Kenties salamanteriplekon eka kutu

[teemu7117]

Eilen huomasin naaraan poistuneen luolasta. On muuten aikalailla hyvässä kunnossa eli ei ole oikeastaan juuri yhtään imuteltu vaikka 4-5 päivää koiraan vankina viettikin. Lisäksi kyseinen naaras on edelleen kohtuu topakassa kunnossa (tosin ei yhtään niin paksu kuin se toinen naaras), että veikkaan että kutu jäi tällä kertaa syntymättä ja tämä meni harjoitteluksi. Toisaalta koiras kyllä tönöttää tiivisti melko pitkällä luolassaan, mutta se nyt ei eroa sinänsä mitenkään sen normaalista käytöksestä.

Luola on siis suuaukko hieman alaspäin aivan keskellä allasta joten sisälle luolaan en näe mistään suunnasta kääntelemättä sitä ja olen nyt itselleni luvannut että en mene sinne lainkaan sorkkimaan tässä vaiheessa siltä varalta että nuo olisivat todella kuteneet. Ulkomaisia kutukertomuksia kun olen lukenut niin kovasti väittävät että usein koiras hylkää tai jopa syö munat jos sitä menee liikaa häiritsemään.

[VesiEläin]

Tässä seuraus "Mamman" useamman päivän vierailusta "Patun" luolaan.



Itseasiassa alkuviikosta pari oli taas luolassa, naaras parantelee nyt toisaalla pyrstöään ja koiras syvällä luolassa.
En taida uskaltaa osoittaa luolaan edes taskulampulla jos kutu olisi tälläkertaa onnistunut.

[teemu7117]

Hurjannäköiseksihän teillä tuo naaras on kaluttu. Kyllä nämä meidän kaluamisjäljet ovat olleet aika erilaisia ja pienempiä noin ylipäätään. Sellaisia suunkokoisia ja tummat raidat pikemminkin harmaita. Tuossa kuvassa pyrstö näyttää tosi vaalealta. Kuvahan tietysti saattaa hieman vekkiä vielä korostaa. Hurja on. Toivotaan nyt vaan että pysyy terveenä tuo teidän "Mamma".

Ei ole meillä kyllä koiras myöskään luolasta poistunut ainakaan siten että olisin nähnyt päivällä eikä yöllä ja aika pitkällä se tuolla luolassa on. Oikeastaan suurimman osan aikaa näkyy vain pyrtöevä luolasta ja kovasti se edelleen tuolla luolassa kohkaa ja eviään heiluttelee että teoriassa voi tuolla se kutu ollakin. Olen ajatellut että ainakin viikon odotan vielä että mahdolliset munat teoriassa ovat ainakin kuoriutuneet ennenkuin yritän tuonne luolaan sen pidemmälle edes päästä katsomaan.

Olen siirtynyt varmuuden varalta pieniin toistuviin vedenvaihtoihin isojen sijasta ja seuraavaksi yritän kehitellä tässä jonkinlaisen kaukalon valmiiksi sitä varten mikäli tuolla kutu on ja koiras vastakuoriutuneet tai munat luolasta ulos dumppaa. Ovat olleet nuo Saksan luolamiehen luolat jo tähän asti mielestäni varsin hyvä sijoitus. Kiitoksia vaan sinnepäähän vielä kerran vaivannäöstä luolia trokaillessa.

Toivotaan että kohta on poikasia niin siellä Tampereen suunnalla kuin täälläkin.

[VesiEläin]

Kyllä pyrstö on aika turmeltunut, hiukan kuva on vääristynyt, kun salamalla sen otin, mutta pahannäköinen se on jokatapauksessa.
Pidän huoden veden puhtaudesta ja ruokin plekoja monipuolisesti. "Mamma" on tuosta tilasta aina selvinnyt, mutta riskinsä siinä on joka kerta, jos haava tulehtuu.. Käy naarasta niin sääliksi, kun vielä menee vapaaehtoisesti koiraan raastettavaksi.

