Malaweja tavalliseen veteen?

[dsl]

1. Muistuttavatko muutoinkin kuin ulkonäöllisesti ja siten, että sattuvat molemmat olemaan ahvenia? Onko näiden välillä enemmän yhtäläisyyksiä kuin jomman kumman ja jonkin muun ahvenen välillä?

1) Malawit ja tanganjikalaiset ovat molemmat kotoisin samantyyppisistä isoista järvistä, joissa on ympäri vuoden stabiilit olosuhteet. Kardinaalitetrat ovat kotoisin virtaavista vesistä (Rio Negro), joissa sateiden, tms. seurauksena vesiarvot, lämpötila, jne. saattavat muuttua paljonkin. Elintavoissa ja ravinnossakin on yhtäläisyyksiä. Ei ole sattumaa, että keskustelupalstan nimi on "Malawi ja Tanganjika", ei esim. "Malawit ja kardinaalitetrat".

Käsittääkseni siellä joessa virtaa lähinnä sadevettä, joskus enemmän, joskus vähemmän. Onko sinulla jotain, joka tukisi väitettäsi siitä, että kardinaalitetran elinolosuhteet ovat muuttuvampia kuin afrikan järvien kalojen? Sadekausi voisi vaikuttaa asiaan, mutta ovatko ne vuodenajat nyt oikeasti niin erilaiset Etelä-Amerikan ja eteläisen Afrikan välillä?

Aqua-webin alueen nimi ei oikein tue mitään. Se kertoo lähinnä palstan alkuvaiheessa jonkun mielen kiemuroihin sopineesta jaottelusta.

2. Miksi? Vaihteleeko vesiarvot joissa jotenkin enemmän tms? Onko olojen muuttuvuus tai muuttumattomuus ehtinyt parantaa tai heikentää lajien sopeutuvuutta?

2) Vesiarvoiltaan stabiileissa vesistöissä kalojen ei ole tarvinnut sopeutua vesiarvoissa tapahtuviin heilahteluihin. Jos vesiarvot vaihtelevat vuodenajan mukaan, kalojen on täytynyt sopeutua hyvin monenlaisiin vesiarvoihin. Luonnollisesti on mahdollista, että jotkin järven lajeista pystyisivät elämään hyvinkin erilaisissa vesiolosuhteissa. Niiden luonnollinen elinympäristö ei kuitenkaan pakota tällaiseen sopeutuvuuteen. Monetkaan Malawijärvessä esiintyvät lajit eivät kuitenkaan ole levinneet esim. järveen laskeviin jokiin. Tähän on varmasti muitakin syitä kuin erilaiset vesiarvot.

Selityksessäsi vilahtelee parsia "on mahdollista" ja "ei pakota". Mutua. Anna nyt jotain konkreettista, joka osoittaisi Malawien tai Tanganjikojen menettäneen kykynsä sietää olosuhteita tai jotain, joka osoittaisi etelä-amerikkalaisten kalojen kerryttäneen itselleen lisää kykyä.

Sinäällään Etelä-Amerikasta löytyy monenlaisia oloja, joissa elelee monenlaisia kaloja. Tämä ei kuitenkaan todista mitään yksittäisen kalayksilön kyvystä sopeutua, sillä se ei yleensä muuta alueelta toiseen.

7. Eikö malaweja ja tanganjilaisia enää pidetä herkkinä ja vaikeina?

7) Minun mielestäni ne eivät ole vaikeita, jos niiden erikosvaatimukset - kuten vesiarvot - huomioidaan. Minulla ei ole malaweja, tanganjikalaisia hoidan periaatteessa aivan samalla tavalla kuin "tavallisiakin" kaloja, eivätkä ne vaadi enempää hoitoa kuin viereisessä altaassa olevat sateenkaariahvenet. Malawikasvattajat sanovat samaa malaweista.

Alkuun väitit yleisestä suhtautumisesta näiden kalojen vaikeuteen ja sen suhtautumisen muuttumisesta ajansaatossa. Nyt myöhemmin perustelet tätä omalla nykyhetken mielipiteelläsi.

9. Todistaako tämä yhtään mistään muusta kuin kaveriesi akvaarionhoidosta yhtään mitään?

9) Aika laaja konsensus suolojen käytöstä näyttää vallitsevan. Tämä ei tietenkään ole loogisesti sitova päättely. Evidenssiä kuitenkin.

Evidenssiä juuh, mutta millä tavalla mistään muusta kuin sinun kavereistasi?

