Kalastoehdotuksia 325 l akvaarioon mihin säästän ;)
Itse ajattelin:
10 miljoonakalaa
1 partamonni
5 pandamonnista
muutama täpläimumonni
15 neontetraa
(((3-4 leväbarbia)))
1 Taistelukala
Tuossa oli nyt muutama. Kertokaa hyviä aloittelijan akvaariokasveja ja kuinka paljno niitä laitan sekä voisiko joku kertoa niistä vesitesteistä? Ajattelin liuskatestejä, mitä olen nähnyt tuosta faunattaressa. Kuinka monta kertaa testi pitää tehdä ennen kuin kalat tulevat ja pitääkö se katsoa aina kerran kuussa? Akvaarion mukana tulisi:
- valaisin (2 loisteputkea)
- Fluvalin 403 ulkosuodatin (vanhamalli)
- vedenlämmitin
- hiekat (n.40kg)
- päällyslasit
- lappo ja magneettinen lasinpuhdistin
Tuon ulkosuodattimen lisäksi varmaan joku mattosuodatin? Tämä kyllä kuuluisi varmaankin jo laitteisto puolelle muttaaa :) LAitetaanko mattosuodatin siis akvaarion hiekkojen alle vai päälle ja peittääkö se koko akvaarion pohjan? Pitäisikö akvaarion sisäpuolelle ottaa vielä lisäksi joku pienempi suodatin? Sitten kertokaa mikä se ''kuplajuttu'' on. Sellainen haikoriste jonka suusta tulee kuplia, tarvitseeko sellaista hankkia, en muista sen nimeä :? Pesisin varmaankin hiekat koitan saada bakteerikannaston sitten vedeparannus aineilla ja jollain muulla, millä? Voinko pestä hiekat ämpärissä jossa on vettä ja sitten vaan möyhentelen niitä siellä ämpärissä? Kuinka monta litraa minun pitäisi tuosta akvaariosta vaihtaa vettä kerran viikossa? Imuroinko akvaarion pohjan kerran viikossa ennen vesienvaihtoa? Ja suodattimet kerran kuussa. Kuinka usein se suodattimen vanusisältö juttu mikä onkaan pitää vaihtaa? Kyselen näitä asioita varmistuakseni =D
Kyselyä ja kalastoa 325l
Valvoja: Moderaattorit
Ensinnäkin kannattaa unohtaa miljoonakalat. Ne ovat kovan veden kaloja ja pH saisi olla niillä 7.0-8.5 ja se ei oikein täsmää muun kalastosi kanssa.
Täpläimumonnista en löytänyt tietoa mistään. Olisikohan se vanhentunut nimitys?
Jos katsoo mainitsemiesi kalojen vaatimia vesiarvoja, tulee pieniä mietteitä. Nimittäin jos kala elää raja-arvoilla (vesien suhteen) on se pidemmän päälle huono asia. Siis raja-arvoja tulisi välttää.
Esimerkiksi taistelukala vaatii 24-30 asteen lämmön.
Pandamonniset tykkäisivät taas 20-25 asteen lämmöstä, joten tulisi sinun luopua jommasta kummasta.
Pöh, menee liian vaikeaksi selittää kaikki yksitellen, eli laitampa tähän listan
(kala, pH, lämpö)
pandamonninen, 6.0-7.5, 20-25
miljoonakala, 7.0-8.5, 23-26
partamonni, 5.5-8.0, 22-28
neontetra, alle 7, 20-26
leväbarbi, 5.5-8.0, 22-26
taistelukala, 6.0-8.0, 24-30
Siitä vain katsele arvoja ja muista, että raja-arvoja tulisi välttää. Huomaat, että pH:ssakin tulee vähän ongelmia tuolla miettimälläsi kalastolla. Esim. miljoonakalat vaatis yli 7 ja neonit alle 7.
