Banjomonnin lopetus? Neilikkaöljyllä?

[Chyental]

Nyt olen siinä tilanteessa, että banjomonni täytyisi lopettaa. Mielellään ennenkuin menen töihin neljältä. Veitsellä en sitä pysty lopettamaan, neilikkaöljy olisi varteenotettavin vaihtoehto (ellei nyt viime aikoina ole tullut jotain uusia tapoja joista en ole tietoinen), mutta joskus muinoin kun luin neilikkaöljyn käyttöohjeita, en ottanut niitä talteen ja nyt en handlaa etsi-toimintoa enkä löydä käyttöohjeita...

Jelppiä siis!



Sillä on siis tuollainen paukura mahan alla. Näyttää siltä, niinkuin sisukaluja pursuisi ulos. Toki jos joku tietää, mikä muu se voisi olla niin kerro pois.

[lehtis]

Valitettavasti neilikkaöljy ei ole oikea ja hyvä lopetustapa. Neilikka öljyssä on nukuttava vaikutus ja suurella yliannostuksella se saa kalan hengitys elimet lamaantumaan, joka johtaa hitaaseen ja tuskalliseen kuolemaan.

Vaikka veitsi kuulostaa raa'alta se on parempi ja kivuttomampi vaihtoehto. Jos et halu nähdä kalaa sen kuollessa laita kala muovipussiin (siis tyhjään) ja tasaiselle alustalle, sitten puotat jonkin painavan esineen, kuten kiven tai tiiliskiven sen päälle.

Kaikkein ankeinta tässä harrastuksessa on juuri tuo kalojen hengiltä ottaminen.

[Chyental]

Mä luulen että mä yritän nakittaa nirhauksen avolle.

Mun rakas pikku banjoni. En ole viime aikoina kauheesti seurannut akvaariomaailmaa, joten viimeinen muistikuva neilikkaöljystä oli, että se oli suositeltava, hyvä tapa, vaikkakin muistan myös soraääniä tuosta lamauttamisjutun suhteen. Ilmeisesti neilikkaöljy on nyt vallan unohdettu lopetustavoista?

Nyt toivoisin jos jollain on mielipiteitä banjon vaivasta, onko oma diagnoosini oikea? Eli onko noi sisukaluja mitkä pursuaa? Sillä on hirveän iso maha ollut melkein aina, naaras on ilmeisesti kyseessä joten olen ajatellut, että se niinsanotusti kuuluu asiaan. Ja nyt näyttäis että ne sisukalut pursuaa pihalle...

[Jani]

Onko tuo pallero peräaukon kohdalla? Täällä on ollut parista partiksesta juttua, joilla oli just peräaukossa moinen pullistuma. Minulla oli toinen niistä partiksista ja se pullistuma ei kyllä vaivannut ainakaan näennäisesti kalaa ollenkaan. Kala eli sen patin kanssa vuosia ja lienee vieläkin hengissä (meni erään akvaarion myynnissä toiselle omistajalle). Jos patti on muualla mahanseudulla, kyseessä on varmaankin jonkin sortin kasvain tai sisäinen suolen pullistuma. En tiedä miten sen kanssa tulisi menetellä. Lopetus voisi olla paras konsti.

[Saikkuli]

Minä jouduin joku aika sitten lopettamaan yhden kalan ja mietin vaihtoehtoja. Lopulta päädyin ottamaan kalan kippoon pieneen vesimäärään ja kaadoin päälle kodin putkimiestä. Kuoli raukka heti. Varmaan nopeampi keino, kuin veitsi.

[srd]

Minä jouduin joku aika sitten lopettamaan yhden kalan ja mietin vaihtoehtoja. Lopulta päädyin ottamaan kalan kippoon pieneen vesimäärään ja kaadoin päälle kodin putkimiestä. Kuoli raukka heti. Varmaan nopeampi keino, kuin veitsi.

Yäk, kyllä veitsi olisi armollisempi.

[-Alix-]

Perinteisesti nuija ja veitsi on paras tapa. Pientä kalaa voi pelkästään nuijia tai saksia. Neilikkaöljyhän ei nukuta ollenkaan. Se lamaannuttaa lihastoimintaa ja lopulta lamannuttaa hengityksen. Kala siis tukehtuu mutta on koko ajan tajuissaan. Aponogetonissa oli taannoin pitkä artikkeli neilikkaöljystä ja muista lopetusmenetelmistä. Karmea tapa lähteä minun mielestä.

[111na]

Perinteisesti nuija ja veitsi on paras tapa. Pientä kalaa voi pelkästään nuijia tai saksia.

Juuri näin. Monneilla saattaa olla jo melko pienenä vahva luinen niska mikä on huomioitava välineen valinnassa ja käytössä. (Kalastusharrastus auttaa. Nuijanukutus päälaelle ja sitten varsinainen tappaminen, jos vielä tarpeen. Kotimaisella ahvenella koko toimenpide: peukalo suuhun ja niskat päätä ylös taivuttamalla nurin naks vain.)