En siis ole sitä mieltä, etteikö suolojen lisääminen olisi pop. Haluaisin vain perusteluja esitetyille väitteille. Kun sanotaan, että kala voidaan ongelmattomammin siirtää normaalia kovempaan veteen, perusteluksi ei mielestäni riitä osmoosi. Se kun ei kerro, miksi nimenomaan toiseen suuntaan kovuusasteikolla siirtäminen olisi helpompaa.

[alfa]

Ehkä OT, mutta tätä keskustelua voisi pitää esimerkkinä muille threadeille täällä aqua-web:issä. Minäkin ymmärsin, kiinnostuin, ja kaiken päälle tajuan molempien puolien kantoja.

[dsl]

Ehkä OT, mutta tätä keskustelua voisi pitää esimerkkinä muille threadeille täällä aqua-web:issä. Minäkin ymmärsin, kiinnostuin, ja kaiken päälle tajuan molempien puolien kantoja.

Totta.

Tosin en sanoisi tätä keskustelua kahden väitteen vastakkainasetteluksi.

Olen suolista samaa mieltä noiden veden suolittajien kanssa, mutta kaipaan niitä perusteluja. Moni asia, jota AW:ssa totuutena toitotetaan on vain mutua ja uskomusta, josta nyt sattuu olemaan tällä palstalla vahva kokemus tai AW-auktoriteettiperustainen konsensus.

[Maisu]

Minusta tätä asiaa voisi kysäistä mailitse, siis joku muu jota kiinnostaa tarpeeksi, niiltä ruotsalaisilta akvaarioliikkeiltä jotka myyvät malawiahventa ja joissa esim. arasila itsekin on nähty shoppailemassa. Ainakin 90-luvun puolella liikkui sellainen tieto että jotkut näistä liikkeistä eivät malawisuoloja käyttäneet vaan pitivät kalat kraanavedessä. Heillä luultavasti on kokemusperäistä tietoa pitemmältä ajalta ja jos käytäntö on muuttunut, myös perustelu sille.

[prboy]

Minusta tätä asiaa voisi kysäistä mailitse, siis joku muu jota kiinnostaa tarpeeksi, niiltä ruotsalaisilta akvaarioliikkeiltä jotka myyvät malawiahventa ja joissa esim. arasila itsekin on nähty shoppailemassa. Ainakin 90-luvun puolella liikkui sellainen tieto että jotkut näistä liikkeistä eivät malawisuoloja käyttäneet vaan pitivät kalat kraanavedessä. Heillä luultavasti on kokemusperäistä tietoa pitemmältä ajalta ja jos käytäntö on muuttunut, myös perustelu sille.

Niinpä. Minä olin joskus reilut kymmenen vuotta sitten esitelmöimässä Aquariets Dagissa Ruotsissa. Tilaisuus oli lähellä Malawi AB:n tukkumyymälää, jossa koko porukka silloin vieraili. Mieleni teki ostaa käkimonneja ja kysäisin, mikä oli altaiden pH. Vastaus oli: varmaankin 5:n tienoilla, vesi tulee kraanasta. Näin oli kuulemma valtaosalla Malawi- ja Tanganjika-järven kaloja. Vain kaikkein kovimmat harvinaisuudet olivat aidossa kovassa vedessä.

Niinpä uskalsin hankkia reissulla aidon njassanripsimonnin ja kaksi käkimonnia. Jälkimmäisiä pidin miltei kymmenen vuotta akvaarioissani. Ruotsissa syntyneinä ne tuskin olivat nähneetkään aitoa Tanganjikan vettä.

[arasila]

Olen parina viime vuotena ostanut kaloja (tanganjikalaisia) mainituista ruotsalaisista liikkeistä. Molemmilla kerroilla mittasin kotona kuljetuspussissa olevan veden pH:n, lämpötilan ja sähkönjohtavuuden. Muistinvaraisesti Akvarieleasingin kaloilla oli sähkönjohtavuus noin 350 ja pH hieman alle 8. Akvarielagretin kalojen vesi oli "reilusti suolattua", koska sähkönjohtavuus oli muistaakseni jossakin 700-800 paikkeilla ja pH:kin aika lähellä 9:sää. Edelleen, muistelisin, että myös keväällä 2005 ko liikkeistä hankkimieni kalojen vesiarvot olivat melkolailla samat. Veikkaisin, että suolaa oli käytetty kummassakin paikassa. Kovasta pakkasesta huolimatta veden lämpötila oli vielä kotonakin pysynyt noin 22 asteessa.