Jos pääsi menee pyörälle näiden kaikkien vesiarvojen kanssa, annan vielä selvyyden vuoksi oman ehdotukseni sinun kalastoksi:
1 partamonni
1 joku muu pleko
6 pandamonnista
5-6 leväbarbia
joku ns. isompi ja näyttävämpi kalapari (muut ehdotelkoot tällaista kun en itse keksi)
parvi neontetroja
Tuollaisella kalastolla pH vois olla 6.5 tuntumassa ja lämpö 24 astetta.
Mainitsen vielä muutaman kalalajin, joista itse pidän erittäin paljon. Tutki niitä esim. googlettamalla ja jos ihastut johonkin, ala suunnittelemaan uusiksi kalastoa!![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
Itse laittaisin tuon kokoiseen lehtikala pariskunnan, jonkin parvikalan (pitäisi olla suht iso kala ettei lehtikset syö niitä! esim. mustaneontetra vois olla sellainen), tiikerinuoliaisia, partiksen, jonkin muun plekon (esim. helmipallopleko).
Jos ottaa nuoliaisia ei voi ottaa monnisia, koska nuoliaiset voi syödä niiden silmät!
Ihania kaloja ovat myös perhoskirjoahven ja suklaarihmakala, mutta ne vaativat aika paljon vesiarvoiltaan ja näin ollen ovat vähän hankalempia hoidokkeja.
No, sitten kasveista. Kirjoitan jonkun romaanin tähän...
Hyviä kasveja vois olla esim. vallisneria, karvalehti, intianvesitähdikki, argentiinanvesirutto, jaavansaniainen, jaavansammal, ruskomelalehti, kääpiömiekkakasvi, vedensuosikki... Lista jatkuu ja jatkuu. Jos valoa on akvaariossa hyvin, hentorotala ja rusolehti olisivat kauniita kun niiden lehdet alkavat punertaa runsaassa valossa. Kasvejahan voi laittaa oman mieltymyksen mukaan. Muistathan kuitenkin, että monet kalat tykkäävät kasvitiheiköistä. Kasvien määrää on tooosi vaikea arvioida, mutta ostat aina muutaman kutakin haluamaasi kasvia ja tökkäät akvaarioon, sitten jos näyttää että vielä sopii niin osta lisää. Akvaariokaupoista ei kannata ostaa, kun ovat sen verran hinnakkaita, että osta täältä meiltä muilta harrastajilta
Vesitesteistä tippatestit ovat liuskatestejä varmempia, älä siis osta liuskatestejä! Tippatesteistä sinun kannattaisi hankkia NO2 (nitriitti), NO3 (nitraatti), pH, KH ja GH testit. Nuo GH ja KH testit eivät ole pakollisia, jos suoraan hanasta tuleva vesi on sopivaa akvaarioosi. Arvot saat tietoon vaikkapa soittamalla vesilaitoksellesi. Muista myös kysyä lisätäänkö veteen klooria/kloramiinia tms. sillä jos lisätään, pitää ne poistaa vedestä ennen akvaarioon laittoa. Kloramiini haihtuu vedestä kun sitä seisottaa esim. sankoissa vuorokauden, kloori taas lähtee vedenparannusaineilla.
Kun alat kypsyttää akvaariota, nitriitti ja nitraatti pitää testata päivittäin. Myöhemmin riittää harvempikin testausväli, mutta esim. nitraattia olisi hyvä testata viikottain. pH + kovuustestejä tarttee lähinnä silloin, jos vesijohtoveden arvot eivät sovi suoraan akvaarioon ja niitä siis pitää muutella erilaisilla aineilla. Meille hanasta tuleva vesi on just sopivaa, joten pH:takin mittailen aika harvoin, just esim. kerran kuussa.
Tuohon suodatukseen en osaa oikein kommentoida paljoa. Mattosuodatin ei tule altaan pohjalle vaan sen voi laittaa akvaarioon lasiseinää vasten. Tässä hyvä ohje tuollaisen tekoon: http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php
Jos otat akvaarioosi plekoja, ne voivat imutella mattosuodatinta ja tällöin toisenlainen sisäsuodatin olisi parempi vaihtoehto kuin mattosuodatin.