[teemu7117]

No ei meillä ainakaan vielä sitten sitä kutua tullut tällä havaitulla ensi yrittämällä. Viime yön aikana koiras näköjään sitten päätti hylätä luolansa (2kk samassa) ja muutti toiseen luolaan altaan eri päätyyn. Samassa hötäkässä seeprapuupleko meni sitten näköjään muuttamaan tähän koiraan entiseen luolaan.

Kauhean pettynyt en osaa olla kun olin tuohon varautunut että ensimmäisellä yrityksellä ei kutua välttämättä synny. Pääasia että kaikki osapuolet ovat hyvässä kunnossa ja meillä naaraskin tuon 4 päivän rupeaman jälkeen yhdessä koossa. Ehkäpä sitten joskus tulevaisuudessa?
Miltäs siellä tampereella näyttää. Onko onnistanut?

[Hara]

Kauhean pettynyt en osaa olla kun olin tuohon varautunut että ensimmäisellä yrityksellä ei kutua välttämättä synny.

Jup, mullakin meni seepraukolla n.17kutua ennen kuin sai kasvatettua ekat penikat ulos...

[VesiEläin]

Miltäs siellä tampereella näyttää. Onko onnistanut?

Ei näytä miltään. Ei tainnut kutu onnistua, koiras pyörii pitkin allasta, itseasiassa se vaihtoi myös luolaa ja asustaa nyt keskellä allasta.
"Mammaa" jouduttiin dippaamaan lääkkeessä, pyrstö näytti jo niin pahalle ja huohotti luolassaan, raukka. Dippaus näytti auttavan ja nyt se painelee virkeänä tuolla.

[allablaze]

Meidän L134 ukolta löytyi tällainen. Rupesin mielenkiinnosta tiirailemaan että mitä se ukkeli löyhyttää niin kovin siinä luolan suulla ja sitten hätäpäissäni otin pikkuisen talteen Kokoa on jo n 1cm

Kuva on vähän heikko...

http://kuvablogi.com/nayta/162125/

muoks: juups, kyllä siellä on isukilla pesäntäydeltä jälkikasvua

[VesiEläin]

Voi ehanaaa! Onnittelut.
En saa tällä vehkeellä tota kuvaa auki, aukeaako se muilla?

[patu]

Onnea , todella hienoa!

[kerry74]

Kyllä aukesi ainakin mulla, iiiiiihana otus!

[teemu7117]

Olikos nämä nyt ne 8 koirasta
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=86639

Onnea vaan kauhiasti. Toivotaan että kasvaa tuo kuvassa oleva ja myös ne muutkin isoiksi ja vahvoiksi. Paljonko niitä suunnilleen bongasit?. Täälläkin touhu vaikuttaa siltä että kohta saattaa uutta yritystä pukata.

[Dixie]

Wautsi! Suuren suuret onnittelut!

[allablaze]

Olikos nämä nyt ne 8 koirasta

No juu, yksi noista (kuudesta) oli lähes varma akka, mutta tosiaan tuon keskustelun jälkeen en enää itsekään ihan varma ollut. Nyt se tuli todistettua että porukasta tosiaan ainakin yksi on naaras, Marilta sitten hankin yhden mahd. akan vielä lisää, mutta se pönöttää vielä karanteenissa.
Piti tietysti mennä sinne mielenkiinnosta härkkimään ja tuo yksi pikku kaveri livahti siihen näkösälle ja jotenkin säikähdyksessä toimin niin nopeasti että sain sen napattua tuonne poikaspömpeliin.
Alkujärkytyksestä selvittyäni lyysäsin vielä taskulampulla perään ja luolan perällähän oli vipinää kuin partamonneilla konsanaan. Arviolta sanoisin että 15 molemmin puolin, ennemmin ehkä enempi noita pikkuisia on. Kokoa tuolla pienokaisella on nyt tarkemmin pällisteltyäni n 1,5 cm, eli eivät ihan pieniä enää ole, luulisi että ukko ne jossain välissä tässä piakkoin pästää pois, vaan enhän minä tiedä minkäkokoisina...
Nuilla santuilla on ollut kaverina kolme töyhtökäppänää, ne saivat pika komennuksen toiseen altaaseen, joten poikasilla ei mitään isompaa uhkaa pitäisi olla pesän ulkopuolellakaan. (Paitsi meikäläinen )

Niin, ja KIITOS kovasti vain onnitteluista, kivaltahan tämä kyllä juu tuntuu.

