Kypsytys
Valvoja: Moderaattorit
Kypsytys
Miksi akvaario kannattaa kypsyttää kaikilla ammoniakkilitkuilla sun muuta. Minulla akva oli kaksi viikoa ja nitriittipiikin jälkeen valmis. Kalat altaaseen ja elossa ovat. Haluaisin vain ystävällisesti kysyä miksi moinen vaiva kun voi vain olla ja odottaa kun se nitriitti sieltä tulee ilman mitään rituaalejakin. Se on jo huomattu! Olen jo kolme pönttöä kypsyttänyt jo ihan dottelemalla ja lisäillyt muutaman kerran kalanruokaa. Kypsiä olivat ja ovat.
-
- Senior Member
- Viestit: 847
- Liittynyt: 00:42, 10.01.2004
- Akvaarioseurat: TAY
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Raisio
Onko altaat olleet ihan uusia, vai käytettyjä? Käytetyissä, kun sen laittaa kokoon heti kotona, kun pohjamateriaali ja suodatin on vielä kosteita, ei tarvitse kypsytellä mitenkään. Täysin uudessa, kun ei ole mitään typpibakteereja valmiina, vaan ne pitää saada sinne ennen, kuin kaloja voi tuoda. Tähän käytetään sitä ammoniakkia, hirvensarvisuolaa, sekä multaymppejä. Sillä jos kalat tuo suoraan kypsyttämättömään akvaarioon tulee nitriittipiikki kalojen ruokinnan ja niiden jätöksien seurauksena. Vasta sitten muodostuu nitriitti nitraatiksi ja hyödyllinen bakteerikanta on muodostunut.
Kertoisitko tarkalleen miten olet kypsyttänyt? Sekä vesiarvot kypsytyksen aikana? Laitoitko jotain muuta, kuin kalanruokaa? Entä mitä kaloja löytyy?
Kertoisitko tarkalleen miten olet kypsyttänyt? Sekä vesiarvot kypsytyksen aikana? Laitoitko jotain muuta, kuin kalanruokaa? Entä mitä kaloja löytyy?
460l. Seurana tiibetinspanieli Kaaos. Myydään: Ulkosuodatin
Eikös kysyjällä ollut lähinnä mielessä se, että ihan uudenkin altaan saa kypsytettyä itsekseen, ilman mitään erityislisäyksiä jos asialla ei ole kiirus. Ostelee hissukseen kasveja ja muuta "roinaa" ja odottaa kaikessa rauhassa altaan kypsymistä. Käyhän se niinkin, varmastikin hitaammin vain.
*laa la laa*
-
- Katalysaattori
- Viestit: 4264
- Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Kyllä se kypsyy hiljaa itsekseen, kuitenkin ammoniakin tai vastaavan lisäämisen idea on se, että se on kalan sijaisena typpikierrossa. Typpibakteereja kasvaa altaseen sen veran, mitä kalat tuottavat "sitä itseään". Jos altaan kypsyttää ilman kaloja ja ilman ammoniakkikuormitusta syntyy varmasti altaaseen jonkun verran typpibakteereja, mutta vain sen verran mitä altaan eliöstö (pieneliöt, kotilot jne) tuottavat kuonaa. Jos tällä meneteklmällä kypsyteltyyn altaaseen tuo paljon kaloja kerralla, tulee nitriittipiikki uudestaan.
Itse olen kypsytellyt allasta kalanruoalla ja salmiakilla. Yhtä helppo annostella mutu-tuntumalla kuin se pelkkä kalanruoka.
Itse olen kypsytellyt allasta kalanruoalla ja salmiakilla. Yhtä helppo annostella mutu-tuntumalla kuin se pelkkä kalanruoka.
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
-
- Junior Member
- Viestit: 87
- Liittynyt: 15:00, 16.07.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kymenlaakso
Eli salmiakkia? Nimittäin apteekki ei enää myynyt hirvensarvisuolaa. On kuulemma poistunut epäterveellisenä tuotteena. Niin sanokaas tarkemmin mitä tai minkalaista salmiakkia ? Karkkeja vai apteekista saatavaa salmiakkijauhetta? Mulla tulee kyllä pikkusuodatin bakteereineen pienestä akvaariosta sekä sieltä myös "sukkahoususorat" mutta olis kyllä kiva vähän kypsyttää ennen kalojen ostoa. Mitä siinä salmiakissa sitten on ? En nimittäin itse voi syödä sitä, joten ei ole oikein tullut tuoteselosteita luettua.
Re: Kypsytys
Kyllähän akvaarion saa kypsytettyä ilman kemikaaleja ja lisättyä kalanruokaakin. Ei siitä ole edes kovin kauaa, kun ei tiedetty mitään ammoniakki- tms. kypsytyksistä. Eräs täälläkin vaikuttava "guru" kai tämän tavan meille Suomeen toi ja aika hyvin on sanoma levinnyt 
Edellisessä akvaristin elämässäni kypsyttelin akvaa viimeksi lähes kymmenen vuotta sitten. Silloin ei ainakaan juuri missään puhuttu muusta kun kalallisesta kypsytyksestä. Ensiksi somisteet ja materiaalit (sekä vähän kestäviä kasveja) altaaseen ja odotellaan pari viikkoa. Muistelen silloin lukeneeni jostain, että kalanruoan lisääminen saattaisi nopeuttaa kypsymistä, mutta se oli tosiaan vain mahdollisuus. Odotellessa tarkistetaan välillä näkyykö merkkejä nitriittipiikistä. Parin viikon kuluttua voi sitten tuoda altaaseen ensimmäiset kalat (vain muutama kappale ja jotain kestävää lajia) ja lisää kasveja. Kalojen tultua pidetään vesiarvoja silmällä, ettei nitriitti yllätä. Annetaan bakteerikannan sopeutua viikko tai kaksi ja tuodaan taas vähän lisää kaloja jne. Nämä ovat ne ohjeet, jotka kai edelleen löytyvät lähes jokaisesta akvaariokirjasta ja jonain variaationa ne annetaan useimmista liikkeistäkin (jos nyt ei sitten kaupata pullollista jotain "bakteerivalmistetta" ja käsketä plumpsauttaa kaloja sekaan seuraavana päivänä
).
Se on sitten ihan makuasia minkä kypsytystavan kokee helpoimmaksi ja erityisesti omaan tilanteeseen sopivaksi. Jos tahtoo saada akvan nopeasti pystyyn ja kaikki suunnitellut kalat lähes kerralla altaaseen niin ammoniakkia peliin. Jos taas tykkää odotella, lisätä kaloja pienissä erissä ja antaa bakteerikannan aina välissä sopeutua muutoksiin niin ei silloin mitään kemikaaleja tarvita. Itse pidän enemmän jälkimmäisestä tavasta ja koen sen helpommaksi, mutta jos joskus tulee tarvis saada allas nopeasti kypsäksi niin silloin käytetään toista tapaa. En tosin lähtisi kokeilemaan kalatonta kypsyttämistä jos esimerkiksi on tarve saada akvaarion koko kalasto siirrettyä kerralla uuteen altaaseen, tms.