Se mainitsemasi kuplajuttu taitaa olla ilmastin eli ilmapumppu. En ole kuitenkaan varma, sillä meillä ei ole tuollaista käytössä. Jos akvaarion pinta on hyvässä virtauksessa (esim. sisäsuodatin voi olla niin pinnassa että vesi suihkuaa ulostulosta kunnolla veteen sekoittaen sitä) happea liukenee muutenkin tarpeeksi, eikä ilmastinta tartteta. Tietenkin se on hyvä lisä, eipä siitä haittaakaan ole, joten periaatteessa samahan se on hankkia.
Kun saat uuden akvaarion ja laitat siihen hiekat, koristeet (kannot, kivet ym.), vedet ja suodattimet, sinun pitää se kypsyttää. Tässäpä hyviä keskusteluja aiheesta:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=67551
Vedenparannusaineilla et siis voi luoda bakteerikantaa!
Hiekan pesuun on monta tapaa, tuo mainitsemasi tapa on yksi niistä. Pieni vinkki: jos ostat Bilteman hiekkapuhallushiekkaa, sitä ei tarvitse pestä. Se on kuitenkin tosi vaaleaa väriltään ja kaikki kakka näkyy siinä helposti. Itseäni se ei haittaa, mutta joitakin voi haitata.
Akvaariosta olisi hyvä vaihtaa vettä 30-50% joka viikko. Sinun akvaariossasi se tarkoittaa 97,5-162,5 litraa. Hommahan ei tosiaankaan ole nuin tarkkaa että puolen litran päälle, mutta laskimpahan prosentit tarkasti! Itse vaihdan 50% vettä joka viikko.
Kun altaaseesi tulee useampi suodatin, on niitä hyvä pestä vuorotellen. Et siis pese kaikkia kerralla. Näin akvaariossa pysyy hyvä bakteerikanta tasapainossa koko ajan. Ulkosuodattimella on pitkä huoltoväli, varmaan puolen vuoden väleinkin riittää sen huolto. Sisäsuodattimet olis hyvä pestä kerran kuussa. Jos on paljon sottaavia kaloja niin joutuu varmaan puhdistamaan kahdestikin kuussa.
Pohja on hyvä imuroida kerran viikossa, esim. just ennen vesien vaihtoa. Itse imuroin kahdesti viikossa kun on nuin vaalea hiekka. Sorapohja pitää lapota, eli oikein työntää sitä lappoa soran sekaan, jotta saa kaiken kakan nousemaan ylös. Hiekkapohja pitää vain imuroida siitä päältä ja varoa, ettei hiekat lähde mukaan. Tekemällä pyörivää liikettä lapolla saa aikaan pyörteen, joka nostaa kakat ylös ja lappoon, mutta hiekat pysyy pohjassa. Muistathan, että jotkut kalat vaativat hienon hiekkapohjan, esim. monniset!
Suodatusmateriaaleja, esim. just tuota suodatusvanua mistä mainitsit, ei tarvitse vaihtaa kovinkaan usein. En osaa arvioida vaihtoväliä kun meillä on edelleen samat materiaalit, mutta puhutaan nyt ainakin vuodesta jos ei paristakin. Muut tarkentakoot.
Huh huh, aikaa meni näihin kirjoituksiin, mutta toivottavasti oli vaivan väärti ja autoin sinua eteenpäin harrastuksessasi
Täpläimumonnista en löytänyt tietoa mistään. Olisikohan se vanhentunut nimitys?
Jos katsoo mainitsemiesi kalojen vaatimia vesiarvoja, tulee pieniä mietteitä. Nimittäin jos kala elää raja-arvoilla (vesien suhteen) on se pidemmän päälle huono asia. Siis raja-arvoja tulisi välttää.
Esimerkiksi taistelukala vaatii 24-30 asteen lämmön.
Pandamonniset tykkäisivät taas 20-25 asteen lämmöstä, joten tulisi sinun luopua jommasta kummasta.
