Akvaarion yläosassa viihtyvää E-Amerikan lajia

[janma]

Elikkä otsikon mukaan haen pinnan läheisyydessä liikkuvaa kalalajia Etelä-Amerikasta. Ei kovin isoksi kasvava, allas 240L. Tällä hetkellä pohja ja keskiosa kovassa käytössä, pinnassa ei käydä kuin syömässä ja/tai ruinaamassa lisää ruokaa.
Lämpö n.25C ja ph n.7, muista arvoista en tiedä. Muut lajit ovat katinkultamonni, noitamonni, töyhtökääpiöahven ja kiilakylkiä (Aasiasta ovat, mutta en ole raaskinut luopua ellei E-Amerikan lajia löytyisi, puntatetra harkinnassa).

[Raffu]

Miten olisi jokin tapparakalalaji? Esim. marmoritapparakala.

[janma]

Kiitti vinkistä, rupes kyllä kiinnostaan tuo marmoritapparakala (Carnegiella strigata). Mutta yksi asia vaivaa kun tuossa yhdellä suomalaisella sivulla oli että ovat varsinaisia pilkkutautimagneetteja. Onko tästä kokemuksia kellään?

[luuna]

Kotiutusvaihe on kriittinen ja täytyisi kotiuttaa kuten kaikki muutkin kalat karanteenialtaan kautta ja riittävän pitkään.

Meillä kokemusta noin 1,5 vuoden ajalta juuri marmoritapparakalasta eikä mitään pilkkutautiepidemiaa ole esiintynyt. Tosin karanteeni kesti pari kuukautta.

Vaatii ehdottomasti kansilasit sekä kaikkien aukkojen jatkuvan peittämisen esim pleksillä. Muuten kalat saa noukkia yksitellen kuivuneina lattialta.

[jokelamaniac]

Lyhtytetra? Kulmatetra?

[janma]

Jaahas, mites sitten kun ei ole karanteeniallasta? Kaikki kotiutunut ilman, tosin ostan aina samasta liikkeestä josta aina saanut terveitä kaloja.

[Adrianna]

Karanteeniksi käy vaikka Rubbermaidin muovinen säilytysarkku, näitä saa esim. Robin Hoodeista ja muista hallikaupoista +-10€ hinnalla.

[jokelamaniac]

Karanteenialtaan saa halvalla käytettynä kyllä. Muista tosin desinfioida hyvin.

[Raffu]

Itzelläni on 11 tapparakalaa ja hyvin tuntuvat viihtyvän. On kaiketi totta, että keräävät pilkkutautia helposti, mutta itse olen onnistunut välttymään siltä. Aluksi olin näkevinäni muutaman pilkun joillain kaloilla, mutta taisi olla vain sitä kuuluisaa luulotautia. Kalat nimittäin hohtavat itsekin hieman hopeisena.

Kansilasit ovat todella tärkeät, muuten ne hyppivät ulos altaasta. Pintakasvusto hillitsee hyvin hyppyhaluja. Virtaus on myös tärkeä, sillä tappikset tykkäävät uida kovassakin virtauksessa.

Ruoasta sen verran, että pitää olla melko vaihteleva ruokavalio. Ei riitä ihan pelkkä hiutaleruoka.

Kun perusasiat ovat kunnossa, tappikset ovat oikein viihdyttäviä lemmikkejä. Kannattaa kokeilla.

[janma]

Kansilasit on, pintakasvustoakin, virtausta riittää ja ruokavalio vaihtelee. Katsoo nyt jos kaatuu tuohon "pilkkupelkoon". Karanteeniallasta en ala hommaamaan.

[janma]

Mutta nyt sattui just olemaan lyhtytetrat tarjouksessa täällä ja omasta mielestä myös aika kivan näköinen kala, onkos tästä kokemusta? Pysyvätkö kuinka pinnan läheisyydessä?

[Raffu]

Lyhtytetrasta ei ole kokemusta, mutta tapparakaloista vielä sen verran, ettei minullakaan ole karanteeniallasta ja silti pärjäsivät kotiuttamisenkin ihan hyvin. Mielestäni tapparakaloissa määrä on eduksi eli viihtyvät sen paremmin, mitä enemmän niitä on (taitaa olla kaikilla parvikaloilla sama, mutta suurempi parvi vähentää niiden stressiä ja näin pilkkutautiriskiä).

[-Tassu-]

Meillä saivat marmoritapparakalat pilkkutaudin heti tultuaan. Karanteenissa oli kuitenkin helppo hoitaa pois.
Kun asiasta kerroin eläinkaupassa, sanoivat "Juu, kaikissa meidän akvaarioissa sitä on"
Yksi on onnistunut hyppäämään ulos kansilasin nurkassa olevasta pikku aukosta.

[janma]

Marmoritapparat tuli hommattua, 10kpl. Kaupassa olivat olleet jo vajaa 2viikkoa ja päätin ne sitten ottaa kotiin. Pysyvät vielä kaikki yhdessä mutta muutama lähtee välillä suodattimen virtaa vasten uimaan ja harrastavat "piirileikkejä". Pilkkutaudista ei havaintoa ja terveiltä vaikuttavat, ruokakin maistuu. Kiitoksia vinkistä, nämä vaikuttavat mielenkiintoisilta kaloilta.

[Raffu]

Kyllä ovat aika leikkisiä hyvin virtaavissa kohdissa. Itselläni 11 tappista pääsääntöisesti uivat virrassa paikoillaan, mutta aika ajoin innostuvat rykimään oikein kunnolla virtauksissa. Hauskaa katseltavaa.

[jokelamaniac]

Lyhtytetrat ovat tetroista vilkkaimmasta päästä (ainaki pikkutetroista). Eivät hirmuisen värikkäitä, mutta tuommoisia "eteerisiä hehkujia" (kotialtaassa silmän & pyrstön "lyhdyt erottuvat hyvin). Parhaimmillaan höseltävät kuin tiikeribarbit konsanaan.