Just vähä aikaa sitte kylläkin kupsahtanut Mikki-Hiiri-platy ihastui aikoinaan hopeamolliin. Mikki eli tiiviisti hopeamollinaaraan vierellä, mutta hopeamolli ei niinkään sitä huomannutkaan. Sen suhteen loputtua, Mikki löysi ihan omaa lajia olevan partnerin, joka tosin kupsahti. Mutta vielä Mikki jaksoi uskoa onneen, ja kolmas kerta toden sanoi. Ja he saivat terhakkaita lapsia, jotka jo isompia kuin isänsä oli.
Kaikki kalani osaavat myös ruokatanssin. Heilutellaan sormia notkeasti,rauhallisesti tai innostuneesti lasin edessä niin tanssivat liikkeen mukana siinä toivossa, että ruokaa tippuisi. Mutta usein myös vain huvin vuoksi, sosiaalinen tapahtuma.
Monille kaloille haavi on kauhistus. Laitan ruokaa haaviin ja annan kalojen mennä sinne omaan tahtiin. Mukava katsoa, kun rohkeimmat oikein nauttivat olla omassa haaviyksiössä syömässä.
Se ei ole hassua, että seeprakalanaaras oli menny imun mukana ulkosuodattimeen. Siellä se oli uiskennellu muutaman päivän. Onneksi aloin katsomaan jos olis siellä, koska oli kadonnut. Mutta
se on hauskaa, että, kun sieltä pääsi taas "vapauteen" vanhaan kotiin niin oli kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan. Kova drivi oli päällä ja koiras heti aloitti takaa-ajon.
Kalat hauskoja aina..tuovat iloa.