Edellisessä akvaristin elämässäni kypsyttelin akvaa viimeksi lähes kymmenen vuotta sitten. Silloin ei ainakaan juuri missään puhuttu muusta kun kalallisesta kypsytyksestä. Ensiksi somisteet ja materiaalit (sekä vähän kestäviä kasveja) altaaseen ja odotellaan pari viikkoa. Muistelen silloin lukeneeni jostain, että kalanruoan lisääminen saattaisi nopeuttaa kypsymistä, mutta se oli tosiaan vain mahdollisuus. Odotellessa tarkistetaan välillä näkyykö merkkejä nitriittipiikistä. Parin viikon kuluttua voi sitten tuoda altaaseen ensimmäiset kalat (vain muutama kappale ja jotain kestävää lajia) ja lisää kasveja. Kalojen tultua pidetään vesiarvoja silmällä, ettei nitriitti yllätä. Annetaan bakteerikannan sopeutua viikko tai kaksi ja tuodaan taas vähän lisää kaloja jne. Nämä ovat ne ohjeet, jotka kai edelleen löytyvät lähes jokaisesta akvaariokirjasta ja jonain variaationa ne annetaan useimmista liikkeistäkin (jos nyt ei sitten kaupata pullollista jotain "bakteerivalmistetta" ja käsketä plumpsauttaa kaloja sekaan seuraavana päivänä

