Uusi akvaario ja vesirutto vaisuna?

[YoHannes]

Tervehdys!

Akvaario käynnistyi viikko takaperin kasveineen ja kalanruoan kera.
Mittasin perjantaina vesiarvoja ja minusta ne näyttivät hyviltä, joten uskaltauduin ostamaan aluksi pohjalle (osin soraa, osin hiekkaa) monnisia.
Samalla sain myös muutaman kierteissarvikotilon möyhimään pohjaa.

Ostin siis 3 kpl täplämonnisia (kasvatan parvea kunhan asettuvat ensimmäiset asukit ja ehkä toista monnislajia), jotka näyttävät kyllä iloisesti kotiutuneen akvaarioon (100L).
Nyt kun kaverit ovat siellä toista päivää niin olen huomannut, että vesirutto -kasvi on mennyt huonoon kuntoon, sen ohuet lehdet ovat ikäänkuin lakastuneet ja leijuvat irti... muut kasvit näyttäisivät olevan kunnossa?
Tuuppasin tuon vesiruton sellaisenaan soran sekaan, joten mahtoiko se olla virhe?
Kasvin kärjessä näyttäisi olevan vielä vihreää ja uutta tulossa.

Monniset näyttävät myös "nuuskuttelevan" tuota vesiruttoa, joka on melko hailussa kunnossa.
Ideoita?

Pitäisikö se nykiä sieltä pois ennenkuin koko akvaariossa leijuu noita kapoisia lehtiä vai pitääkö akvaarioon lisätä jotain ainesta kasveille?
Entä mahtaako tuo vesirutto olla menetetty tapaus?

[kylpyankka]

Millaiset tulokset sait vesiarvojen mittauksesta entä lämpötila?

Vesirutto saattoi tykätä kyttyrää ihan vain olosuhteiden muutoksesta. Kasveille voi lisätä hiekan sekaan laitettavaa lannoitetta ja/tai nestemäistä lannoitetta.

(Tiedäthän, että nyt kun kalat on kypsymättömään(?) altaaseen laitettu, tulee nitriittiä seurailla varsin tiiviisti.)

[YoHannes]

Moikka!

Jungle liuskatesti antoi tällaisia lukemia:

Nitraatti Safe 20
Nitriitti caution 0.5 (värisävy mieluummin 0:n suuntaan)
GH soft 75
KH Low-moderate 40-80
pH 6.8-7.2 neutral

En ole laittanut lannoitetta kasveille, joten tarvinnee harkita.
Ja enempää kaloja en osta viikkoon pariin vaan seurailen toki vesiarvoja.
Täytyy seurata myös kasvia, joka näyttäisi kuitenkin kasvattavan ihan vihreää kärkeä.

Kiitos vinkeistä joita otan mielelläni vielä vastaan... osaako joku sanoa mikä lannoite sitten olisi hyvää tuollaiselle kasville?
Entä valontarve?

Niin... ja lämpötila 25:n asteen tietämillä (altaan sisällä olevan lämpömittarin mukaan) ilman lämmitintä.

Katson miten keikkuu ja ostan tarpeen mukaan lämmittimen, jos näyttäisi laskevan, talvella ehken tarvinnee sellaisen?

[Teemu Salonen]

Laitappa se liuskatesti koristeeksi kirjahyllyyn ja muistoksi jälkipolville.

Hae kaupasta kunnolliset tippatestit. Ainoastaan niistä saat kunnollisen tuloksen. Tetran testit toimii, mutta ovat kalliita. Seran testit, no joo... Jbl tarkka ja ennenkaikkea edullinen.

[7330]

Täplämonniset tykkäävät kyllä ennemminkin nimenomaan siitä viileämmästä, 20-26-asteisesta vedestä, eli ainakaan niiden kannalta lämmittimelle ei ole tarvetta.

Kannattaa nyt alkuun sitten vaihdella vettä reippaasti ja usein. Jos nitriittiä jonkinverran on (lieneekö testi ihan tarkka?), se sopisi pitää mahdollisimman matalissa lukemissa, ettei kalat ala kärsiä. Lisää kaloja sitten, kun nitriitti on häipynyt.

