Eri kasvatusalustat poikkeavat toisistaan lähinnä sisältämiensä hormonien osalta. Sytokiniinejä laitetaan versotusalustaan ja auksiinia juurrutusalustaan. Kallusalustat ovat yleensä melko hormoonittomia. Muuten alustojen kokoonpano on melkolailla sama.
Eri ravintoalustojen käyttöä voisi yrittää kiertää sillä, että ottaisi geneerisen lehdenpalan sijaan jonkin kasvupisteen kuten kärkisilmun. Tällöin palanen rupeaa todennäköisesti pukkaamaan suoraan versoa ja vähän myöhemmin juuria. Toisaalta, ainakin minun akvaariossani
Bacopa monnierin irronnut lehti rupesi suoraan pukkaamaan juuria, ja vesikasvien regenraatiokyky taitaa muutenkin olla parempi kuin maakasvien.
Rupesin myös ihan yleisellä tasolla miettimään "tee-se-itse"-solukkoviljelyä kotioloissa
Periaatteessahan tätä kloonaamista tekee jokainen huonekasvien harrastaja, pistokkaat ovat vain pikkuisen karkeampi muoto solukkoviljelystä. Omat kokemukseni ovat "korkeampien" maakasvien, erityisesti puitten, solukkoviljelystä, joten kaikkea ei voi suoraan soveltaa vesikasveihin, varsinkaan sammaliin ja muihin "kehittymättömämpiin" kasveihin. Ja toisaalta, siitä kun itse jouduin tekemään alustoja on jo piiitkään, joten kaikki ei ole siltä osalta ihan tuoreessa muistissa ja kaikki kirjat on töissä. Yritän kuitenkin vetäistä tähän jotain ajatuksia joiden pohjalta voi kiinnostuksen mukaan yrittää, takuuta onnistumisesta en anna
Kasvatusalustoista:
- Vesikasvit tuntuvat regeneroivan erittäin hyvin, joten eri kasvatusalustoja tuskin tarvitaan. Hormoneita saattaisi kyllä saada jostain puutarhaliikkeistä, tai sitten suoraan kasveista lisäämällä muusattua kasvia kasvatusalustaan. Tutkailen tätä vielä vähän.
- Agar-agaria saanee edelleen apteekista ilman sen kummempia kikkailuja, ja hyvin varustetuissa ruokakaupoissa saattaa ainetta myös olla tarjolla. Vesikasvien viljely kiinteällä alustalla ei kuitenkaan välttämättä onnistu, joten yksi vaihtoehto on jättää agar kokonaan pois.
- Alustassa pitää olla kaikkia kasvin tarvitsemia aineita, mutta kasvatuksen pituudesta riippuu että mitkä aineet lasketaan tällaisiksi. Makroravinteita pitää olla kaikissa alustoissa, mutta mikroravinteet eivät välttämättä tule kasvua rajoittavaksi tekijäksi mikäli kasvatusaika on lyhyt ja aloitusmateriaalin määrä on suuri. Kotioiloissa nämä ravinteet saa todennäköisesti yksinkertaisimmin jostain akvaarion nestemäisestä lannoitteesta. Periaatteessa mitä pidempi lista kemikaaleja purkin kyljessä, sitä parempi.
- Steriiliys on iso ongelma kotioloissa. Vaikka alustan saisikin steriiliksi uunissa, pöpöt livahtavat sinne helposti heti kun alustapurkki avataan. Tätä voisi yrittää kiertää lisäämällä alustaan jotain joka inhiboi pöpöjen kasvua, mutta ei haittaa tai jopa edistää "korkeampien" kasvien kasvua. Ensimmäisenä mieleen tulivat erilaiset sokerit, mutta en huutele mitään ennenkuin tarkistelen tätä vähän tarkemmin.
Muista välineistä:
- Bunsenin voi korvata vaikka kynttilällä (nokiongelma), ja abs. EtOHin vaikka Koskenkorvalla tai denaturoidulla mahdollisimman vahvalla viinalla. Hedelmäveitsi korvannee kirurgiveitsen ja jokaisesta kodista löytynee ohutkärkiset pinsetit. Hillopurkit (leveys ja korkeus suunnilleen sama) käyvät hyvin kasvatuspurkeiksi.
- Jos sattuu omistamaan ylimääräisen akvaarion, joka on tarpeeksi pieni käännettäväksi kyljelleen, voinee sitä yrittää käyttää kontaminaatioiden minimoimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että työskentely tapahtuu akvaarion sisällä niin että sitä katsellaan ylhäältäpäin lasin läpi käsien ollessa akvaarion sisällä. Sopiva tilavuus voisi olla joku 80+ jotta sisällä mahtuu työskentelemään ja pitämään liekkiä.
Steriiliydestä:
- Jos sattuu omistamaan yllämainitunlaisen akvaarion, sen sisus pitää suihkutella viinalla (voi lantata 70% jos vahvempaa). Ideaalitilanteessa viinat pyyhittäisiin kuiviksi steriilillä vanulla tms. mutta ei pakollista.
- Mikä tahansa mitä laitetaan kaappiin on steriloitava. Tarkoittaa myös uunissa steriloitujen purkkien ulkopuolta, eli kiinteät asiat suihkutellaan viinalla, ei-kiinteät kuumuutta kestävät voi paistaa folion sisällä uunissa kasvatusalustojen kanssa. Folio suihkutellaan viinalla kun viedään kaappiin.
Tulipas tästä pitkä ja sekava. Lisäksi unodin varmaan puolet asioista joita mietin, mutta lisäilen tähän threadiin sitä mukaa kun tulee jotain mieleen.
Ja NaOH on viemärinavaajaa. Mitä halvempi tuotemerkki, sitä vahvempaa tuntuisi olevan. Eli kannattaa ihan ruokakaupasta kysellä apteekin sijaan, varsinkin jos tarkoitus on käyttää sitä sterilisointiin tai pH:n säätöön eikä reagenssina.
---------------------
No niin, arvelinkin että lienee joku muukin joka on tätä asiaa miettinyt
Löytyi hyvä linkki jossa ystävällinen setä (?) käy läpi systeemit vaihe vaiheelta. Valitettavasti englanniksi, mutta toivottavasti ei haittaa liikaa.
http://www.une.edu.au/agronomy/AgSSrHortTCinfo.html
)
Miten tuo solukkoviljelmä tehdään käytännössä (linkkejä)? Mitä kaikkea viljelmän tekemiseen tarvitsee? Onnistuuko ns. kotikonsteilla?
No netistä etsiskelin tietoa, mutta pahus kun kaikki artikkelit on pääsääntöisesti englanniksi ja orkideojen kohdalla annetaan vain sysäys keikin muodostukseen, ei niinkään tehdä varsinaista solukkoviljelmää siten, kuin se tässä akvaariokasvien kohdalla tehdään (näin ainakin ymmärsin ohjeista, jotka löysin hakusanalla ochid stem propagation).