Pöh, menee liian vaikeaksi selittää kaikki yksitellen, eli laitampa tähän listan
(kala, pH, lämpö)
pandamonninen, 6.0-7.5, 20-25
miljoonakala, 7.0-8.5, 23-26
partamonni, 5.5-8.0, 22-28
neontetra, alle 7, 20-26
leväbarbi, 5.5-8.0, 22-26
taistelukala, 6.0-8.0, 24-30
Siitä vain katsele arvoja ja muista, että raja-arvoja tulisi välttää. Huomaat, että pH:ssakin tulee vähän ongelmia tuolla miettimälläsi kalastolla. Esim. miljoonakalat vaatis yli 7 ja neonit alle 7.
Jos pääsi menee pyörälle näiden kaikkien vesiarvojen kanssa, annan vielä selvyyden vuoksi oman ehdotukseni sinun kalastoksi:
1 partamonni
1 joku muu pleko
6 pandamonnista
5-6 leväbarbia
joku ns. isompi ja näyttävämpi kalapari (muut ehdotelkoot tällaista kun en itse keksi)
parvi neontetroja
Tuollaisella kalastolla pH vois olla 6.5 tuntumassa ja lämpö 24 astetta.
Mainitsen vielä muutaman kalalajin, joista itse pidän erittäin paljon. Tutki niitä esim. googlettamalla ja jos ihastut johonkin, ala suunnittelemaan uusiksi kalastoa!
Itse laittaisin tuon kokoiseen lehtikala pariskunnan, jonkin parvikalan (pitäisi olla suht iso kala ettei lehtikset syö niitä! esim. mustaneontetra vois olla sellainen), tiikerinuoliaisia, partiksen, jonkin muun plekon (esim. helmipallopleko).
Jos ottaa nuoliaisia ei voi ottaa monnisia, koska nuoliaiset voi syödä niiden silmät!
Ihania kaloja ovat myös perhoskirjoahven ja suklaarihmakala, mutta ne vaativat aika paljon vesiarvoiltaan ja näin ollen ovat vähän hankalempia hoidokkeja.
No, sitten kasveista. Kirjoitan jonkun romaanin tähän...
Hyviä kasveja vois olla esim. vallisneria, karvalehti, intianvesitähdikki, argentiinanvesirutto, jaavansaniainen, jaavansammal, ruskomelalehti, kääpiömiekkakasvi, vedensuosikki... Lista jatkuu ja jatkuu. Jos valoa on akvaariossa hyvin, hentorotala ja rusolehti olisivat kauniita kun niiden lehdet alkavat punertaa runsaassa valossa. Kasvejahan voi laittaa oman mieltymyksen mukaan. Muistathan kuitenkin, että monet kalat tykkäävät kasvitiheiköistä. Kasvien määrää on tooosi vaikea arvioida, mutta ostat aina muutaman kutakin haluamaasi kasvia ja tökkäät akvaarioon, sitten jos näyttää että vielä sopii niin osta lisää. Akvaariokaupoista ei kannata ostaa, kun ovat sen verran hinnakkaita, että osta täältä meiltä muilta harrastajilta
Vesitesteistä tippatestit ovat liuskatestejä varmempia, älä siis osta liuskatestejä! Tippatesteistä sinun kannattaisi hankkia NO2 (nitriitti), NO3 (nitraatti), pH, KH ja GH testit. Nuo GH ja KH testit eivät ole pakollisia, jos suoraan hanasta tuleva vesi on sopivaa akvaarioosi. Arvot saat tietoon vaikkapa soittamalla vesilaitoksellesi. Muista myös kysyä lisätäänkö veteen klooria/kloramiinia tms. sillä jos lisätään, pitää ne poistaa vedestä ennen akvaarioon laittoa. Kloramiini haihtuu vedestä kun sitä seisottaa esim. sankoissa vuorokauden, kloori taas lähtee vedenparannusaineilla.
Kun alat kypsyttää akvaariota, nitriitti ja nitraatti pitää testata päivittäin. Myöhemmin riittää harvempikin testausväli, mutta esim. nitraattia olisi hyvä testata viikottain. pH + kovuustestejä tarttee lähinnä silloin, jos vesijohtoveden arvot eivät sovi suoraan akvaarioon ja niitä siis pitää muutella erilaisilla aineilla. Meille hanasta tuleva vesi on just sopivaa, joten pH:takin mittailen aika harvoin, just esim. kerran kuussa.
