Liika innostus on kohtalokasta?

[tappajatäti]

Tämä esittely kelvannee malliesimerkiksi siitä miten asioita ei kertakaikkiaan pidä hoitaa. Sättikää, mutta neuvot olisivat silti kullanarvoisia.

Olemme mieheni kanssa onnistuneet pitämään hengissä kolme omaa lasta ja kaksi kissaa. Jälkeläiset alkoivat vinkumaan akvaariota, ja minä, joka olen tottunut kaloihin kypsinä ja fileerattuina, suostuin. Miehen nuoruudenkodissa oli joskus ollut akvaario, ja jostain vinniltä löytyikin 60-litrainen ihan tiivis systeemi!

Mieheni on pari vuotta aika lailla yksin hoitanut akvaariota: puhdistus ja osavedenvaihto 2-3 viikon välein, ruokaa kun muistaa. Välillä kun on ollut vähän laiskempi kausi, on jouduttu vaihtamaan kasveja leväongelman takia. Kaloina oli alunperin 4 nuolimonnia, taistiskoiras ja 6 kiilakyljen parvi. Kaksi taistista ehti olla, molemmat noin vuoden, sitten niiden alavatsa, juuri kidusten alapuolelta, pullistui hurjasti, hernemäinen "kasvain" ja sitten menivät kanttuvei. Ajan kuluessa pari monnia ja 4 kiilakylkeä tuli myöskin haudattua juhlallisin menoin. Niissä ei ulkoisia merkkejä mistään, ja kuolemat eivät mitenkään perättäisiä. Samoin akvaariosta kuolivat vähitellen kaikki kasvit sitä yhtä sitkeää ja alati lisääntyvää lukuunottamatta (olisikohan joku miekkakasvi?). Jonkinlainen status quo, mutta ei ehkä paras mahdollinen?

Sukupuolten tasa-arvo kävi päälle, ja minultakin vaadittiin osallistumista. Lueskelin kirjaa, ja tajusin, ettei meiltä ole ikinä mitattu kuin ph-arvot, nekin luultavasti vuosi sitten tms. Luin kaikista tavallisimmista mitattavista arvoista, ja tajusin mm. ekaa kertaa, että akvaariossa on bakteerikanta ja kasvit ovat muutakin kuin koristeita. Sain innostuksen laittaa akvaario "kerralla kuntoon".

Akvaario oli aika tyhjä, joten kävin kaupasta hakemassa lisää kasveja, istuttelin ne ja aloin tehdä mittauksia valmiilla testeillä. Akvaarion elossa olevat kalat vaikuttivat aika cooleilta, mutta KH oli nolla, GH mittatikun asteikolla alle 3dH, pH tasan tai alle 6,4 ja ajattelin, että pelkkä aquasafe ei ehkä tee Espoon vedestä ihan priimaa edes noille kaloille. Eläinkaupanmyyjä A suositteli turveuutetta, jonka ostin taistis nro 3:n ja 4 uuden kiilakyljen kanssa samaan aikaan ja käytin ohjeen mukaan. Kaikki ok.

Kävin toisessa eläinkaupassa, jossa myyjä B sanoi, että jos akvaariota hoidetaan huolella, sinne voisi laittaa vielä pikkukalojen parven, suositteli mustaneontetroja. No ostinpa ne ja siitä alkoivat ongelmat. Tein testejä, turveuute nosti kyllä kovuusarvoja, mutta ph oli tosi matala. Jostain syystä taistis Nro. 3 alkoi pullistumaan heti samalla tavalla kuin edeltäjänsä ja yhtäkkiä pullistuivat myös kiilakyljet. Siinä vaiheessa kun kakkasivat kasoittain, tuli mieleen, että satunnaissyöttäminen oli mennyt toiseen ääripäähänsä. Ei kun kalat dietille. Mutta eläinkaupanmyyjä C, joka tätä ehdotti, sanoi myös, että Espoon vesi on liian pehmeää ja hapanta, että se ei ole luonnollisesti hyvää, eli vähän kerrassaan piti nostaa arvoja. Tein työtä käskettyä, aineena JBL AquaDur, tietysti odottelin ja testailin, arvot nousivat kohtuudella: KH nousi arvojen 3 ja 6 välille, GH nipinnapin arvoon 6. Kiilakyljet, jotka juuri alkoivat olemaan vähän hoikempia, alkoivat tehdä kuolemaa. 2 tai 3 meni. Siinä vaiheessa kun testasin, pH oli yhtäkkiä emäksisen puolella, ei paljon, ehkä 7,2, mutta anyway. Tein hätävedenvaihdon, eli mittatikuilla, aquasafella ja turveuutteella tein mukamas hapanta pehmeää vettä, vaihdoin 1/3 akvaarion vedestä 4 tunnin aikana vähitellen. Kiilakyljet alkoivat olla ok, mutta tetrat saivat hapenpuutteen, ja menivät haukkomaan henkeään pinnalle. Kuolivat sitten yksi toisensa jälkeen, vaikka mies hädissään laittoi veteen jo etikkaakin. Loput kiilakyljet porskuttaa, taistelukalassa on edelleen "pallo" ja monnit sekä kasvit eivät ole olleet koko episodin aikana moksiskaan, nitriitti on ollut aina nolla ja nitraatti 10-25. Lämpötila akvaariossa pysyy ilman lämmitintäkin 23-25 asteessa, mutta vuorokautisesti luonnollisesti vaihtelee, lamppu on uusittu äskettäin .