[-Antti-]

Eipä tainnut käydä mielessä onko liian pehmeä vesi pahasti turmellut noita leasingin tanganjikoja?

Antti

[Jyrkiboy]

Minä olin joskus reilut kymmenen vuotta sitten esitelmöimässä Aquariets Dagissa Ruotsissa. Tilaisuus oli lähellä Malawi AB:n tukkumyymälää, jossa koko porukka silloin vieraili. Mieleni teki ostaa käkimonneja ja kysäisin, mikä oli altaiden pH. Vastaus oli: varmaankin 5:n tienoilla, vesi tulee kraanasta.

Kaikella kunnioituksella Pertti, rohkenen epäillä. Jos kaupungin hanavesi olisi noin hapanta niin se syövyttäisi kaikki verkoston metalliputket melkoisen nopeasti. Tämän vuoksihan pH säädellään vesilaitoksilla yleensä enemmän tai vähemmän emäksisen puolelle. Eiköhän tuo ollut paremminkin myyjän heitto

Joskus taannoin vein erääseen liikkeeseen myyntiin Neolamprologus multifasciatuksen poikasia. Kalat olivat kaupan liikkeessä reilun puoli vuotta ja niistä menehtyi varovasti arvioiden 20% ja yhtään kutua myyntialtaassa ei ollut vaikka valtaosa kaloista oli lisääntymiskokoisia ja altaassa oli riittävästi tyhjiä kotilonkuoria. Laji on tunnettu "kani" eli kutee koko ajan ja poikasia pukkaa kuin miljoonakaloilta.

Paikkakunnan hanavesi: pH reilusti alle 7 ja johtavuus 70uS.

Samoja poikasia meni toiselle harrastajalle suoraan, hän sääti vesiarvoja kaupallisella suolalla. Ensimmäinen kutu kaksi viikkoa kotiuttamisesta ja sitä rataa.

Tein eilen 530l tanganjika-altaaseen vedenvaihdon, suolaliuosten tekemisessä menetin 3 minuuttia elämästäni. Liuokset valutti altaaseen täytön yhteydessä 8 vuotias tyttäreni. Ihan kauhea homma?

IMHO, jos tuonvertainen vaivannäkö hoidokkiensa hyvinvoinnin eteen tuntuu ylivoimaiselta, kannattaa mielestäni harkita vakavasti lemmikiksi vaikkapa marsua, joka tulee hyvin toimeen samassa alailmakehässä kuin ihminen. Bonuksena on, että sitä voi viellä rapsuttaa korvan takaa

[Maisu]

En oikein usko että arasila olisi viitsinyt tuoda ns. leipälajeja Ruotsista asti, vaan eivätköhän kyseessä ole olleet erikseen tilatut tai muuten hankalasti hankittavat lajit joita ei ole viljelty Ruotsissa. Lisäksi tässä puhuttiin malaweista, ei tanganjikoista.

Pointtini nyt kuitenkaan ei varsinaisesti ollut siinä, mitä vettä nämä naapurin liikkeet nykyään käyttävät, vaan siinä, että miksi. Sitä pitempiaikaista kokemustahan tässä peräänkuulutettiin ja nytkö se ei sitten kelpaakaan, kun joku ystävällisesti kertoo mistä sellaista voi tiedustella?

John D:lle: Kyllä kotiakvaariossakin voi pH aivan hyvin jonkin ajan kuluttua olla viiden luokkaa ellei vettä ole puskuroitu mitenkään, siinä ei ole mitään ihmeellistä akvaarioliikekuormituksella.

[-Antti-]

Btw mulla on ollut Tanganjikan kotilokutijoita, ocellatus lajia. Joskus 15v. sitten. Kutivat, lisääntyivät, kyljet olivat neonsiniset, purivat sormesta kun työnsi liian lähelle niiden kotiloita. Aikanaan palautin liikkeeseen enemmän kuin otin. Helsingin vesi + reilusti kotilonkuorimurskaa. Hyvä aloittelijan kala, jos ei säädä vesiarvoja liian luonnollisiksi.

Antti

[Jyrkiboy]

John D:lle: Kyllä kotiakvaariossakin voi pH aivan hyvin jonkin ajan kuluttua olla viiden luokkaa ellei vettä ole puskuroitu mitenkään, siinä ei ole mitään ihmeellistä akvaarioliikekuormituksella.