Ja tuo vesirutto tuntuu olevan aika outo nirppanokka Lannoitusta se varmaan kaipailee, kun muuten (ainakin maineensa mukaan) kasvaa suunnilleen missä tahansa. Vesirutolle sopii mikä tahansa nestemäinen kasviravinne, joko kaupan versio tai omatekoinen (PMDD). Tukevat juuret kasvattaville kasveille sitten pohjasoran/hiekan alle haudattavia lannoitteita.

[inka.k1]

Kun ostin ruttoa ja laitoin sen akvaarioon se alkoi hyvin kasvamaan mutta entisen kuoleutuvat vähän kertanaan pois. Latvat kumminkin kasvaa hyvin. Olen katkonut latvoja ja tyrkänyt ne soraan ja hyvin vaan kasvavat. Mutta nuo alkuperaiset osat kuihtuvat kyllä kaikki pois.

[Adrianna]

Laitappa se liuskatesti koristeeksi kirjahyllyyn ja muistoksi jälkipolville.

Kyllä kunnon liuskatestillä saa mitattua riittävän tarkasti altaansa arvot, pH taisi olla ainoa joka voi aiheuttaa hämmennystä värinsä kanssa. Junglessa ei ole tätäkään ongelmaa vielä kohdalle tullut, Tetralla välillä. Jos tuntee tarvetta hienosäätöön niin voi ne tippatesteritkin ostaa, ovat aika hyvänä apuna mm. kudetuksessa ja poikasten kasvatuksessa joillakin lajeilla. Myös edukkaammaksi saattavat tulla jos todella kokee sydämen asiakseen mittailla niitä arvoja aina ja jatkuvasti.

[pikku-barbi]

Voihan olla, että altaassa ei ole tarpeeksi valoa. Jos nimenomaan vanhemmat ja pohjaa lähellä olevat osat alkavat kuolla. Minkälainen valaistus sinulla on? Suosittelen PMDD:tä lannoitteeksi. Luulisin, että joku tätä sivustoa seuraava on valmis myymään sitä, jos laitat ilmoituksen ostetaan -palstalle.

[YoHannes]

Jaa... valaistuksesta on paha sanoa, kun on vanha akvaario, jonka kunnostin ja mukana tuli valaisin.
Loisteputki, aavistuksen sinertävän oloinen valo... ?

Tiedä sitten pitäisikö käydä ostamassa tuohon uusi putki, ilmeisesti eri valon sävyt käyvät kasveille paremmin tms. ?

Nyt vaihdoin kuitenkin hieman vettä akvaarioon.
Kuinkahan paljon valoa kannattaisi vuorokaudessa pitää päällä?
Jätättekö te valon koko päiväksi päälle vai lasketteko ihan tunneissa?

Nuo täplämonniaiset näyttävät kuitenkin viihtyvän ja tonkivat hiekkaa mennessään, melko virkeitä kavereita.
Pitäisikö monniaisille olla jotain pohjaan laitettavaa ruokaa vai pärjäävätkö nuo tuolla normaalilla hiutaleruoalla?
Nythän tuolla ei muita ole vielä kilpailemassa, jossa pienen hyppysellisen murentaa niin ruoan pitäisi valua pohjaan nimenomaan monniaisille.
Taitavat olla sen verran ymmyrkäisenä ympäristönvaihdoksesta, etteivät hoksaa vielä yrittääkään syödä pinnalta satunnaisista happihyppelyistä huolimatta.

Kiitos kuitenkin kommenteista ja tarvitseepa pohtia tuota lannoitusasiaa heti huomenna ajatuksella.

[kylpyankka]

Valaistuksesta; itselläni on seura-altaan valot päällä suunnilleen 8:30-12 ja 15-22, päivällä siis taukoa (levän kasvua hillitsemässä). Valaistus kannattaa olla ajastimella, jotta kaloille tulee säännöllinen rytmi (valojen sammuminen ja syttyminen ei säikäytä niin kovasti).