Tästä nousee mieleeni kysymyksiä:

a) ovatko testitikut, jotka mittaavat samalla 5 arvoa, luotettavia? Lähinnä mietin pH:n osalta, että kalakuolemat ja moni muukin asia selittyisi, jos vesi olisi ollut vähemmän hapanta.

b) mistä johtuu taistelukalan vatsan pullistuma (suomut eivät siis nouse, eikä kala ole muualta pöhöttynyt, syö ja ui normaalisti ennen kuin pallo käy liian isoksi)?

c) olisiko millään hoidolla 60-litraisessa voinut menestyä
1 taistelukala
6-8 kiilakylkeä
8 tetraa
4 nuolimonnia eli ylikuormitinko?

d) mikä siinä Espoon vedessä oikein mättää?

e) mitkä olisivat parhaat arvot näille happaman veden kaloille, mitkä on parhaita aineita arvojen saamiseen ja kuinka hidasta muutoksen on oltava?

f) pitäisikö aloittaa suosiolla uusi harrastus?

[111na]

Sukupuolten tasa-arvo kävi päälle, ja minultakin vaadittiin osallistumista. Lueskelin kirjaa, ja tajusin, ettei meiltä ole ikinä mitattu kuin ph-arvot, nekin luultavasti vuosi sitten tms. Luin kaikista tavallisimmista mitattavista arvoista, ja tajusin mm. ekaa kertaa, että akvaariossa on bakteerikanta ja kasvit ovat muutakin kuin koristeita. Sain innostuksen laittaa akvaario "kerralla kuntoon".


d) mikä siinä Espoon vedessä oikein mättää?

e) mitkä olisivat parhaat arvot näille happaman veden kaloille, mitkä on parhaita aineita arvojen saamiseen ja kuinka hidasta muutoksen on oltava?

f) pitäisikö aloittaa suosiolla uusi harrastus?

Hienoa että bakteerikannan salaisuus alkaa selvitä! Kohtaan f, vastahan se alkoi.

Happaman veden lajeille Espoon raakavesi on ihan hyvää. Ei siihen juuri mitään tarvitse, sillä alkaliteetti (KH) on alhainen ja vesi happamoituu ihan kivasti. Turvevettä voisi toki laittaa vedenvaihdossa.

Jos teille tulee kokonaan tai pääsääntöisesti vesi Dämmanin laitokselta, kannattaa kloramiini hajoittaa esimerkiksi C-vitamiinilla.

[JukkaV]

a) Pitäisivät olla ihan ok.

b) Taistelukala saa tuollaisen tilanteen liian kylmässä vedessä. Ihanne kuitenkin taistelukalalle on 26 - 30 astetta.

c) Kyllä, mutta ilman joko taistelukalaa tai nuolimonneja. Nuolimonnit viihtyvät 22 - 24 asteen lämpötilassa.

[111na]

Vähän jatkoa vielä. Vesiarvot eivät liikoja pompi ja vaihtele, kun vettä vaihtaa usein. Viikkovedenvaihto on aika yleinen, mutta tiheämminkin sen voisi tehdä. Vesiarvoja stabiloi runsas täysin hajonneen lietteen määrä, ns. aktiiviliete. Suosittelen mattosuodatinta juuri tästä syystä, sillä muuten akvaarion imurointi tekee liikaa hallaa. Itselläni vedenvaihdot ovat venyneet viime aikoina aika usein kahteen viikkoon, mutta mattosuodatin auttaa siinä. Toki veteen kertyy monenlaista kuona-ainetta tällöin enemmän, mikä ei ole hyväksi.

