Töyhtökääpiöahvenkoiras käyttäytyy oudosti...

[mirkkuli]

....se vaan nyhjöttää pohjalla eikä liiku mihinkään, välillä kellahtaa kyljelleen. Sitten yht'äkkiä saa jonkun kohtauksen ja taas se "hyppää pystyyn". Vedenvaihto oli tänään koska ajattelin että johtuisi siitä että vesi olisi likaista, mutta ei sama homma jatkuu. Luulen että vetelee viimeisiään, kannattaako jo armeliaasti päästää paremmille vesille? Edellinenkin koiras käyttäytyi samalla tavalla ja kuoli. Onko kyseessä joku tauti? Hain molemmat samasta liikkeestä, eivätkä tienneet mikä kalalla oli kun selitin mitä edelliselle tapahtui.

[MrLogistics]

Kannatta tsekata vesiarvot... Ei varmaan sovi töyhtölle jos jo toinen joka kuolee(toivottavasti ei)

vielä ne vesi arvot Lämpötila: 24 - 26 °C
Kovuus: pehmeä ja hapanta pH 6-7

[mirkkuli]

nyt kun näin koiraan tarkemmin kun oli koko ajan piilosilla, suomut oli lähtenyt päästä, päästimme sen paremmille vesille H
ankitaan testit kun niitä ei ole olisko jotain hyvää "yleis"lääkettä jota vois laittaa jos vastaavaa tapahtuu?

[MrLogistics]

voi olla että kyseessä pöhö ja sille ei voi mitään, sisäisiä vammoja. Useissa liikkeissä osaavat opastaa lääkeiden kanssa! Harmi kalan puolesta:(

[jarmoh]

Minulla on ollut samanlaisia tapauksia. Molemmat töyhtiskoiraat kuolivat kesällä kuukauden sisällä - ne vaan yksinkertaisesti riutuivat, passivoituivat ja muuttuivat "räjähtäneen" näköisiksi. Ja lopulta ne oli pakko lopettaa. Molemmat olivat muuten luonnosta pyydystettyjä - ei viljeltyjä (tai näin minulle ainakin on kerrottu). Värityskin oli paljon vaatimattomampi, mikä kyllä puoltaa edellä mainittua.

Omissa uroksissani en uskoisi pöhöön vaan pikemminkin johonkin suolistoloiseen tai vastaavaan. Mikään asiantuntija en ole, mutta noin 15 vuotta sitten minulla oli yhdellä keltabarbilla pöhö, jossa siis kala paisui. Nämä urokset pikemminkin kuihtuivat, menettivät värinsä ja muuttuivat liikkumattomiksi. Lopulta uiminenkin kävi hallitsemattomaksi.

Naaras sen sijaan ollut erittäin pirteä - kutee jatkuvalla syötöllä (isossa altaassa (540 l) on kahdesta ensimmäisestä kudusta hengissä selvinneitä viisi pikkuista, jotka eivät enää mahdu muiden suihin eli selvinnevät jo, ja poikasaltaassa (50 l) on kasvamassa reilun 20 kpl parvi viimeisimmästä kudusta).

Nyt olen hommannut tälle nartulle jo kolmannen uroksen (doppelröt), jonka kanssa on taas kutupuuhat menossa. Aika kova käyttöaste tällä naaraalla noiden urosten suhteen näyttää olevan!

Vesiarvot ovat olleet jatkuvassa seurannassa ja vettä vaihdettu kolmasosa viikoittain. Altaassa ovat kuteneet myös helmimonniset. Myös nuolimonnien kutemisen olen nähnyt, mutta poikaisia en. Muita kalakuolemia ei tuossa altaassa ole ollut eli uskoisin, ettei ainakaan suurta vikaa vedenlaadusta löydy.

[mirkkuli]

Meidän töyhtiskoirailla oli ihan samat oireet kuin sinunkin töyhtiksillä jarmoh. Pitää tässä joku päivä hakee uus töyhtisukko tonne akvaan ku tänään ei varmaan kerkee, tai kerkeis mut ei viitti lähtee vielä ajaan, tuparit takana
Ja sit ajattelin joitain muitakin kaloja, mut pitää netistä vähän opiskella et mitä tonne vois vielä ottaa. Kaikki on etelä-amerikan kaloja, ainakin luulisin,

[jarmoh]

Outoa sinänsä, että tuo tauti iskee ainoastaan koiraisiin ... joku viisaampi osaisi varmasti kertoa tällekin jonkin syyn?!

