Kalasto 312 litraa

[loistobarbi]

Suunnittelen kalastoa uuteen altaaseeni, mitä mieltä olette? Ehdotuksia otetaan vastaan mieluusti!
Suunnitelma:
-pusukala
-jokin kirjoahvenpariskunta
-jokin parvi (kirsikkabarbit?)
-pohjalle monnisparvi

Mietin myös jossain vaiheessa kalastoa seeprakirjoahvenien ympärille...

[llFiSull]

Pusukalaa en suosittelisi, tuohon altaaseen.. Omasta mielestäni liian pieni.
Kirsikkabarbit menevät mainiosti jonkun kirjoahvenpariskunnan/haaremin kera. Jotain mielimonnistasi (tietysti vesiolosuhteisiin nähden) 10 kappaleen parvi (enemmän??).
Tetrojakin on lukuisia lajeja..

[Adrianna]

Pusun ja kirjoahventen tilalle saanen ehdottaa... kuutamorihmakala. Jos tilaa jää parvelta näitä niin jotakin kilttiä apistoa voi toki pohjalle harkita . Pohjalle vaikka parvet panda- ja safiirimonnista? Molemmat aivan ihania lajeja, rohkeita ja paljon esillä. Jos kuutamot vaikuttavat tylsiltä niin entäs haaremi huuli- tai juovarihmakalaa? Ensimmäinen on aika pusuhuuli sekin .

Seeprakirjoahvenen kaveriksi ei oikein uskalla suositella tuon kokoiseen mitään. Osa on pitänyt tiikeribarbiparvea onnistuneesti seeprojen kanssa, osatta tiikeritkin ovat menneet alas kurkusta .

[jyrza]

Juu tosiaan ei pusukalaa missään nimessä tuon kokoiseen altaaseen. Vaatii paljon enemmän tilaa. Sitten tietty helmi/kulta/sinirihmakala ovat näyttäviä ja melko helppoja lajeja. Myös lehtikaloja voi muutaman tuon kokoiseen altaaseen ottaa. Mutta tosiaan ehdoton ei pusukaloille.

Jyrza

[loistobarbi]

Mitä kirjoahvenia suosittelisitte? Päätin unohtaa tuon seepran, kun se on kuitenkin niin agressiivinen.
Jotain kiinnostavaa käyttäytymiseltään, muttei niin agreesivistä ettei voi pitää muuita kaloja.
Voisiko sinne ottaa ehkäpä pari kääpiöahven pariskuntaa? Vaikka keltakääpiöahvenpari ja töyhtökääpiöahvenpari?
Toisaalta jokin isompi olisi ollut kivempi, joku ton seepran kokoinen...

[pikku-barbi]

Johan siellä joku ehdotti lehtikalaa kirjoahveneksi. Avainkirjoahven on myös aika suositeltu kala tällä palstalla.

[loistobarbi]

Tuo lehtis vaikuttaa vähän tylsältä, avaimetkin on tietysti yksi vaihtoehto...

[cichlid]

Näin isompien kirjoahventen ystävänä voi todeta,että avainkirjoahven on turvallinen, mutta myös vähän tylsä valinta. Se kasvaa vain n. 10 cm:n mittaiseksi (urokset). Miten olisi viivakirjoahven? On näyttävä ja kasvaa 15-20 sentin mittaiseksi ja on enemmän "oikea" kalan näköinen kuin lehtikala. Vaikka neljän kalan parven voisit näin alkuun ottaa. Seeprakirjoahen jää pieneksi, 12-15cm:n mittaiseksi eikä kyllä tiikeribarbeja syö jos eivät ne nyt aivan sentin mittaisia ole ja seeprat itse täysikasvuisia. Tosin seeprat ovat käyttäytymiseltään melko vilkkaita kuten tiikeritkin ja kahta näin vauhdikasta kalalajia ei kannata yhdistää samaan akvaarioon. Jos jotain seepran mittaista ahventa etsit niin tulisuu voisi tuon viivakirjoahvenen ohella olla hyvä vaihtoehto. On huomattavasti seeprakirjoahventa säyseämpi eikä hätyyttele pieniä kaloja. Ja ulkonäköhän on loistava.

[Piipukka77]

Tungen nyt tähän väliin kun puhuttiin noista kirjoahvenista.

Tuleeko ne muiden kalojen kanssa hyvin toimeen,luin että ne voi olla agressiivisia mutta onko sekin vaan kaloista kiinni tai akvaarion koosta et niillä on tarpeeksi tilaa?

Ja joissakin ahvenissa oli mainintaa että altaaseen ois hyvä lisätä suolaa,koskeeko se kaikkia ahvenia vai pelkästään niitä missä on se maininta?
Koska oletan ettei ihan tavan seura-akvaarioon voi suolaa ripotella,vai voiko?