Siispä 1/3 viikossa vaihtoon vain, niin ongelmat eivät toistu. Tai 1/2, jos kuormitus on suurempaa.

Palstan haku toimii esim. aktiiviliet* tai kloramii* eli tähden kanssa parhaiten, mikä antaa kaikki taivutusmuodot.

[marDH]

Mieheni on pari vuotta aika lailla yksin hoitanut akvaariota: puhdistus ja osavedenvaihto 2-3 viikon välein, ruokaa kun muistaa. Välillä kun on ollut vähän laiskempi kausi, on jouduttu vaihtamaan kasveja leväongelman takia.

Vastausta;

a) Kyllä testitikuilla päästään lähelle oikeita vesi arvoja mutta tippamitat ovat vielä tarkempia. Akvaario on nyt n. kaksi vuotta ollut teillä asutettuna ja pH 7,2 - KH 3 - GH 6 - NO2 0 - NO3 5-25 - lämpötila n. 24.
Palaan vesi arvoihin myöhemmin.

b) Uimarakko tulehdukselta kuulostaa mutta varma ei voi olla ennen kuin kalan näkee, jos silloinkaan. Kala kannattaisi lopettaa ellei se satu paranemaan parin kolmen päivän aikana.

c) Kyllä tuo mahdollista on mutta säännölliset veden vaihdot kannattaisi suorittaa kerran viikossa jopa useammin tuon kokoisessa akvaariossa vaihtamalla n. puolet akvaarion vedestä kerralla.
Ruokinta pitäisi olla mahdollisimman niukkaa mutta riittävää päivä annostuksena kerran väliveden kaloille niin paljon kuin ne jaksavat syödä ja pohja kaloille samoin. Paasto päiviäkin voi pitää viikon aikana muutaman.
Yleensähän annetaan ohjeena pitää vain yhtä parvikala parvea jonka parvi koko voisi 60 litraisessa olla 8-10 kalaa lajista riippuen.
Taistothan ei elä kahta kolmea vuotta kauempaa ja kun ne liikkeissäkin voivat olla jopa vuodenkin vanhoja jolloin hunnut ovat kasvaneet täyteen mittaansa niin kauaa ne eivät hatrrastajan silmän ruokana sitten olekaan.

Mitä teillä muuten kuuluu siihen akvaarion säännölliseen hoitamiseen?

d) 111na taitaa/taisi vastata tähän.

e)

Lämpötila: 26-27
pH: 6,8
dH: 5-8

f) Uusi harrastus, vielä lisää, mitä muuta harrastat; kolme omaa lasta ja kaksi kissaa ja akvaario.
No, meillä on kaksi muksua (1v. ja 2v.), kaksi akvaariota (240l ja 350l), neljä kissaa ja viljakäärme sekä tarantella uutena asukkaana. Kyllähän teillekin vielä tuohon jotain mahtuu

[sakosa]

a) En luottaisi kovin paljoa tikkutesteihin, varsinkaan pH:n kohdalla. Olen kirjoittanut tästä varmaan kymmeneen viestiin jo, mutta meillä esim. pH näytti yli asteella pienempää lukemaa kuin tippatestillä.

b) Monet syyt voivat aiheuttaa, eikä ne välttämättä selviä ilman ruumiinavausta. Ensimmäisenä tulee mieleen bakteeritulehdukset. Voi olla, että taistis on jo vanhuuttaan hieman heikentynyt ja kun uusia kaloja tuli (oletan, ettet karanteerannut) niin erilaiset bakteerit/loiset/yms. ovat olleet kalalle liikaa. Jos ei näytä paranevan niin suosittelen lopettamista. Eikä mitään keittämistä tai muuta idioottimaista niinkuin täkäläisessä eläinkaupassa neuvotaan vaan tainnutus päähän ja pää irti terävällä veitsellä tai saksilla.

[Koukku]

Tuo mittaamasi veden pH 7,2 ei kyllä minun mielestä olisi antanut aihetta vielä minkäänlaiseen "paniikkivedenvaihtoon". Harva kala tuollaisesta neutraalista vedestä vielä pahakseen panee.