Tuohon nyt senverran, että olen asiasta kovin tietoinen, meidän hanasta tulee vettä jonka pH on 6,4-6,6, johtavuus 40uS ja alkaliniteetti käytännössä nolla.

Minusta se, että harrastaja laiminlyö vesihygienian hoitamisen siinä määrin, että pH romahtaa viiden lukemiin, on merkki silkasta välinpitämättömyydestä hoidokkejaan kohtaan. Vähän sama, kuin antaisi sen edellämainitun marsun kahloa paskassaan.

Mutta niistä malaweista: monella paikkakunnalla hanasta tulee kyllä ihan semmoisenaan malaweille "hyvää" vettä, pH kunnolla päälle seiskan ja johtavuus parinsadan pinnassa.

Omaa hanavettä en kylläkään malaweille ihan semmoisenaan kodiksi tarjoaisi, on se senverran pehmoista ja parempaan suuntaan muokkaaminen on piece of nakki

[arasila]

Eipä tainnut käydä mielessä onko liian pehmeä vesi pahasti turmellut noita leasingin tanganjikoja?

Ko lajit olivat Lophiobagrus cyclurus ja Mastacembelus ellipsifer. Olisi yllätys minulle, jos osoittautuisivat ruotsalaisten kasvattamiksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Sähkönjohtavuusmittarini ei myöskään näytä, oliko vesi kovaa vai pehmeää. Voihan olla, että ruotsissa on tapana laittaa kaloille vaikka pöytäsuolaa. Kaikenlaista uutta oppii aina kuuntelemalla suurten gurujen "veikkauksia" ja muuta faktatietoa.

[Jyrkiboy]

Voihan olla, että ruotsissa on tapana laittaa kaloille vaikka pöytäsuolaa.

Joissain piireissä ainoa oikea keino pitää kalat terveinä on laittaa veteen ihan tavallista kaupan karkeaa merisuolaa, nimenomaan ruotsalaisilta harrastajilta olen konstista kuullut...

[arasila]

Voihan olla, että ruotsissa on tapana laittaa kaloille vaikka pöytäsuolaa.

Joissain piireissä ainoa oikea keino pitää kalat terveinä on laittaa veteen ihan tavallista kaupan karkeaa merisuolaa, nimenomaan ruotsalaisilta harrastajilta olen konstista kuullut...

Joo, olen itsekin huomannut tällaisia ohjeita liikkuvan ulkomaisilla keskustelupalstoilla. Monniset eivät kuulemma tykkää, mutta kiekoille sopii ihan hyvin..

[lare88]

Käsittääkseni siellä joessa virtaa lähinnä sadevettä, joskus enemmän, joskus vähemmän. Onko sinulla jotain, joka tukisi väitettäsi siitä, että kardinaalitetran elinolosuhteet ovat muuttuvampia kuin afrikan järvien kalojen? Sadekausi voisi vaikuttaa asiaan, mutta ovatko ne vuodenajat nyt oikeasti niin erilaiset Etelä-Amerikan ja eteläisen Afrikan välillä?

Sen verran ärhäkkä olen luonteeltani että pistän nokkani jokaiseen riitaan, joka aina ei ole järkevää. Nyt yritän pysyä asiallisena, ja kertoa oman näkemykseni lainauksessa puhuttavasta asiasta.

Kun joessa oleva vesi virtaa, sen vaihtuvuus on suurempaa kuin suuren järvialtaan veden, joka taasen luo ainakin minulle mielikuvan siitä että vesiarvot heilahtelevat enemmän.

Kun on sadekausi ja joen vesimäärä moninkertaistuu, on selvää että esimerkikisi maaperästä lliukenevat aineet muuttavat veden kemiallista koostumusta vähemmän, kuin silloin kun vettä on joessa vähän. Eihän jokivesi ole sitä mitä taivaalta sataa. Tämän voi jokainen havaita jo Suomen joista. Jokiveteen vaikuttaa ennen muuta pohja-aines ja maaperä. Toki maaperä vaikuttaa myös järven veteen, mutta koska vedenvaihtuvuus on hitaampaa ja vesimäärä ympäri vuoden tasaisempi kuin joessa, myös kemialliset muutokset ovat pienempiä.

[-Antti-]

Sähkönjohtavuusmittarini ei myöskään näytä, oliko vesi kovaa vai pehmeää.

Olet 100% oikeassa.

Antti