Pieni kirjoahvenpari tähän altaaseen?
Valvoja: Moderaattorit
Pieni kirjoahvenpari tähän altaaseen?
Eli altaalla kokoa reilut 300-litraa, mitat 120x50x60cm. Kalastona tulee olemaan lehtikalapariskunta, monnisia, punapäätetroja, haarniskamonneja, partis ja tulipyrstö. Lämpötila olisi tarkoitus pitää 26 asteen tienoilla, näin helteillä nousee kyllä yli tuon.
Olisiko jotain tähän pyttyyn sopivaa rauhallista ja kaunista kirjoahventa?
Olisiko jotain tähän pyttyyn sopivaa rauhallista ja kaunista kirjoahventa?
No, kääpiökirjoahven ei ole mikään välttämättömyys. Lähinnä ajattelin ehkäpä jotain hieman harvinaisempaa lajia, toisaalta esim ruostekirjot ja töyhtökääpiötin kiinnostavat. Jossain täällä olen nähnyt kuvia aivan mahtavista pienistä kirjoahvenista mutten löydä niitä keskusteluja kun en kalojen lajeja muista. Niin ja olen auttamattoman ihastunut apistogrammojen keltamustiin naaraisiin. ![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
-
JukkaV
- Advanced Member

- Viestit: 3249
- Liittynyt: 13:24, 06.11.2003
- Akvaarioseurat: Turun akvaarioystävät
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tuusula ja Turku
- Viesti:
Makkarakalat ovat kai lehväkaloja, eivät siis kirjoahvenia. Suosittelen ruostekirjoahvenia.
Erityiskiinnostuksen kohteena harvinaisemmat synnyttävät hammaskarpit (tällä hetkellä kääpiö-, metalli- ja sirppihammaskarppeja ja seepralimioita) ja monniset (tällä hetkellä mustaselkä-, panda-, pikku-, sihti- ja somamonnisia).
-
Jyrkiboy
- Kivenpyörittäjä

- Viestit: 1645
- Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
- Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
- Viesti:
Jos lehtikalat ovat täyspäinen kutupari, en laittaisi mitään muuta kirjoahvenlajia.
Itsellä ei ainakaan taannoin menestynyt lehtari-kutuparin kanssa mikään muu ahven (lostokäppänää ja avainta oli kokeilla) vaan pari hakkasi kaikki nurkkaan/kannon alle häpeämään, vaikka litroja oli yli 500
Riippuu siis lehtikalojen luonteesta.
Itsellä ei ainakaan taannoin menestynyt lehtari-kutuparin kanssa mikään muu ahven (lostokäppänää ja avainta oli kokeilla) vaan pari hakkasi kaikki nurkkaan/kannon alle häpeämään, vaikka litroja oli yli 500
Riippuu siis lehtikalojen luonteesta.
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
-
crisse_83
- Advanced Member

- Viestit: 4720
- Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
- Viesti:
Tästä listasta on ainakin itselleni ollut paljonkin hyötyä.
Omat henkilökohtaiset suosikit punakääpiöahven- Apistogramma viejita ja korukääpiöahven- Apistogramma bitaeniata. Vain punakääpiöstä näistä kahdesta itsellä kokemusta ja sitä voin ainakin suositella suht' kilttinä/rauhallisena lajina= antaa monnisten yms. pohjaeläjien olla rauhassa kutuaikaankin
.
Omat henkilökohtaiset suosikit punakääpiöahven- Apistogramma viejita ja korukääpiöahven- Apistogramma bitaeniata. Vain punakääpiöstä näistä kahdesta itsellä kokemusta ja sitä voin ainakin suositella suht' kilttinä/rauhallisena lajina= antaa monnisten yms. pohjaeläjien olla rauhassa kutuaikaankin
.Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
Ongelma ratkesikin jo, juuri kotiuttelen tässä juovakääpiöahven pariskuntaa.
Tosin nähtäväksi jää muuttavatko nämä uuteen 300-litraiseen vaiko tuohon 70-litraiseen. Lehtikalatkin vasta aivan kakaroita ja vaikka nämä niiden kanssa samaan muuttaisivatkin niin löytyy tuo vara-allas ellei yhteiselo onnistu.
No pieni ja pieni. Niin. Pikkulehtikala (Pterophyllum leopoldi) jää isoveljeään lehtikalaa (P. scalare) pienemmäksi. Kokoa sille jonkin lähteen mukaan tulee noin 10 cm. Pikkulehtikalat viihtyvät parvena, aikuisinakin, toisin kuin tavalliset lehtikalat, jotka viihtyvät aikuisina paremmin pareittain. Pikkulehtikala on arka laji, joten akvaarion tulisi olla melko suuri. Piilopaikkoja täytyy siis olla paljon, jotta kalat tuntisivat olonsa turvallisiksi.
Adrianna kirjoitti:Lehtikala? Pieni? Ei taida mennä ihan samaan lauseeseen.