Tuossa vielä isukki lepattamassa
http://kuvablogi.com/nayta/162334/
ja tuossa pienokainen
http://kuvablogi.com/nayta/162335/
ja vielä tuossakin
http://kuvablogi.com/nayta/162336/

[Hara]

No, onkos tosta noin 1,5vuotta siitä kun kyseiset kalat pistin kiertoon - tosin silloinki tiedossa oli että ainakin yksi olisi akka...

Onnea poikasista!

[prboy]

Rupesin miettimään, olettekohan te varmuudella yrittäneet kudettaa salamantereitanne oikein. Sen kun ei pitäisi olla erityisen vaikeaa.

Salamanterit elävät varsin happamassa ja hyvin pehmeässä vedessä. Luonnossa pH on 5,5:n paikkeilla. Hans-Georg Evers (Aquaristik aktuell 2003 (5): 12-16) sai kudun heti onnistumaan kun hän laski pH:n vähitellen n.6:een ja veden johtokyvyn 200 mikrosiemensiin/cm:ä kohti. Jälkimmäinen ei välttämättä aivan vesijohtovedellä onnistu ja happamuuden säätöönkin voi noin pehmeässä vedessä tarvita erikoistemppuja.

Eversin mukaan koiras ei suinkaan yritä tunkeutua naaraan koloon ja käyttäydy niin kuin tässä ketjussa on kerrottu. Päin vastoin kutukypsä naaras hakeutuu toisaalla koloa pitävän koiraan seuraan. "Naaras on aina aktiivinen osapuoli".

Naaraita on salamantereiden joukossa vähän. Sellaisen saa todennäköisesti, kun hankkii 8-10 yksilöä. 5-8 cm pitkillä yksilöillä ei vielä välttämättä ole sukupuolituntomerkkejä. Tätä suuremmilla yksilöillä sukupuolen voi määrittää parhaiten peräaukon muodon perusteella.

[allablaze]

Sen kun ei pitäisi olla erityisen vaikeaa.

No ei se kovin vaikeaa voi olla kun meikäläisellä onnistui

Mutta kyllä täälläkin on tosissaa yritetty luoda hyviä olosuhteita kaloille, mitä nyt koti konstein tällä tiedolla ja taidolla olen osannut. Vesihän täällä on hyvin pehmeää, kH on 2 ja gH ta ei tuo tippatesti edes anna, liuskatesti näyttää kahta. pH on pysynyt turve vedenvaihdoilla ja hiilarilla kuudessa. Pinta vesi virtaa reilusti mutta pohjalla ei ole pöllyä lainkaan.

muoks: Sen verran tosiaan vielä tuosta käyttäytymisestä, että meidän ukko kyllä on tosi herrasmies daamiansa kohtaan, ei minkäänlaisia imujälkiä kenessäkään, joka ilta kun tulee nuo tuubit tarkastettua.

[Kaiku]

ISOT onnittelut! Kyllä nuo "miniatyyrit" on väkisin söpöjä (lässynlässyn) Laitahan sitten lisää kuvia kakaralaumasta, kun lähtevät luolasta liikkeelle... Tekisi mieli hommata jotain vastaavia itsekin... Toiseksi purkiksi on ollut suunnitteilla jotain ihan muuta, mutta täytyy vielä pohdiskella

[allablaze]

Kiitosta vaan vielä Hara ja Kaiku.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää minkäkokoisena noita pienokaisia voisi odottaa luolasta ulos, jos jollain olisi kokemusta asiasta.

[teemu7117]

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää minkäkokoisena noita pienokaisia voisi odottaa luolasta ulos, jos jollain olisi kokemusta asiasta.