[PäiviP]

f.) Tässä vain kannustuspuhe: Älä ihmeessä vaihda harrastusta! Sinä opit ja olet kiinnostunut aidosti aiheesta, tästä se lähtee ja syvenee ja akvaharrastuksen moninainen ihana kirjo avautuu pikkuhiljaa kun kaikki on kunnossa mikä voi olla rentouttavampaa kun kauniin, toimivan akvaarion katselu ihan omassa rauhassa.
terv. Piikkisilmien-tappajatäti tässä vauhdissaan

[millia]

a) Testitikut ovat suuntaa antavia. Tippatesteillä voi saada tarkemman tuloksen (riippuu tippatestistä, ei ne kaikki ole hyviä).

b) Vanhalla alkaa paikat reistailla. Taistelukalat tuppaavat yleensä kuolemaan tuolla lailla näyttävästi. En usko, että olisit mitenkään pystynyt turpoamisvaiheessa enää kalaa pelastamaan. Ehkä vähän aktiivisempi akvaarion hoito olisi lisännyt taistiksen ikää...mene ja tiedä.

c) Kaksi parvea ei sovi ja taistis vaatisi oikeasti vähän lämpimämpää vettä kuin kiilakyljet ja nuolimonnit. Jos lämpötilan sihtaa "sopivaksi", voi taistis sairastua helposti. En usko, että ihan hillittömästi ylikuormitettu akvaario siltikään oli.

d) Ei kai siinä mikään.

e) pH 5,8-7, GH 1-15, KH 1-~, T:22-24 ja taistolle 26-30
Mainitsemasi kalat eivät ole tarkkoja vesiarvoista, kunhan ei ihan kauhean kovaa ja emäksistä ole vesi.

f) Jos siltä tuntuu. Jatka jos kiinnostaa, lopeta jos ei kiinnosta.

[tappajatäti]

Kiitos ihanat ihmiset neuvoista!!

Olen varmaankin kaikkien akvaariokauppiaiden unelma! Tällä hetkellä omistan 60L ja 112L kaikilla mausteilla, kasan parannus- ja lannoitusaineita, läjittäin erilaisia ruokia, ja mikä parasta, 5 eri testipakettia.

No, mutta aikani tutkittuani päädyin siihen, että joko satsi kaloja alkoi voida huonosti, koska vaihdoin liikaa vettä ja testini näytti vähän alhaista pH-lukemaa, meni liian emäksiseksi. Nyt Tetran tippatestillä onnistun saamaan ainoastaan lukemia 7,5-8, vaikka muut testit näyttää alempia. Toinen satsi luultavasti sai vielä lisäksi ammoniakkimyrkytyksen (alkoi voida huonosti noin vrk vedenvaihdosta).

Mutta nyt taistelukala voi tyytyväisesti isossa akvaariossa, lämpötilaa nostettu, on kadottanut pallonsa, on värikkäämpi ja löyhyttelee eviään.

Kardinaalitetroja ostin sille kaveriksi eilen ja nyt vähän huolestuneesti luin monimutkaisista kypsytysprosesseista, minä kun kehittelin päästä oman ja olen edennyt nopeasti. Laitoin hiekan + veden (+aquasafe+kasviravinne+turveuute) lauantaina, istutin 3 kasvia. Pistin vaahtomuovisuodattimen ensin tunniksi Bactozym-veteen ja sitten tunniksi vanhan akvaarion veteen ja sitten paikalleen. Sunnuntaina lisäsin kaksi kasvia ja taiston. Ja sitten eilen illalla kardinaalit (12kpl) ja yhden kasvin. Vielä toistaiseksi ne kaikki voivat hyvin ja nitriitti on 0.

Jos en nyt edennyt liian nopeasti kypsyttelyssä, niin ainoa jäljellä oleva ongelma on tämä: hanavesi tulee muodossa ph 8, KH 2-3 dH. Turveuutteella ph laskee noin 7,5:een.

Haluaisin pH:n vähitellen tuonne 6,5-7 tasolle, koska kaikki kalat ovat happaman puolen kaloja. Mutta miten? Kun joka paikassa samalla toitotetaan, että KH:n olisi hyvä olla isompi, ja jos laitan esim. pitkävaikutteista kovettavaa hiekkaa, pH:kin pyrkii nousemaan. Onko joku aine, jolla voi turvallisesti laskea _hieman_ veden ph:ta niin että tuo hiekka saisi rauhassa vähän kovettaa vettä?

Tiedän, että jotkut käyttää hiilidioksidia, mutta..