Tuohon suodatukseen en osaa oikein kommentoida paljoa. Mattosuodatin ei tule altaan pohjalle vaan sen voi laittaa akvaarioon lasiseinää vasten. Tässä hyvä ohje tuollaisen tekoon: http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php
Jos otat akvaarioosi plekoja, ne voivat imutella mattosuodatinta ja tällöin toisenlainen sisäsuodatin olisi parempi vaihtoehto kuin mattosuodatin.
Se mainitsemasi kuplajuttu taitaa olla ilmastin eli ilmapumppu. En ole kuitenkaan varma, sillä meillä ei ole tuollaista käytössä. Jos akvaarion pinta on hyvässä virtauksessa (esim. sisäsuodatin voi olla niin pinnassa että vesi suihkuaa ulostulosta kunnolla veteen sekoittaen sitä) happea liukenee muutenkin tarpeeksi, eikä ilmastinta tartteta. Tietenkin se on hyvä lisä, eipä siitä haittaakaan ole, joten periaatteessa samahan se on hankkia.
Kun saat uuden akvaarion ja laitat siihen hiekat, koristeet (kannot, kivet ym.), vedet ja suodattimet, sinun pitää se kypsyttää. Tässäpä hyviä keskusteluja aiheesta:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=67551
Vedenparannusaineilla et siis voi luoda bakteerikantaa!
Hiekan pesuun on monta tapaa, tuo mainitsemasi tapa on yksi niistä. Pieni vinkki: jos ostat Bilteman hiekkapuhallushiekkaa, sitä ei tarvitse pestä. Se on kuitenkin tosi vaaleaa väriltään ja kaikki kakka näkyy siinä helposti. Itseäni se ei haittaa, mutta joitakin voi haitata.
Akvaariosta olisi hyvä vaihtaa vettä 30-50% joka viikko. Sinun akvaariossasi se tarkoittaa 97,5-162,5 litraa. Hommahan ei tosiaankaan ole nuin tarkkaa että puolen litran päälle, mutta laskimpahan prosentit tarkasti! Itse vaihdan 50% vettä joka viikko.
Kun altaaseesi tulee useampi suodatin, on niitä hyvä pestä vuorotellen. Et siis pese kaikkia kerralla. Näin akvaariossa pysyy hyvä bakteerikanta tasapainossa koko ajan. Ulkosuodattimella on pitkä huoltoväli, varmaan puolen vuoden väleinkin riittää sen huolto. Sisäsuodattimet olis hyvä pestä kerran kuussa. Jos on paljon sottaavia kaloja niin joutuu varmaan puhdistamaan kahdestikin kuussa.
Pohja on hyvä imuroida kerran viikossa, esim. just ennen vesien vaihtoa. Itse imuroin kahdesti viikossa kun on nuin vaalea hiekka. Sorapohja pitää lapota, eli oikein työntää sitä lappoa soran sekaan, jotta saa kaiken kakan nousemaan ylös. Hiekkapohja pitää vain imuroida siitä päältä ja varoa, ettei hiekat lähde mukaan. Tekemällä pyörivää liikettä lapolla saa aikaan pyörteen, joka nostaa kakat ylös ja lappoon, mutta hiekat pysyy pohjassa. Muistathan, että jotkut kalat vaativat hienon hiekkapohjan, esim. monniset!
Suodatusmateriaaleja, esim. just tuota suodatusvanua mistä mainitsit, ei tarvitse vaihtaa kovinkaan usein. En osaa arvioida vaihtoväliä kun meillä on edelleen samat materiaalit, mutta puhutaan nyt ainakin vuodesta jos ei paristakin. Muut tarkentakoot.
Huh huh, aikaa meni näihin kirjoituksiin, mutta toivottavasti oli vaivan väärti ja autoin sinua eteenpäin harrastuksessasi
2 frettiä. <3
Okahiiri. <3
Koira. <3
Akvaario 60l + 400l <3
Okahiiri. <3
Koira. <3
Akvaario 60l + 400l <3