Se on sitten ihan makuasia minkä kypsytystavan kokee helpoimmaksi ja erityisesti omaan tilanteeseen sopivaksi. Jos tahtoo saada akvan nopeasti pystyyn ja kaikki suunnitellut kalat lähes kerralla altaaseen niin ammoniakkia peliin. Jos taas tykkää odotella, lisätä kaloja pienissä erissä ja antaa bakteerikannan aina välissä sopeutua muutoksiin niin ei silloin mitään kemikaaleja tarvita. Itse pidän enemmän jälkimmäisestä tavasta ja koen sen helpommaksi, mutta jos joskus tulee tarvis saada allas nopeasti kypsäksi niin silloin käytetään toista tapaa. En tosin lähtisi kokeilemaan kalatonta kypsyttämistä jos esimerkiksi on tarve saada akvaarion koko kalasto siirrettyä kerralla uuteen altaaseen, tms.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1076
- Liittynyt: 01:15, 10.06.2004
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Kivi kirjoitti:Kyllähän akvaarion saa kypsytettyä ilman kemikaaleja ja lisättyä kalanruokaakin.
Siis kuitenkin eikös niitä kaloja ruokita sen jälkeen kun ne altaaseen ekan kerran tuodaan? Eli kyllä, kyseisessä (kalallisessa) kypsytyksessä altaaseen lisätään myös kalanruokaa (edellä väitit että sitä ei ollut välttämätöntä lisätä). Eli ei se akvaario itsestään kypsy vaan sinne täytyy lisätä ne kalat (eli ammoniuminlähde) ja sitä kalanruokaa jotta akvaario kypsyy. Tämä on kuitenkin vähän riskaabelia, ainakin kun nykytietämyksen mukaan homman voisi tehdä myös ilman riskejä ja kalojen käyttämistä kypsytyksessä.Kivi kirjoitti:Parin viikon kuluttua voi sitten tuoda altaaseen ensimmäiset kalat (vain muutama kappale ja jotain kestävää lajia) ja lisää kasveja. Kalojen tultua pidetään vesiarvoja silmällä, ettei nitriitti yllätä. Annetaan bakteerikannan sopeutua viikko tai kaksi ja tuodaan taas vähän lisää kaloja jne.
Niin siis jos oikeasti aloittaa tyhjästä, eli lykkää multaympin ja ammoniakin peliin niin siihen kypsytykseen menee oikeasti se 3-4 viikkoa. Jos taas on käytössä hyvät ympit jo valmiiksi kypsästä akvaariosta, jolloin tilannetta voisi verrata lähinnä akvaarion muuttoon, ei mielestäni tarvita kuin korkeintaan kypsyyden varmistus pienellä kertaluontoisella ammoniakinlisäyksellä. Tämä taas hoituu nopeasti, toisin kuin tuo ammoniakkikypsytys alusta alkaen, saatika sitten hidas ja työläs kalallinen kypsytys.Kivi kirjoitti:Jos tahtoo saada akvan nopeasti pystyyn ja kaikki suunnitellut kalat lähes kerralla altaaseen niin ammoniakkia peliin.
Miksi ihmeessä? Olisiko sitten parempi heittää kalat kerralla ja odotella sitä nitriittipiikkiä uuteen altaaseen kaloineen päivineen?Kivi kirjoitti: En tosin lähtisi kokeilemaan kalatonta kypsyttämistä jos esimerkiksi on tarve saada akvaarion koko kalasto siirrettyä kerralla uuteen altaaseen, tms.
http://www.amazon.fi/tetravedenhoitosafestart.htm
Toimii. Testi menossa, allle neljä vuorokautta täysin uudessa systeemissä ja nitraattia yli 30mg/l ammoniakista. Heti ensimmäisen vuorokauden jälkeen oli vedessä nitraattia.
Antti
Toimii. Testi menossa, allle neljä vuorokautta täysin uudessa systeemissä ja nitraattia yli 30mg/l ammoniakista. Heti ensimmäisen vuorokauden jälkeen oli vedessä nitraattia.
Antti
Jos veteen tulee nitraattia heti, täytyy valmisteen sisältää sekä ammoniakkia että nitriittiä hajottavia bakteereja. Nitriittiä esiintyy jonkin verran, mutta altaassa on ~20mg/l ammoniakkia, mikä on todella paljon, jopa kalattomaan kypsytykseen (pieni vahinko testijärjestelyn suunnittelussaOnko tämä joku uusi aine? Eikö todellakaan Antti, sinulla esiinny nitriittiä? Siis voihan se oikeasti toimia jos valmisteessa on todella eläviä bakteereita.

Kalallisessa kypsyttelyssä tuskin tuolla tuotteella saa mitattavia nitriittimääriä. Tämä perustuu siihen että tuote sisältää kumpaakin typpiyhdistettä hajottavia bakteereja, aineiden ei tarvitse kertyä vaan kummatkin bakteerit kasvavat samaan aikaan. Voi toki kypsytellä muutaman päivän ammoniakilla ensin.
Antti
Jos ei nyt kuitenkaan aleta halkomaan hiuksia, sopiiko? Minähän myönsin, että molemmilla menetelmillä on paikansa.
Ensiksi allasta kypsytetään pelkän sisustuksen ja kasvien kanssa kaksi viikkoa. Jossain muinaisessa lähteessä mainittiin, että kalanruoan lisäämisestä saataisi ehkä/ kenties/ mahdollisesti olla tässä vaiheessa jotain hyötyä. Tästä on nykytietämyksen valossa jo todistettu olevan hyötyä, se ei enää ole pelkkä mahdollisuus. Itse en aikoinani lisäillyt kalanruokaa ensimmäisen kahden viikon aikana. Jostain käsittämättömästä syystä nitriittipiikki kuitenkin oli (ja meni) aina tämän kaksiviikkoisen aikana, ennen ensimmäisten kalojen kotiuttamista. En myöskään muista sellaista kertaa jolloin nitriittiä olisi ensimmäisten pioneerikalojen kotiuttamisen jälkeenkään muodostunut mitattavia määriä (ja testejä kyllä käytettiin). Kypsyyden täytyi siis olla riittävä käsittelemään noiden kalojen tuotokset. Vielä kun otetaan huomioon, että elämäni ihka ensimmäiset kalat olivat kultakala ja jo aikuinen partamonni ja silloiset vedenvaihtosuositukset olivat 1-2 kertaa/kk (kamalaa
). Kyseessä taitaa olla pienimuotoinen ihme. Syytä en tiedä, enkä ala siitä väittelemäänkään, näin vain kävi ja sillä siisti.
Minulla ei tuolloin ollut myöskään tietoa siitä, että uuden akvaarion voisi kypsyttää käyttämällä vanhan, jo kypsän, altaan aktiivilietettä. Näin ollen tein tällaisen kalallisen kypsytyksen silloin moneen otteeseen aina samalla lopputuloksella, joten kyseessä tuskin oli aivan täysi sattumakaan.
Yritän asettaa sanani toisella tavalla. Akvaarioon on mahdollista saada aikaiseksi jonkinlainen kypsyys ilman kemikaaleja ja lisättyä kalanruokaa.
Niin, nopeus on aina suhteellista. Mietinkin kuinka tuon muotoilisi jottei kukaan hermostu, mutta pieleen meni. Sanotaan nyt vaikka sitten, että huomattavasti nopeammin, kuin 6 kk:sta vuoteen minä aikana itse aion kalastoni pikkuhiljaa koota. Hidasta ja "työlästä" (taas suhteellista ja henkilöstä riippuvaa), mutta sopii minulle ja aion tässä pysyä. Tällä tavalla riittää ainakin aikaa harkita tarkasti jokainen kalaostoksensa ja sen sopivuus kokonaisuuteen
En muuten suostu allekirjoittamaan tuota riskaabelia sanaa. Tarkkuutta vaativa kyllä, eikä taatusti kaikille sopiva menetelmä. Itselläni ei ole kuitenkaan sattunut (koputtaa puuta) yhtään kypsytykseen liittyvää kalakuolemaa, edes silloin ala-asteikäisenä ensimmäistä allasta kypsytellessä.