Veikkaanpa että tällä palstalla on aika hiljaista tuon kokemuksen kanssa nimenomaan L-134:sten osalta. Käsittääkseni tuo sinun kutusi on ensimmäinen poikasiksi asti kehittynyt Suomessa. Voin toki olla väärässäkin mutta en ole ainakaan kuullut näin käyneen mitään reittiä pitkin.

Ulkomaisia foorumeja olen aiheen tiimoilta lueskellut huonon englannin ymmärryksen avulla ja olen käsittänyt että koiraan olisi syytä poikaset päästää pihalle kyllä siinä vaiheessa viimeistään kun ruskuaispussit on syöty.

Olet varmaan jostain lukenutkin noita ulkomaisia kutuselosteita ja siellä on usein suositeltu pieniä vedenvaihtoja isojen sijaan, (vaikka 10%/päivä), kaikkien suodattimien imuaukkojen peittämistä siten ettei poikaset sinne joudu ja todella ronskia ruokintaa sellaisilla ruoilla jotka levittyvät joka puolelle altaan pohjaa, jotta kaikki saavat osansa.

Onnea matkaan. Mielenkiintoista tässä on muuten se että nämä meidän salamanterit ovat nyt ensimmäistä kertaa yrittäneet kutua tämän meidän viimeisen muuton jälkeen ja tällä alueella on myös hanaveden KH 2-3 ja GH alle 1.

[Thompson]

Tuosta kudetuksen vaikeudesta vielä. Luulisin että vaikeinta tai ainakin eniten aikaa vievää on se että kaupoista saa yleensä 3-4 senttisiä poikasia. Menee hyvin se vuosi tai enemmänkin kunnes ovat edes sukukypsiä. Itse olen ostanut nykyisen kokoonpanoon 4 kalaa tässä koossa. Kolme muuta ovat isompia, mutta ne onkin pitänyt erikseen kytätä muilta harrastajilta.

[allablaze]

Juu kyllä olen yrittänyt lueskella noita löytyviä juttuja. Saksaksi löytyi mielenkiintoisen näköisiä artikkeleita kuten tämä , mutta eipä ne paljoa lämmitä kuin kivoilla kuvilla, minä kun juuri englantia häthätään vähän ymmärrän.

Nyt oli ainakin osa vaaveista lähtenyt maailmalle. Kymmenen oli näkösällä:
http://kuvablogi.com/nayta/162660/
http://kuvablogi.com/nayta/162661/
http://kuvablogi.com/nayta/162662/ ("madot" ovat häkin ja lasin väliin jääneitä pakastesurvareita )
ja tässä vielä iskä luolassaan:
http://kuvablogi.com/nayta/162663/

[Kaiku]

Onpas niillä karvainen iskä Pidetään nyt kaikki peukut ja varpaat pystyssä, että kaikki menee hyvin... Onko sulla jotain "yleiskuvia" tuosta niiden asumuksesta? Ja muita tietoja, pH ym. jo tulikin, mutta mittoja, suodatusta jne.? Alkaa kiinnostaa vaarallisen paljon

[Similis]

Hienoja kuvia! Montako poikasia suunnilleen on?

[allablaze]

Montako poikasia suunnilleen on?

Kymmenen oli näkösällä ja pesään kurkatessa oli iskällä vielä katrasta sielläkin. Olivat niin pienen näköisiä näihin "lasissa roikkujiin" verrattuna että aloin epäillä josko poikueita onkin kaksi. Tätä teoriaa tukee myös se että tuolla häkissä majaileva, luolan suulta napattu vaavi on melkein puolta pienenpi kun nuo näkösällä olevat.
Noo, tierä häntä, aika näyttää miten näiden kanssa käy.

Ajattelin kyhätä vähän jotain yhteenvetoa vesiarvoista ynnämuista toimista.

Kaiku : En ilkeä laittaa kyllä mitään yleiskuvaa asumuksesta, on sen verran vallisnerian ja pistian ja I vesitähdikin peitossa, ja en nyt uskalla mennä karsimaan vielä ihan heti..