Jos tappaminen hyvin on vaikeaa, ehdottaisin pienen kirveen hankintaa ja lankunpalasta aluseksi. Tärkeää on määrätietoisuus ja onnistunut isku. Ei viivytellä enempää kuin niin että on varma onnistumisesta kertayrityksellä. Harjoitella voi vaikka puutikuilla. Käytettävissä on kirveen terä- ja hamarapuoli.

[Chyental]

Kirves, halkoja ym. kyllä löytyy...

Mun mielestä tuo on enemmänkin vatsan sivussa ja kala on lähinnä flegmaattinen. Tai, useinhan banjot ovat aika fleguja/rauhallisia...

[Chyental]

Kiitti vaan avo avusta...

Avo lähti kahville eikä sitä kuulunu takas, joten jouduin itse teilaamaan sen. Otin varuilta myös kirveen, mutta uskon että sain sen nuijittua hengiltä 1,5 kilon metallimoukarilla tai miksikä lie sitä kutsutaan... eipä siitä paljon jääny mikä olis elossa ollut...

Ja tottakai poru pääsi jo ennenkuin sain sitä pussiin, oli niin komea tytteli, ja nuo banjot ovat olleet aivan ihania, on siellä vielä yksi naaras ja koiras jäljellä....

[Jani]

Hyvin toimit Chyental vaikka poru tulikin Minusta on hienoa, että lemmikin hankkinut ihminen kykenee myös lopettamaan lemmikkinsä pakon edessä. Minä olen aina ajatellut kalan lopettamista ikäänkuin omistajan viimeisenä palveluksena rakkaalle lemmikilleen. Semmoisella ajatusmaailmalla ei lemmikin lopettaminen tunnu enää niin pahalta.

Olen joutunut nuijimaan 40 cm puikkokalaa, 25 cm ahventa ja isohkoa käärmekalaa. Jokainen kerta on ikävä mutta se vaan on tehtävä jos kala kärsii. Raukkamaista on mielestäni odotella että kala hyytyy altaan pohjalle ja ns. kuolee itsestään. Muutaman kalan lopetettuaan, asiaan saa rutiinia ja hieman henkistäkin kovuutta. Se eka kertahan on aina se pahin melkein joka asiassa.

[Chyental]

Olen mä joskus miljoonakaloja ja yhden sateenkaarikalan tappanut, tää oli ensimmäinen ns. iso kala jonka olen joutunut tappamaan. Loput ovat olleet sellaisia, että ovat löytyneet kuolleina ja puoliksi syötyinä.

Hyvä etten oksentanut, vieläkin etoo mahanpohjaa...

[toivo]

Mä olen joutunut tappamaan kolme platyä, yhden leväbarbin ja kissani Viimeinen oli tuskallisin.

[opsu7-9]

Saan tästä ehkä vihat niskoilleni, mutta onko se akvakala jotenkin erilainen luonnonkaloihin verrattuna? Eli, jos käytte ongella, ni miten otatte kalan silloin hengiltä? Eikai siellä neilikkaöljyillä pelata. No toisaalta ymmärrän, että kyse on lemmikistä, joka on jollekin perheenjäsen, mutta silti.

[Chyental]

Kyllä se järvestä /merestä ongittu affena on pikkuisen eri asia kuin mamman pikku mussukka, joka on vuosia kuulunut kalustoon.

Kyllä mä itse onkimat kalat tarvittaessa tapan, mutta jos mahdollista niin nakitan senkin kyllä muille...

[froggie]

Onhan se toki aina eri asia lopettaa oma kala kuin luonnonvesistä ongittu. Itsellä tuli kyllä itku kun huomasin vanhan kääpiörihmaukkomme kuolleena akvassa, ei mitään taudin merkkejä ollut eikä muut kalat ole sairastuneet, että luonnollinen kuolema oli. Mutta ei kyllä ollut mitenkään mukava asia ensimmäisenä aamulla. Lopettamaan en onneksi ole joutunut kuin miljoonakaloja pari ja yhden mustaneonin. Tähän mennessä *koputtaa puuta*...

[toivo]

Ite en ikinä anna kaloille nimi siksi että en kiintyisi niihin liika. Ja jos kiintymystä on liikka tappaminenkin on hankalempaa. Ite oon tappanu pienet kalat saksilla ja isot kirveellä.

[Chyental]

Muilla ei ole oikeastaan ollut nimiä, ainoastaan Jaffalla. Se oli keltarihmakala, jäännös vanhasta kalastosta. Nimi tuli siitä kun exavo ei sitä lajia muistanut niin sanoi Jaffaksi. Se kuoli muutama viikko sitten. Luulen että se oli sotkeutunut liian runsaaseen kasvillisuuteen, koska akvaariossa oli jo ihan liikaa kasveja ja raato löytyi kasviköynnösten seasta. Hänestä saimme nauttia 7 vuotta.

Sitten leväbarbi oli nimeltään Levis. Hänestä nautimme yli 10 vuotta, kuolikos se nyt reilu vuosi sitten... Sen kanssa valitettavasti odotin liian pitkään ja odotin ihmettä.