-Antille-: Kuulostaa hyvältä. Tuota täytyykin kokeilla seuraavalla kerralla.
Ensiksi allasta kypsytetään pelkän sisustuksen ja kasvien kanssa kaksi viikkoa. Jossain muinaisessa lähteessä mainittiin, että kalanruoan lisäämisestä saataisi ehkä/ kenties/ mahdollisesti olla tässä vaiheessa jotain hyötyä. Tästä on nykytietämyksen valossa jo todistettu olevan hyötyä, se ei enää ole pelkkä mahdollisuus. Itse en aikoinani lisäillyt kalanruokaa ensimmäisen kahden viikon aikana. Jostain käsittämättömästä syystä nitriittipiikki kuitenkin oli (ja meni) aina tämän kaksiviikkoisen aikana, ennen ensimmäisten kalojen kotiuttamista. En myöskään muista sellaista kertaa jolloin nitriittiä olisi ensimmäisten pioneerikalojen kotiuttamisen jälkeenkään muodostunut mitattavia määriä (ja testejä kyllä käytettiin). Kypsyyden täytyi siis olla riittävä käsittelemään noiden kalojen tuotokset. Vielä kun otetaan huomioon, että elämäni ihka ensimmäiset kalat olivat kultakala ja jo aikuinen partamonni ja silloiset vedenvaihtosuositukset olivat 1-2 kertaa/kk (kamalaa
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
Minulla ei tuolloin ollut myöskään tietoa siitä, että uuden akvaarion voisi kypsyttää käyttämällä vanhan, jo kypsän, altaan aktiivilietettä. Näin ollen tein tällaisen kalallisen kypsytyksen silloin moneen otteeseen aina samalla lopputuloksella, joten kyseessä tuskin oli aivan täysi sattumakaan.
Yritän asettaa sanani toisella tavalla. Akvaarioon on mahdollista saada aikaiseksi jonkinlainen kypsyys ilman kemikaaleja ja lisättyä kalanruokaa.
Niin, nopeus on aina suhteellista. Mietinkin kuinka tuon muotoilisi jottei kukaan hermostu, mutta pieleen meni. Sanotaan nyt vaikka sitten, että huomattavasti nopeammin, kuin 6 kk:sta vuoteen minä aikana itse aion kalastoni pikkuhiljaa koota. Hidasta ja "työlästä" (taas suhteellista ja henkilöstä riippuvaa), mutta sopii minulle ja aion tässä pysyä. Tällä tavalla riittää ainakin aikaa harkita tarkasti jokainen kalaostoksensa ja sen sopivuus kokonaisuuteen

En muuten suostu allekirjoittamaan tuota riskaabelia sanaa. Tarkkuutta vaativa kyllä, eikä taatusti kaikille sopiva menetelmä. Itselläni ei ole kuitenkaan sattunut (koputtaa puuta) yhtään kypsytykseen liittyvää kalakuolemaa, edes silloin ala-asteikäisenä ensimmäistä allasta kypsytellessä.
Katos pentele kirjoitus- ja ajatusvihrepaholainen iski ja muutti tekstin ihan päälaelleen. Hih, olisi taas pitänyt käyttää esikatselua! Siis kalallista kypsyttämistä. Muuttaisin sen tuonne jos pystyisin, mutta kun ei onnistuKivi kirjoitti: En tosin lähtisi kokeilemaan kalatonta kypsyttämistä jos esimerkiksi on tarve saada akvaarion koko kalasto siirrettyä kerralla uuteen altaaseen, tms.

-Antille-: Kuulostaa hyvältä. Tuota täytyykin kokeilla seuraavalla kerralla.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 4264
- Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Minä olen kypsyttänyt ihan aslmiakkikarkeilla. Epäilen, ettei puhdasta salmiakkia myydä kenelle tahansa, 4 mg tappaa ihmisen...
Ei se sokeri siinä pahaa tee, lisää kuormitusta mikä onkin ideana. Mahdollisimman kirpeitä olen itse käyttänyt ruutusalmiakkia, sellaista ohutta pientä salmiakkiruutua
Siinä ei ole yhtä paljon lisämömmöä vaan enemmänkin luonnoillisia aineita.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Ei se sokeri siinä pahaa tee, lisää kuormitusta mikä onkin ideana. Mahdollisimman kirpeitä olen itse käyttänyt ruutusalmiakkia, sellaista ohutta pientä salmiakkiruutua

Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
-
- Junior Member
- Viestit: 87
- Liittynyt: 15:00, 16.07.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kymenlaakso
No joo, apteekissa on vielä käymättä, joten en tiedä myydäänkö siellä miten salmiakkijauheitakaan nykyisin. Mikäs ettei, vois käydäkkin apteekin sijaan R-kioskilla
Oikeestaan tuntuu aika jänskältä, että ammoniakkia löytyy tommosesta tuotteesta! Pitää vaan katsoa, että kukaan asiaa ymmärtämätön ei näe kun laitan karkkeja altaaseen, saattaa nimittäin tilata valkotakkiset
Ei mulla tosiaan ole tarvista aloittaakaan täysmittaista kypsytysprosessia. Saan siirrettyä bakteerinalun pikkuakvaariosta. Laitoin sinne pörräämään jo noin kuukausi sitten ylimääräisen suodattaminen jonka sitten siirrän tuohon isompaan + n. puolet hiekasta jossakin sopivassa pussissa. H-hetki on mulla vasta noin viikon kuluttua, mutta valmiiksi suunniteltu on kuin puoliksi tehty. Nyt vielä tehdään akvaarion alle lattiaa...
Tosiaankin kun n. 15 vuotta sitten ekaa akvaariota kypsytin, oli ohjeistus aivan toisenlainen. Sillon ei ymmärtänyt kuin sen, että kaloilla pitää olla vettä että ne voi uida! Mutta näiden vuosien jälkeen tajuaa asian aivan toisin tavoin. Ei tarvitse mennä yrityksen ja erehdyksen kautta.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)

Ei mulla tosiaan ole tarvista aloittaakaan täysmittaista kypsytysprosessia. Saan siirrettyä bakteerinalun pikkuakvaariosta. Laitoin sinne pörräämään jo noin kuukausi sitten ylimääräisen suodattaminen jonka sitten siirrän tuohon isompaan + n. puolet hiekasta jossakin sopivassa pussissa. H-hetki on mulla vasta noin viikon kuluttua, mutta valmiiksi suunniteltu on kuin puoliksi tehty. Nyt vielä tehdään akvaarion alle lattiaa...
Tosiaankin kun n. 15 vuotta sitten ekaa akvaariota kypsytin, oli ohjeistus aivan toisenlainen. Sillon ei ymmärtänyt kuin sen, että kaloilla pitää olla vettä että ne voi uida! Mutta näiden vuosien jälkeen tajuaa asian aivan toisin tavoin. Ei tarvitse mennä yrityksen ja erehdyksen kautta.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1076
- Liittynyt: 01:15, 10.06.2004
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
-Antti-, hurjaa, en olekaan ennen kuullut aineesta joka oikeasti todella sisältää niitä toimivia bakteereita, mahtavaa!
Onkohan tuo kyseinen aine kallistakin?
ajattelin että mitähän ihmettä nyt ajetaan takaa! Ja ihan mielenkiinnosta, mistä ihmeestä voi syntyä nitriittipiikki altaaseen jossa ei ole mitään muuta kuin kasvit ja somisteet + vesi?
Osaisiko joku viisaampi vastata? (Koska jos näin on, silloinhan siitä veden "seisottamisesta" kalattomassa akvaariossa todellakin olisi hyötyä, en vain millään meinaa uskoa että näin on.)
Toisaalta, yhden partamonnin ja kultakalan (oletan että molempia kaloja oli vain yksi?) jätökset lienevät kuitenki pienempiä kuin vaikka 20-päisen tetraparven? Joten periaatteessa nämä kalat selviävät kalallisesta kypsytyksestä helpommalla kuin tetrat, ja ovat käsittääkseni kestävämpiäkin.
Sanotaan sitten vaikka näinpäin, jos aikoo ottaa kaloja muutaman kerrallaan ja saa jostain toimivan bakteeriympin (paras olisi jo käynnissä olevasta altaasta sitä lietettä tms), voi kalallinen kypsytys näin edetä hyvinkin (oletetaan että arvoja seurataan ja tarvittaessa tehdään ripeästi vedenvaihtoja). Sen sijaan niinkuin Kivi sanoitkin (ajatusvirheen oikaistuttua
), jos aikoo täyslaidallisen kaloja lykätä suoraan uuteen altaaseen, tällöin kalaton kypsytys lienee kaikista varmin keino jottei kalojen tarvitse kärsiä nitriitistä.
Tosiaan, jäin miettimään kaatuukohan tuon Antin käyttämän aineen käyttökynnys tuotteen hintaan. Tietysti jos on valmis maksamaan "käyttömukavuudesta" (vrt. bilteman puhdas hiekka vs. optirocin "likainen" hiekka jota joutunee kuuraamaan vaikka kuinka) niin mikäs siinä sitten
. Itsehän hankin Biltemasta hiekan juuri tuon käyttömukavuuden takia (siis vaikka asun Lappeenrannassa niin Helsinki-reissulla piti raahautua Biltemaan ostamaan hiekkaa!), katsotaan kuinka käy jos ja kun joskus saan hankittua toisen isomman altaan, hankkiako bakteerivalmistetta vai nou.. 