[cichlid]

Kuten olen jossain viestiketjussa jo maininnut niin kirjoahventen aggressiivisuus on laji-, yksilö- ja olosuhdekohtaista. On olemassa pienehkön tetran kokoisia kääpiökirjoahvenia, suuria ja aggressiivisia myllääjiä ja myös näissä 30 sentin mittaisissa kirjoahvenissa on todella sydämellisen lempeitä tapauksia. Kirjoahvenissa (ainakin suuremmissa) kiehtoo niiden älykkyys, ovat "oikeita" lemmikkejä ja reagoivat ihmiseen. Toinen kiehtova seikka jo ppienemmissäkin kirjoahvenissa on niiden lisääntyminen. Vanhempi/vanhemmat huolehtivat jälkeläisistään. Älä missään tapauksessa lisää suolaa kirjoahvenakvaarion veteen! Mistähän olet tuon tiedon kuullut ? Ainoa tuntemani suolaa tarvitseva kirjoahven on murtovedessä elävä keltakirjoahven jonka omistajiin en kyllä ole törmännyt.

[loistobarbi]

Avaimet vaikutti kyllä aika suloisilta.. Toi safiirimonninen oli kanssa hieno, sellasia varmaan otan. Mutta menisikö esim. keltakääpiöahven vielä noiden kanssa?

Ja kysyisin vielä mileipidettäsi cichlid, mitä voisi pitää seepran kanssa? (en tietenkään laittaisi noiden ylläolevien kanssa!)

[cichlid]

Itse en seeprojen kanssa ottaisi muita ahvenia. Neljän seepran parvi on kyllä mukavan touhukasta katsottavaa. Ainoa miinus on niiden suuri kutuinto mutta useamman kappaleen parvissa eivät välttämättä munat pääse kehittymään poikasiksi saakka. Kaivelevat myös jonkun verran, saattaa jonakin aamuna kutuinnon yllättäessä olla jostakin akvaarion nurkasta kaiveltu lasipohja esiin. Mutta lohdutuksesksi voin sanoa, että eivät kaiva koko akvaariota, se on yleensä se sama nurkka aina joka esiin kaivellaan. Ja kasveja eivät revi, jos ei nyt sitten joku tupas satu irtoamaan vahingossa kaivupuuhissa. Seeprakirjoahvenhan on erittäin näyttävä kala eikä akvaario niiden kanssa muuta katseenvangitsijaa tarvitse. Joku näistä vähän isommista tetroista käy hyvin kaveriksi, esim. timanttitetra ui enimmäkseen ylä- ja keskivedessä kun seeprat sähisevät pohjalla. Levänuoliainen on ainakin niin kovapäinen kala että pärjää pohjalla seeprojen kanssa, myös partamonnit ovat suositeltavia. Itselle on loppuvuodesta tulossa isompi allas ja ajattelin taas vanhojen aikojen kunniaksi ottaa muutaman seepran.

[Piipukka77]

Kuten olen jossain viestiketjussa jo maininnut niin kirjoahventen aggressiivisuus on laji-, yksilö- ja olosuhdekohtaista. On olemassa pienehkön tetran kokoisia kääpiökirjoahvenia, suuria ja aggressiivisia myllääjiä ja myös näissä 30 sentin mittaisissa kirjoahvenissa on todella sydämellisen lempeitä tapauksia. Kirjoahvenissa (ainakin suuremmissa) kiehtoo niiden älykkyys, ovat "oikeita" lemmikkejä ja reagoivat ihmiseen. Toinen kiehtova seikka jo ppienemmissäkin kirjoahvenissa on niiden lisääntyminen. Vanhempi/vanhemmat huolehtivat jälkeläisistään. Älä missään tapauksessa lisää suolaa kirjoahvenakvaarion veteen! Mistähän olet tuon tiedon kuullut ? Ainoa tuntemani suolaa tarvitseva kirjoahven on murtovedessä elävä keltakirjoahven jonka omistajiin en kyllä ole törmännyt.

Se oli juuri tuo keltakirjoahven ja sitten oli toinenkin,keisarinmalawiahven,joka lienee sitten aika harvinainen kanssa?
Sille sanottiin olevan jotain eriokoissuolaseosta.(värikäs akvaario,David Alderton).

Pitää miettiä noita affenia,mies niin kovasti niitä jonkun haluis meidän tulevaan akvaan.

[cichlid]

Nijn se oli ensin melläkin, mies oli niitä ahvenia vailla ja minä niihin sitten hurahdin . Ja ruokahalu kasvaa syödessä, nyt mennään jo 30-senttisissä malleissa.

[loistobarbi]

Kiitos valaisevista tiedoista!
Käyvätkö muuten mitkään nuoliaiset seepran kanssa?

[cichlid]

No jos meillä on verkkonuoliaisia oskareiden kanssa niin eiköhän ne pärjää seeprojenkin kanssa. Kymmensenttisiksi kuitenkin kasvavat. Ja onhan niitä nuoliaisia muitakin siinä kokoluokassa. Ja jos niitä jotain tetroja päädyt ottamaan seeprojen kanssa niin timanttitetra oli vain yksi vaihtoehto. Lähes mikä tahansa yli 6 sentin kokoinen parvikala käy seeprojen kanssa jos vaan vesiarvot natsaa. Omalla reviirillä hääriminen on seeproille elämäntehtävä ja keskinäinen nahistelu ja uhittelu kuuluu niiden luonteeseen. Pikkukaloja ne eivät jahtaa.

[loistobarbi]

kiitos kaikista neuvoista, nyt varmaan syntyy oikeanlainen kalasto joka suhteessa!