ei tuolla erottelulla ole asiakkaan kannalta hevonkaan humpan merkitystä. Paska palvelu ei sillä paremmaksi muutu. Jos "yrittäjäkauppiaalla" on tunareita töissä, niin palautetta liikettä kohtaan voi odottaa, ja se on silloin myös täysin ansaittua.

Nyt meni ohi tuon pointtini, ainakin osittain. Liikkeen omistajahan määrää perusasiat kuten työajat yms. sekä usein myös vetää yrityksen päälinjat, eläinten myynnissä myös ne eettiset. Palkoilliset sitten tekevät niin kuin liikkeen oma tapa sanoo. Tottakai oma järki on ihan kiva lisä hommiin mutta pääpiirteittäin asia on näin. Palkoillista ei siis voi moittia siitä jos yrittäjä haluaa ottaa myyntiin vaikka kultakalamaljoja, yrittäjää taas ei voi moittia siitä että palkoillinen on hapan asiakaspalvelija. Tottakai palkoillinen voi olla myymättä niitä maljoja ja yrittäjä puhutella huonosti käyttäytyvää palkoillistaan, mutta - taas - pääpiirtein asia menee noin. Vähän rautalankamalli mutta kuitenkin .

Eli taas päästään samaan pisteeseen että se palaute oikeaan paikkaan, jos se halutaan sanoa päin naamaa niin sitten päin sitä oikeaa naamaa eikä sitä kuka ekana tähtäimeen sattuu. Jos päin naamaa sanominen ei ole mieluisaa tai se palautteen kohde on vaikka lomalla niin laita sähköpostia, kirjoita kirje tai lähetä vaikka savumerkkejä. Kunhan sanot edes jotain etkä jupise mumise murise kaikkialla muualla .

Menee niin ympäripyöreäksi sanomiseksi että taitaa olla kaikki jo sanottu, puolin toisin

[petokala]

Näin vuosia asiakaspalvelussa olleena painottaisin kuittien taltioimista!

Veikkaanpa, että aika harvalla lemmikkieläinkaupalla on atk-järjestelmää, mistä ostotapahtumaa edes voisi etsiä. Takuuasioissa on kuitenkin ihan alasta tai tuotteesta riippumatta tärkeää tietää ostopäivä.

Ja tosiaan, jos asiallista palautetta on, niin se kannattaa kertoa sinne yritykseen. Kyllä aika harvassa on liikkeet alalla kuin allalla, jotka ei pyri asiallista reklamaatiota hoitamaan asiakkaan kannalta sillä lailla, että asiakas tulee myös uudestaan. Lemmikkieläinkaupoissa tai vastaavissa en ole päivääkän ollut töissä, mutta ei se kulttuuri voi olla niin erilainen .