No siis tästä alunperin lähti kirjoitusintoniKivi kirjoitti:Siis kalallista kypsyttämistä. Muuttaisin sen tuonne jos pystyisin, mutta kun ei onnistu


Toisaalta, yhden partamonnin ja kultakalan (oletan että molempia kaloja oli vain yksi?) jätökset lienevät kuitenki pienempiä kuin vaikka 20-päisen tetraparven? Joten periaatteessa nämä kalat selviävät kalallisesta kypsytyksestä helpommalla kuin tetrat, ja ovat käsittääkseni kestävämpiäkin.
Juu, itse kokoan vieläkin lopullista kalastoani (vaikka kypsytinkin altaani vajaassa kuukaudessa hirvensarvensuolalla) vaikka akvaario on ollut pystyssä jo noin 5 kuukautta.Kivi kirjoitti:6 kk:sta vuoteen minä aikana itse aion kalastoni pikkuhiljaa koota. Hidasta ja "työlästä" (taas suhteellista ja henkilöstä riippuvaa), mutta sopii minulle ja aion tässä pysyä. Tällä tavalla riittää ainakin aikaa harkita tarkasti jokainen kalaostoksensa ja sen sopivuus kokonaisuuteen

Sanotaan sitten vaikka näinpäin, jos aikoo ottaa kaloja muutaman kerrallaan ja saa jostain toimivan bakteeriympin (paras olisi jo käynnissä olevasta altaasta sitä lietettä tms), voi kalallinen kypsytys näin edetä hyvinkin (oletetaan että arvoja seurataan ja tarvittaessa tehdään ripeästi vedenvaihtoja). Sen sijaan niinkuin Kivi sanoitkin (ajatusvirheen oikaistuttua

Tosiaan, jäin miettimään kaatuukohan tuon Antin käyttämän aineen käyttökynnys tuotteen hintaan. Tietysti jos on valmis maksamaan "käyttömukavuudesta" (vrt. bilteman puhdas hiekka vs. optirocin "likainen" hiekka jota joutunee kuuraamaan vaikka kuinka) niin mikäs siinä sitten


No, ei tarvitse ehkä olla niin huolissaan, eiköhän sitä salmiakkia kuitenkin tarvita tuhansia milligrammoja aina painokiloa kohti ihmiselle kuolettavaan annokseen. Johan sitä niissä karkeissakin täytyy olla kohtalaisia määriä, eihän niillä muuten tekisi mitään siinä altaan kypsytyksessäkään?-Alix- kirjoitti:Minä olen kypsyttänyt ihan aslmiakkikarkeilla. Epäilen, ettei puhdasta salmiakkia myydä kenelle tahansa, 4 mg tappaa ihmisen...![]()
Lisäys: Wikipediasta kaivettu tieto kertoo että elintarvikelainsäädännön mukaan salmiakin ammoniumkloridipitoisuus ei saa ylittää seitsemää prosenttia.
-
- Junior Member
- Viestit: 235
- Liittynyt: 22:51, 31.05.2004
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
Kaikkien edellä mainittujen mukana altaaseen on päässyt myös bakteereja, jotka sitten aikansa sopeuduttuaan & jakauduttuaan sen nitriittipiikin aiheuttavat, mikäli altaasta vain ammoniakkia löytyy.lafe kirjoitti: mistä ihmeestä voi syntyä nitriittipiikki altaaseen jossa ei ole mitään muuta kuin kasvit ja somisteet + vesi?
Kyllä puhdasta salmiakkia saa syödä lähemmäs 100g ennen kuin rupeaa miestä kaatumaan. Eli aine on niukasti ruokasuolaa myrkyllisempää eikä sitä luokitella myrkyksi. Jollain ammoniumyhdisteillä voipi jotain ostorajoituksia olla, mutta ne ovat sitten muista syistä kuin myrkyllisyydestä.-Alix- kirjoitti: Minä olen kypsyttänyt ihan aslmiakkikarkeilla. Epäilen, ettei puhdasta salmiakkia myydä kenelle tahansa, 4 mg tappaa ihmisen... Wink
Kun vesijohtovedessä kuitenkin on vaihtelevasti nitraattia (0 - 50 mg/l) ja sitä voi myös muodostua muusta kuin altaaseen lisätystä ammoniumista, mittaisin itse mieluiten ammoniumin häviäimisnopeutta verrattuna "aineettomaan" veteen varmistuakseni tökötin toimivuudesta.-Antti- kirjoitti:Jos veteen tulee nitraattia heti, täytyy valmisteen sisältää sekä ammoniakkia että nitriittiä hajottavia bakteereja. Nitriittiä esiintyy jonkin verran, mutta altaassa on ~20mg/l ammoniakkia, mikä on todella paljon, jopa kalattomaan kypsytykseen
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Luulen, että lafe kuitenkin tarkoitti sellaista tilannetta, että ammoniumia ei veteen lisätä (jos kalaruokaakin sai laittaa jos jaksoi, mutta ei ollut pakko noissa Kiven mainitsemissa ohjeissa). Vettä siis käytännössä seisotetaan altaassa. Lahoavien kasvinosien ym. tuottama typpikuorma lienee kuitenkin aika pientä verrattuna ensimmäiseksi saapuviin kaloihin. Loogisesti kalallisessa altaan kypsytyksessä kalat kypsyttävät altaan.Polarit kirjoitti:Kaikkien edellä mainittujen mukana altaaseen on päässyt myös bakteereja, jotka sitten aikansa sopeuduttuaan & jakauduttuaan sen nitriittipiikin aiheuttavat, mikäli altaasta vain ammoniakkia löytyy.lafe kirjoitti: mistä ihmeestä voi syntyä nitriittipiikki altaaseen jossa ei ole mitään muuta kuin kasvit ja somisteet + vesi?
Esimerkiksi Suuri akvaariokirjasta (Bailey&Sandford, suomentaja Varjo, painettu 2003) saa lukea: -"Akvaarion olisi annettava toimia 10-14 vrk ennen kalojen lisäämistä. Sinä aikana suodattimeen kehittyy suodatukseen välttämätön bakteeristo. Tietyssä vaiheessa tänä aikana nitriittipitoisuus nousee hyvin korkeaksi. Kun nitriittipitoisuus on pudonnut nollaan tämän piikin jälkeen, on turvallista tuoda ensimmäiset kalat akvaarioon." Aikas kummastunut olin