Minulla on myös tuo iso allas etelä-amerikkalaisittain sisustettu. Siitä saa helposti hyvin toimivan, kun laittaa jotain monnisia tonkimaan pohjaa, nuolimonneja (Otocinclus) syömään leviä laseista ja kasveista, tetraparven (tai useamman riippuen akvaario koosta), yhden (tai useamman jos on tilaa) apistogramma-lajin ja yhden "avokutija" kirjoahvenlajin (suosittelen rusokirjoahventa, joka on erittäin sopuisa, mukavan kokoinen ja näyttävä). Jos vielä akvaariossa on tilaa niin tuollaisen 10-15 cm kokoiseksi kasvavan plekonkin voi hommata akvaarion komistukseksi.

Itselläni on isossa akvaariossa:

- työhtökääpiöahvenia
- rusokirjoahvenia
- juovakääpiöahvenia
- keltakääpiöahvenia
- sitruunatetroja
- korutetroja
- kardinaalitetroja
- nuolimonneja
- harmovampyyripleko
- lumipallopleko
- salamanteripleko
- guaporenmonnisia
- safiirimonnisia
- helmimonnisia

Kaikki ovat tulleet hyvin toimeen toistensa kanssa. Ahventen (=apistogrammojen) kanssa tulee toimeen hyvin, kun muistaa rakentaa riittävästi kiviluolia ympäri akvaariota, että kullekin parille löytyy oma paikka ja muutama jää vielä ylikin. Aika pienellä reviirillä ne lopulta tulevat toimeen ... tosin yksilöissäkin on eroja. Esim. tämä uusi töyhtiskoiras on huomattavasti aggressiivisempi kuin aiemmat.

Tosin näin jälkeenpäin ajateltuna ehkä vähemmän lajeja ja isommat parvet olisi ollut järkevämpi ratkaisu, mutta näillä nyt mennään...

[mirkkuli]

Auttaisko jos ostaisin turvepellettejä ku mulla on Eheimin Aquaball 2212 johon sais niitä laitettua. Tykkääköhän noi muut kalat siitä, mun kalasto on seuraava:

9 neon- ja sinineontetraa (molempia 9 kpl)
2 partamonnia
6 kuparitetraa
töyhtökääpiöahvenia 2 naarasta ja sit se tuleva koiras

Suunnitelmissa olis nuolimonneja ja sit joku rihmakala pariskunta vai tuleeko toimeen em. kalojen kanssa. Ettei tetrat söis niitten eviä?!?
Mun akvaarion koko on 167l (120x44x35)

[jarmoh]

Kannattaa ostaa lannoittamatonta luonnonturvetta, jota saa kasvi- ja rautakaupoista (K-rauta jne.) - maksaa 3,5 - 5 € / iso säkki (45 l) eli tulee paljon halvemmaksi, kuin akvaarioliikkeistä saatava turve - ja toimii täysin yhtä hyvin. Tosin se täytyy laittaa esim. sukkahuosujen sisään ennen suodattimeen laittoa - muutoin saattaa levitä ympäri akvaariota - se leviäminenhän nyt tosin on ainoastaan visuaalinen seikka ...

Itselläni on 80 litran saavi kylpyhuoneen nurkassa, jossa liotan sitä turvetta, ja lisään tuota turvevettä vedenvaihtojen yhteydessä altaaseen. Vesi on tummempaa ja ph alhaisempi - ja kalat tykkää!!

Turve sopii noille kaikille kaloillesi erittäin hyvin! Paitsi rihmakaloille ei ehkä kuitenkaan. En muutenkaan laittaisi rihmakaloja tetrojen kanssa samaan altaaseen, vaikka nuo tetrasi eivät olekaan näykkijöitä pahimmasta päästä. Ja rihmakalathan eivät ole etelä-amerikkalaisia kaloja, jos siitä haluat pitää kiinni ...