Kuudes aisti banjomonneilla?

[Fizu-Fani]

Olisi kysymyksiä banjoista, joita ei kaiketi ollut esitetty täällä aijemmin. Ostin tuossa pari tuntia sitten kaksi banjoa omalle yksinäiselleni kaveriksi. Sammutin valot ajoissa. Banjojen tiet erkanivat. Seurasin yhden liikkeitä ja se ui suorinta reittiä toisen banjon kiven koloon, sen päälle, toiselle puolelle akvaariota, eikä sinne ollut harmaintakaan näkö yhteyttä. Ihmettelin että miten se nyt niin teki kun oli ihan uppo-outo akvaario ja kaikkea. Sitä vanhaa monnia ei ole kai huomannut vielä.

Onkohan banjoilla jokin salainen kutsuma tapa tai jotain? Onko kellään sattunut vastaavaa tai tietoa tälläisestä, eiväthän banjot edes hyvin näe. Tietävätkö ne sitten siellä hiekassa makaillessa että siinä vieressä vähän matkan päässä on toinen banjo?
Ja sitten vielä sellanen kysymys että voiko niitä kudettaa sellaisessa 15 litran fauna boxissa. On vahva suodatin. Tykkääkö banjot virtauksesta?

Oli kyllä herttaisen näköistä kun pienin banjoista meni kyhjöttämään ja seuraamaan partamonnia. Kivoja veikeitä.

[aquamarina]

Taitaa olla kaloilla yleensä jokin kuudesaisti, meille ostettiin inkkareita lisää ja altaaseen päästyään nämä uudet pikkuinkkarit osasivat heti vanhempien inkkareiden luo. Niitä oli mielenkiintoista seurata kun heti alusta nämä pikkuiset uivat parven keskellä ja isommat edessä, takana ja reunoilla.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että mistä ne kalat osaa toistensa luo, täysin uudessa paikassakin, onko niillä jokin ominaishaju vai äänteleekö/lähettääkö ne jotain tietynlaista värinää ?

[Adrianna]

Luulisi kalojen ainakin siedettävästi näkevän pimeässä, ja voihan lajitoverista levitä vaikka tuttu tuoksu tai ääni .

Jos minut laitettaisiin samaan huoneeseen muutaman humanoidin, Homo Erectuksen, kahdeksan simpanssin, jokusen kiinalaisen ja vaikkapa lauman nigerialaisia kanssa nin uskoisin löytyväni ne muutamat kymiläiset seasta hyvin nopeasti, jos ei muuta niin vaikka haistamalla.

(Yo. vertaus ei ole rasistinen, eikä siinä viitata kiinalaisten tai nigerialaisten olevan millään tavoin tyhmiä, apinamaisia tai pahan hajuisia.)

[viivis]

Olenpa tuota joskus itsekin miettinyt, koska kalahan ei tiedä miltä itse näyttää, mistä tietää mennä juuri oman lajin joukkoon ( tietysti näkee oman heijastuksensa lasista, muttei ymmärrys riitä tajuamaan, että omaa itseään katselee )?

Kyllä varmaan itsekin Adriannan mainitsemista vaihtoehdoista minäkin kymiläiset löytäisin, vaikka en olisi koskaan siellä päin käynytkään

[Maisu]

Helsinkiläinen löytäisi kyllä helsinkiläisetkin kymiläisten ja muiden humanoidien joukosta...

[aquamarina]

Tuota minäkin olen ajatellut, etteivät kalat ehkä kovin paljoa tiedä minkänäköisiä ovat, kyllä minäkin erotan suomalaiset erotan esim.kiinalaisista ja nigerialaisista vaikka pimeässä, venäläisetkin erotan katukuvasta.

[Miikku]

Banjo ei tosiaan varmaan hurjan hyvin näe valoisassa eikä pimeässäkään, näin olen itse päätellyt kun olen banjoni pikkuisia tihrusilmiä katsellut

Mutta ääniä kalatkin kyllä päästävät. Jostain, kun vain muistaisi mistä, luin joskus vuosia sitten hyvän jutun missä kerrotiin kalojen ääntelystä, jota kyllä tapahtuu paljonkin, mutta se ei vaan akvaarion ulkopuolelle kuulu. Ja käsittääkseni juuri monet monnit saavat ääniä aikaan mm. paksuimpia eväruotojaan käyttämällä, niillähän on yleensä kyljissä aika otollista raaputuspintaa käytössä.

[mightyblue]

Eikös juuri monneilla eri toten ole tapana kommunikoida naksuttelemalla? Ja kai tuo kylkiviiva-aistikin on paljon apuna, luonnossakin saattaa olla sen verran sameita vesistöjä ettei näkemällä laumaa löydä vaan aivan jollain muulla keinolla.

[Kaizu]

Banjomonnin voi kokeilla ottaa kostealle kämmenelleen, mikä näiden vilkkaiden kalojen tapauksessa, voi tosin tuottaa suuria vaikeuksia. Siinä huomaa millaista värinää ja ääntä se tarvittaessa pystyy pitämään.

PS. Harmi että vanhassa keskustelussa olleet linkit eivät enää toimi.

PPS. Haa, löysin mahdollisesti toimivat linkit, lisään siis tuonne vanhaan keskusteluun.

[Ilkka T]

Lueskelin taannoin Stéphan Reebsin kirjaa "Fish behavior in the aquarium and in the wild". Siinä mainittiin ainakin lohi-, silli-, karppi-, ja labyrinttikalojen edustajilla tehdyn kokeita, joissa on osoitettu kalojen pystyvän tunnistamaan lajikumppaninsa hajun perusteella. Monneista puheen ollen kirjassa kerrotaan myös keltapiikkimonneja (Ictalurus natalis) käyttäen suoritetuista kokeista, joissa näiden kalojen todettiin kykenevän tunnistamaan erottamaan oman lajin yksilöitä toisistaan hajun perusteella.

[JustinSan]

Monilla kaloilla on tarkka hajuaisti ja ne myös erittänevät ympärilleen tiettyä "ominaishajua" jonka avulla lajitoverit voivat tunnistaa ne. Vaihtoehtoisesti samalla tapaa voidaan myös viestittää vihamielisyyttä jolloin muut tietävät pysytellä kauempana.
Käsittääkseni myös esim. lohikalojen synneinjokeensa palaaminen perustuu täysin hajuaistiin.
Lisäksi kylkiviiva- ja näköaistimukset toiminevat jonkinlaisena avainärsykkeenä vaistopohjaiselle parveilukäyttäytymiselle ym.

[Ilkka T]

Käsittääkseni myös esim. lohikalojen synneinjokeensa palaaminen perustuu täysin hajuaistiin.

Tuossa edellämainitussa kirjassa kerrotaan myös kokeesta, jossa laitoksessa kasvaneet hopealohet (Oncorhynchus kisutch) jaettiin kahteen ryhmään, jotka oli totutettu eri kemikaalien hajuun. Kalat vapautettiin sitten merkittyinä Michigan-järveen ja puoltatoista vuotta myöhemmin lohien nousun aikaan kahteen järveen laskevaan jokeen valutettiin kumpaiseenkin toista kemikaaleista, joihin kalat oli laitoksessa totutettu. Kummankin kalaerän saaliiksi saaduista yksilöistä yli 90 % napattiin joesta, joka oli hajustettu kalalle tutulla kemikaalilla.