528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Vesijohtoveden nitraatti mitataan toki ensin. Sitä oli arviolta 5mg/l. Nitriittiä ei ollut. Tästä nitraatti on lisääntynyt vain SafeStart altaassa. Ammoniumia mittaamalla saadaan selville vain sitä hajottavien bakterien määrä ja tässä on tarkoitus selvittää kykyä pyörittää typpikiertoa nitraatiksi asti. Akvaarioissa ei ole kaloja, eikä sinne lisätä mitään typen lähteitä, joten nitraattia ei tule muualta kuin ammoniakista bakteerien hapettamana. Ja jos jotain vähäistä vesijohtovedestä vielä ilmaantuisi (kloramiinin typpi esim.), sitä pitäisi tulla samassa suhteessa kaikkiin altaisiin. Suhteellisia eroja tässä nimenomaan etsitään. Osaan järjestää järkevän kokeen, älä huoli turhaan.Kun vesijohtovedessä kuitenkin on vaihtelevasti nitraattia (0 - 50 mg/l) ja sitä voi myös muodostua muusta kuin altaaseen lisätystä ammoniumista, mittaisin itse mieluiten ammoniumin häviäimisnopeutta verrattuna "aineettomaan" veteen varmistuakseni tökötin toimivuudesta.

Antti
-
- Advanced Member
- Viestit: 1076
- Liittynyt: 01:15, 10.06.2004
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Siis tätä juuri tarkoitin. Sehän tuossa oli isoin kummastuksen aiheeni, että mistä sitä nitriittiä voi akvaarioon ilmestyä jos siellä ei ole ammoniuminlähdettä (sitä kalanruokaa esim.).memma kirjoitti:Luulen, että lafe kuitenkin tarkoitti sellaista tilannetta, että ammoniumia ei veteen lisätä
Eli ensin kypsytellään hieman aikaa kalattomasti kalanruoalla tai jauhelihalla (hoh). Tällä saavutetaan pieni kypsyys jotta akvaarioon voi tuoda muutaman ensimmäisen kalan. Sitten tuodaan kaloja pikkuhiljaa ja seurataan arvoja -> kalallinen kypsytys.memma kirjoitti:-Käytännössä kyse siis lienee kuitenkin kalattomasta kypsytyksestä pienelle kalamäärälle, tai jonkinlaisesta kalallisen ja kalattoman kypsyttämisen yhdistelmästä?
Ouh. Itse kyllä mieluummin käytän vaikka hirvensarvensuolaa ja odotan sen muutaman viikon, rahaa menee noin pari euroa.-Antti- kirjoitti:Taitaa olla jotain 15+ euroa/pullo. Erotus ei eläviä sisältäviin on aika vähäinen.


En jaksanut alkaa suorittaa kovin laajaotantaista tarkistusta, mutta kävin läpi omasta kirjahyllystäni löytyvät akvaariokirjat (vanhoja ja hyvin vanhoja). Käytännössä joka ainoassa kehotettiin antamaan akvaarion "kypsyä" viikko tai kaksi ennen kalojen hankkimista. Yhdessäkään ei myöskään yksiselitteisesti käsketty lisätä akvaarioon kalanruokaa, jauhelihaa, kalaa. tms. Osassa uudemmista kyllä mainitiin tämän nopeuttavan/tehostavan kypsymistä. Tästä voinee joka tapauksessa vetää sen johtopäätöksen, että jotain siellä kalattomassa ja kemikaalittomassa akvaariossakin tapahtuu
Muutoin ko. ohjeet olisivat täysin järjettömiä ja on vaikea uskoa kauan akvaarioita harrastaneen ihmisen kirjoittavan kirjan, jossa antaa täysin päättömiä ohjeita uusille harrastajille.
Eilispäivänä mieleeni muistui (kaivoin esiin vanhan akvaariopäiväkirjan) eräs pikkukemistinä suorittamani "koe". Taustana kerrotaan, että meidän silloisella kesämökillämme ei ollut juoksevaa vettä. Perunoiden keitto yms. keitettävä vesi otettiin järvestä, mutta sellaisenaan juotava vesi tuotiin aina astioissa kotoa. Erään kerran ennen kotiinlähtöä isäni oli tyhjentämässä kauiten kellarissa lojuneita astioita, jotta ottaisi niihin kotoa uutta vettä. Minulle selitettiin veden seisseen jo niin kauan, että sitä ei enää voi juoda vaan siitä tulisi kipeäksi. Minulla oli silloin jo kotona akvaario ja olin innostunut testailemaan pH-, yms. testeilläni erilaisia liuoksia. Kielsin isää kaatamasta pois kaikkia vesiä jotta voin kotona testata sen arvoja. Hän säästi minulle ilmeisesti pisimpään seisoneen pöntön.
Arvasitte jo varmaan, että tuossa vedessä oli sekä nitriittiä, että nitraattia. Löysin mittaamani määrätkin: NO2 0,5-1 mg/l, NO3 5-10 mg/l. Mittaukset suoritettiin samoilla Tetran tippatesteillä, joilla mittasin akvaarionkin arvoja. Muuten minulla ei olisi harmainta muistikuvaa testien merkista, mutta niiden mitta-asteikot oli teipattu kiinni vihkon sisäkanteen (hitsi, että 10 vuotiaskin voi olla fiksu kun tosissaan innostuu jostakin)
Vesi oli kotoa vesihanasta otettua ja pakattu elintarvikekelpoisiin, tiskikoneessa pestyihin astioihin. Pöntöt oli suljettu hyvin ja niitä ei oltu avattu. Testaamani vesi oli lojunut kellarissa todennäköisesti koko kesän, sillä elettiin jo elokuun loppua. Tapoja joilla -iittit ja-aatit voivat olla tuonne joutuneet on monia, mutta taatusti niitä joutuu jotenkin myös uuteen akvaarioon.

