Kesän, tai tarkemmin viimeisen kuukauden-kahden aikana minulta on oudosti menehtynyt useampi kääpiöpallokala, syytä en tiedä.
Pääni olen miettinyt puhki ja kysellyt neuvoa ja nyt alkaa valtaamaan epätoivo.
Hiukan taustaa:
akvaario on n. 100 litrainen, paljon kasvillisuutta ja sännölliset hoitorutiinit. Vesiarvot ovat pysyneet suunnilleen samoina, ainakaan tietääkseni mitään suuria heilahduksia ei ole tapahtunut.
suuntaa antavia arvoja:
pH n.7
Fe 0,5
PO4 n. 2
KH 2
No3 n. 5
Lämpötila kesän aikana hiukan noussut, ollut 25-28 välillä.
Kalastona parhaimmillaan 10(?) kääpiöpallokaloja, 3 punapyrstöpallokalaa ja katinkultamonneja.
Ja sitten itse asiaan:
Alunperin altaassani taisi olla kymmenisen kääpiöpallokalaa. Joskus tuossa kevään korvilla taisi altaaseen muuttaa kolme punapyrstöpallokalaa.
Ongelmat alkoivat reilu kuukausi-kaksi sitten kun ensimmäinen outo kääpiöpallokalan kuolema tapahtui. Löysin (naaras)kalan heikossa kunnossa nurkasta, jossa muutama pienempi koiras yritti saada sitä vielä innostumaan kutupuuhiin. Kala menehtyi yön aikana, kyljissä oli ilmeisestikin "kuturakkuloita", näyttivät hiertyneen. Akvaariossa olikin ajoittain melkoiset pirskeet poikien osalta menossa...
Pistin tämän kuoleman stressin ja kutuahdistelun piikkiin, sillä oikein muutakaan syytä en keksinyt.
Tämän jälkeen menehtynyt useampi kääpiöpallokala, olisikohan yhteensä neljä tai viisi... en pysy enää laskuissa mukana

Syytä menehtyneille kaloille en tiedä, voin vain arvailla, mutta se ei paljon lohduta. Kalat yhtä lukuunottamatta (pienempi koiras, joka oli ilmeisestikin tappelussa vahingoittanut suunsa liian pahoin ja jonka hoidon kannalta huomasin liian myöhään..) ovat kuolleena löytyessään olleet ulkoisesti suht normaalin näköisiä. Kaikki kalat, nykyiset ja menehtyneet, ovat hyvinvoivan oloisia, pulleita ja pirteitä. Joukossa ei ole mököttäjiä ja sairaan näköisiä yksilöitä, eikä silmin ole muutenkaan havaittavissa minkään näköistä oireilua.
Uskaltaako kukaan lähteä arvailemaan syytä outoihin kuolemiin?
Minä olen mielessäni pyöritellyt muutamia vaihtoehtoja. Voiko kutustressi ja sen aiheuttamat kahakoinnit aiheuttaa vastaavanlaista? Monet kaloista ovet kuollessaan olleet pullistuneita, yksi niistä tänään löytämäni naaras. Tämäkin kala vielä eilen illalla oli aktiivisesti kerjäämässä ruokaa ja hyvässä kunnossa.
Toisena spekulointina on punapyrstöpallokalat, jotka hankin ennen kesää. tarkkaillessani tosin ne eivät ole osoittaneet erityistä aggressiivisuutta kääpiöpalloja kohtaa, kiinnittävät mielestäni enemmän huomiota toisiinsa ja tekevät pieniä hyökkäyksiä. Tosin hammas-aseet ovat hivenen järeämpää luokkaa kuin kääpiöpallojen.. Koetan tarkkailla tilannetta, mutta ainakaan nähdäkseni nämä eivät kuolettavan pahasti kääpiöiden kimppuun ole hyökänneet.
Suru puserossa, itku silmässä, mieli maassa ja omat neuvot lopussa odotan, josko joku keksisi mikä vialla... Halvaksikaan tämä ei tule, mutta kaikenkaikkiaan tulee ikävä iloisia, uteliaita palleroitani.