[Chyental]

Voi hemputti...löysin just isoimman sateenkaarikalani hengettömänä akvaariosta. Täytynee alkaa tutkimaan vesiarvoja, löytyykö niistä vikaa, vaikkakin kyllä epäilen että akvaariossani jyllää kalatuberkuloosi, joskus on sen näköisiä oireita näkynyt sattareissa vaikka yleensä ne onkin pysyneet ihan kurissa. Mutta siis tänä vuonna olen menettänyt yhden neonsattarin ja nyt tuon kultapyrstön, keltarihmakalan ja nyt tuon banjomonnin...

Uusia kaloja ei akvaarioon ole vuoteen hankittu. Viime syksynä hankin pari ankeriaspiikkisilmää, joita en ole nähnyt sen koomin kun altaaseen laskin.

[Chyental]

Ei...sanonko ruman sanan. Aloin katsomaan allasta vähän tarkemmin kun tuntui että vielä jotain puuttuu....löysin myös toiseksi suurimman kultapyrstösattarin kuolleena, se oli erään linnan sisällä, tai silleen peräpää ulkona toisesta ikkunasta, etupää toisesta ikkunasta...onko se voinu jäähä siihen jumiin vai muuten vaan raato menny siihen...vähän joutui linnaa ravistelemaan, että se raato irtosi. Se oli ollut kuolleena kauemmin kuin se, joka lillui vapaasti tuossa akvaarion edustalla...

[111na]

Voihan kökkö. Tuossa on typenkierto kovilla, kun isompi kala on kuolleena jonkin aikaa. Nitriittiä?

[Chyental]

Joo, tarkoitus oli huomenna siivota akvaario, mutta taidampa ryhtyä hommiin nyt....pikkusen näyttäis noi muut kalat haukkovan henkeään.

Kuitenkaan muutoin ei ole mitään ulkoisia oireita.

Vesiarvoja en ole aikoihin mitannut, mutta silmämääräisesti mitä olen akvaariota n. 20 vuotta pitänyt, niin siellä ei pitäisi mitään ongelmia olla. Viime kesänä oli levän kanssa ongelmia kun altaaseen pääsi liikaa valoa, nyt on sekin saatu ratkaistua, muutoin ei ole oikeastaan mitään muutosta tapahtunut. Suodattimetkin olen muutama viikko sitten putsannut, joten niissäkään ei vikaa pitäisi olla, sisäsuodatinkaan ei ole tukossa (sen siivoan toki useammin kuin ulkosuodattimen).

No, otin vähän vanhaa vettä talteen ja jahka olen hiusvärin pessyt päästäni, mittaan vesiarvot. Tein nyt lähes 50 % vedenvaihdon.

[Chyental]

Olen hukannut osan testeistä, tallessa ei ollutkaan kuin nitriitti ja nitraatti.

Ph on oletusarvoisesti siinä noin 6,8 hujakoilla, vesi pehmeätä. Nitraattitesti näyttää lähempänä arvoa 12,5 mg/l kuin 25 mg/l eli jotain siltä väliltä. Nitriittitesti taasen oli lähempänä arvoa <0,1 mgN/l kuin 0,1 mg N/l. Molemmat Tetran testejä.

Litroja on n. 312, suodatuksena Ulkosuodatin Eheim Professional II 2028 sekä Aquaball 2212, täyspitkä kahden putken valaisin sekä yksi lyhyt.

Kasveja paljon, sekä nopeakasvuisia että hitaampikasvuisia, hiekkapohja, kierrekotiloita. Kaloina 4 piikkisilmää, monnisia noin 15-20 (en oikein tiedä kun ovat lisääntyneet itekseen), noitamonneja nelisen kappaletta, yksi imunuoliainen, kaksi banjomonnia, kaksi partamonnia, kolme neonsattaria, neljä sinisattaria ja nyt kaksi kultapyrstöä.

Tosiaan nyt kun aloin siivoamaan löydettyäni kaksi kuollutta kultapyrstöä, muut kalat haukkoivat henkeä, mutta kidukset eivät punottaneet. Myöskään ruoka ei ollut maistunut, joten imuroin senkin.

Vedenvaihdon teen keskimäärin 1,5 viikon välein ja vaihdan noin puolet.
Tässä viikon vanha kuva akvaariostani:

[111na]

Nitriittitesti taasen oli lähempänä arvoa <0,1 mgN/l kuin 0,1 mg N/l.

Silloin se olisi nitriittinä ehkä 0,2mg/l. Minun Tetran värikartassa ei ole noita typen osuuksia nitriitistä merkitty lainkaan. Puhtaan keltainen on nitriititön ja merkitty <0,3mg/l, seuraava kartan väri on lähinnä oranssi ja se on tasan 0,3mg/l.

[Chyental]

Mun paketissa on asteikot
keltainen: <0,1 mg N/l
vaalean oranssi: 0,1 mg N/l
tumman oranssi 0,25 mg N/l
punainen 0,5 mg N/l
vadelman värinen/fuksia: 1-10 mg N/l

Ja tosiaan lähinnä tuota keltaista, muttei kuitenkaan täysin puhtaankeltainen.

Paketissa on vielä markkahinta, joten olisko mitta-asteikko muuttunut jossain välissä?