Eilispäivänä mieleeni muistui (kaivoin esiin vanhan akvaariopäiväkirjan) eräs pikkukemistinä suorittamani "koe". Taustana kerrotaan, että meidän silloisella kesämökillämme ei ollut juoksevaa vettä. Perunoiden keitto yms. keitettävä vesi otettiin järvestä, mutta sellaisenaan juotava vesi tuotiin aina astioissa kotoa. Erään kerran ennen kotiinlähtöä isäni oli tyhjentämässä kauiten kellarissa lojuneita astioita, jotta ottaisi niihin kotoa uutta vettä. Minulle selitettiin veden seisseen jo niin kauan, että sitä ei enää voi juoda vaan siitä tulisi kipeäksi. Minulla oli silloin jo kotona akvaario ja olin innostunut testailemaan pH-, yms. testeilläni erilaisia liuoksia. Kielsin isää kaatamasta pois kaikkia vesiä jotta voin kotona testata sen arvoja. Hän säästi minulle ilmeisesti pisimpään seisoneen pöntön.
Arvasitte jo varmaan, että tuossa vedessä oli sekä nitriittiä, että nitraattia. Löysin mittaamani määrätkin: NO2 0,5-1 mg/l, NO3 5-10 mg/l. Mittaukset suoritettiin samoilla Tetran tippatesteillä, joilla mittasin akvaarionkin arvoja. Muuten minulla ei olisi harmainta muistikuvaa testien merkista, mutta niiden mitta-asteikot oli teipattu kiinni vihkon sisäkanteen (hitsi, että 10 vuotiaskin voi olla fiksu kun tosissaan innostuu jostakin)

Vesi oli kotoa vesihanasta otettua ja pakattu elintarvikekelpoisiin, tiskikoneessa pestyihin astioihin. Pöntöt oli suljettu hyvin ja niitä ei oltu avattu. Testaamani vesi oli lojunut kellarissa todennäköisesti koko kesän, sillä elettiin jo elokuun loppua. Tapoja joilla -iittit ja-aatit voivat olla tuonne joutuneet on monia, mutta taatusti niitä joutuu jotenkin myös uuteen akvaarioon.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Valmistajan mukaan 100 ml:n pullo riittää 120 litraan. Erotus kasvaa kyllä aika huiman suureksi, jos joutuu useamman pullon hankkimaan.-Antti- kirjoitti:Taitaa olla jotain 15+ euroa/pullo. Erotus ei eläviä sisältäviin on aika vähäinen.
Täytyy kuitenkin huomioida, että vuonna miekka ja kivi Suomen akvaariomarkkinoilla pyöri enemmän viljeltyä kotikantaa, ja niiden täytyi olla aikas kestäviä lajeja kestääkseen silloiset olotKivi kirjoitti:Muutoin ko. ohjeet olisivat täysin järjettömiä ja on vaikea uskoa kauan akvaarioita harrastaneen ihmisen kirjoittavan kirjan, jossa antaa täysin päättömiä ohjeita uusille harrastajille.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Jotta tuolla "kokeella" olisi mitään todistusarvoa, olisi pitänyt mitata myös jo pönttöön laitettavan veden ammoniumit, nitriitit ja nitraatit, joita voi saada myös hanasta. Jos astia on suljettu ja ilmatiivis, ei siellä happea tarvitsevat typenhajottajabakteerit ainakaan voi elää ja toimia kuin siihen saakka kun happi loppuu. Akvaario ei tietenkään ole steriili umpio.Kivi kirjoitti:Tapoja joilla -iittit ja-aatit voivat olla tuonne joutuneet on monia, mutta taatusti niitä joutuu jotenkin myös uuteen akvaarioon.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Mun mielestä se erotuksen pitäisi olla suurempi, tämän kehittämiseen on tehty paljon huippututkimusta. Ja voihan alkusatsia kasvatella pienellä ammoniakkimäärällä jos haluaa, pari kolme päivää varmaankin "tuplaa annoksen". Kannattaako toimivasta maksaa on jokaisen itse päätettävä, mutta toimimattomasta ei kannata kenenkään maksaa.Valmistajan mukaan 100 ml:n pullo riittää 120 litraan. Erotus kasvaa kyllä aika huiman suureksi, jos joutuu useamman pullon hankkimaan.
Antti