Monniset (ei monniaiset ) syövät tosiaan pohjalta, joten pohjanapit ovat oikein hyvää ravintoa niille. Hiutaleetkin varmastikin laskeutuvat niille, mutta pohjanapit olisivat kätevämpiä (mielestäni). Myös raemainen ruoka on kätevää, ainakin sellainen joka painuu nopeasti pohjaan (esim. New life spectrum). Pinnalta en ole monnisten nähnyt syövän.

[7330]

Monninen, ei monniainen. Vaikka se hauska sana onkin.

Yksi loisteputki on aika vähän altaaseesi, mutta sen pitäisi riittää, kunhan et kovin valoa vaativia kasveja halua kasvattaa. Sinertävä putki kuulostaa ihan hyvältä, mutta se voi olla yksinkertaisesti vanha - niiden tehohan heikkenee ajan myötä.

Monniset tuskin koskaan alkavatkaan syömään pinnalta, pohjakaloja kun ovat. Tuskin ne ainakaan mielellään pinnalle tulevat. Viimeistään kun altaaseen tulee muita, ylempänä liikkuvia kaloja, monnisille kannattaa tarjota pohjalle uppoavia tablettiruokia. Ja tietysti silloin tällöin tarjottu elävä tai pakastettu ruoka lisää kutuhaluja.

Muoks. Kylpyankka ehti ensin

[YoHannes]

Tjaa... no monninen sitten. Saatan kyllä uhallakin kutsua niitä monniaisiksi... paljon mukavampi sana!


Kyllä siinä vesirutossa kasvaa kuitenkin ihan terveen oloinen latva, joten taidan antaa sen olla vielä tovin ja etsin ensin lannoitusta, sitten tarpeen mukaan pätkin.

Kalat ovat muuten yllättävän hauskaa seurattavaa... alan ymmärtää paremmin niiden väitettyä stressin ja verenpaineen lievittämisvaikutusta.

Näin ohimennen kysyen, tuonne sopinee vielä parvi kääpiömonnisia sekä tetroja paria lajia pienet parvet (6 kpl kumpaakin lajia) vai alkaako mennä tukkoon?
Entäs leväkatka hyrräämään ympäri allasta, jossain Faunattaressa sellaisia bongasin ja aika huvittavan näköistä meininkiä oli!

t. Mikko

[7330]

Tämähän on taas mielipidekysymys, mutta nyrkkisääntönä pidetään parvi/100 litraa, eli altaaseesi mahtuisi vain yksi tetraparvi. Parvella taas olisi suositeltavaa olla enemmän kokoa kuin kuusi kalaa, riippuen tietysti valitsemastasi lajista. Pienet tetrat, kuten neon- kardinaali- ja sinineontetrat eivät viihdy eivätkä näy alle 10 kalan porukassa.

Jos et ota muita vapaan veden kaloja kuin tetrat (eli ei rihmakaloja, kääpiöahvenia tms.), voisit ottaa "laajennetun haaremin" (koiras tai pari ja muutama naaras) esim. musta-aavetetroja ja noin kymmenen kalan parven vaikkapa neontetroja. Tai kaksi reilun kokoista (15-20) parvea ihan pikkuruisia kaloja, vaikka sinineontetroja ja jotakin pieniä rasboroita. Moni täällä palstalla kyllä sanoo, ettei mahtuisi, mutta minun mielestäni kyllä.

Leväkatkarapuja voit ottaa muutamankin. Ne ovat mukavaa seurattavaa ja lisäksi putsailevat levää, vaikka eivät nyt ihan varsinaisesti tehokkaita leväimureita ole. Perinteisen "leväkatkaravun" eli amanoravun lisäksihän pienempiä, helposti lisääntyviä kääpiökatkarapuja on saatavilla joka lähtöön. Esimerkiksi red cherry ja crystal red-nimillä kulkevat pikkuravut ovat komeita!

Mitäs vielä pitikään sanoa, niin, että niitä kääpiömonnisia sitten vähintään kymmenen myös, että uskaltavat liikkua.