[Kaizu]

Haluaisin pH:n vähitellen tuonne 6,5-7 tasolle, koska kaikki kalat ovat happaman puolen kaloja. Mutta miten? Kun joka paikassa samalla toitotetaan, että KH:n olisi hyvä olla isompi, ja jos laitan esim. pitkävaikutteista kovettavaa hiekkaa, pH:kin pyrkii nousemaan.

Älä usko "joka paikkaa", tuo mainitsemasi KH on täysin riittävä, saa jopa laskea. Jos KH menee alle yhden, voit ehkä harkita sen nostamista, itse en tosin silloinkaan vielä huolestuisi.

[ninniw81]

Hanki altaaseen suuri mangrovekanto, se happamoittaa vettä.

[Kaiku]

Aikaa päälle altaaseen kertyy myös kaikenlaista kuollutta materiaalia (kalankakkaa, kasvienlehtiä yms.) ja hajotessaan ne laskevat pH:ta. Eli kunhan akvaario on kypsynyt ja pyörinyt jonkun aikaa, niin pH saattaa itsekseenkin vähän laskea.

En nyt ole tilanteestasi ihan varma, mutta jos se pienempi akvaario on vielä toiminnassa (eikä siellä ole vasta jyllännyt mitään tauteja), niin sieltä voisi isompaan siirtää hiekkaa. Myös suodatinten paikkoja voisi vaihtaa vähän pidemmäksi aikaa (vaikka viikko ja sitten suodattimet "omiin" altaisiinsa) niin uuteen suodattimeen tarttuisi niitä bakteereita.

Sitä nitraattia kannattaa jokatapauksessa tarkkailla ja syöttää kaloja säästeliäästi. Noin pienen kalaston kuormitus on melko pientä, joten saatat selvitä "pikakypsytyksestä" ihan hyvinkin. Vettä vaan heti reilusti vaihtoon, jos nitraattia alkaa testissä näkyä! Eikä uusia kaloja muutamaan viikkkoon.

[Nekku]

Kaiku tarkoittaa varmaankin nitriittiä, eikös?

[Kaiku]

Ja mää vielä tarkistin mitä kirjoitin, kun olen ennenkin näiden kanssa sössinyt... Muutan sen vielä tuohon edelliseen oikein!

"Valitettavasti et voi muokata viestejä, joihin on vastattu."
Eli siellä se nyt sitten on ja pysyy... NitrIIttiä siis tarkkaillaan vastaperustetussa purkissa. NitrAAttia sitten taas joskus myöhemmin.

[Nekku]

Sattuuhan sitä ja ku usein sattuu nii siihen tottuu ,kokemuksen syvällä rintaäänellä..

[Kaiku]

Mikä siinä onkin, että omasta tekstistä ei noita virheitä huomaa vaikka oikein yrittäiskin? Mulla ainakin aluksi meni iloisesti nitriitit ja nitraatit sekaisin, joten täällä alkeissa noi pitäisi saada pysymään ojennuksessa, ettei suotta sekoita muiden ajatuksia...

Muoks: ...ja taas...

[tappajatäti]

Kiitoksia vaan taas

Luin noista pikakypsyttelyn vaaroista muutamia linkkejä ja vaihdoin äsken vesiä molempiin, turveuutteella ja JBL:n pH:n laskijalla pelasin.

Isommasta olen koko ajan mittaillut nitriittiä, tosin vain Tetran 5 in 1 tikuilla, nitraatti hädintuskin vaaleanpunertaa, nitriitti on puhtaan valkoinen. Ilmeisesti piikki olisi joka tapauksessa tulossa myöhemmin, jos tulee? Liottelin taas ison suodatinta pienen vedessä + Bactozymissä, ja lisäsin ämpärillisen pienen vettä isoon, josko se auttaisi. Pienessä on kotilo-ongelmaa, joten kamoja ei voi sieltä pesemättä siirtää.

Muita arvoja otin tipoilla:
pieni (T: 24 C), pH ~7,2, GH 3, KH 2, asukkeina 4 nuoliaismonnia, 4 survivor-kiilakylkeä
iso (T: 27 C), pH 7,5, GH 4, KH 3, asukkeina 12 kardinaalitetraa ja taistis

[Kaiku]

Veden siirtelystä ei ole apua, joten sen voi unohtaa. Ne paljon puhutut ja halutut bakteerit elelevät erilaisilla pinnoilla. Eli jos keksit jonkun konstin siirtää vanhasta akvaariosa mitä tahansa materiaalia uuteen niin nitriittipiikin (nyt se meni varmasti oikein ) vaara pienenee huomattavasti.

Eli siis hiekkaa, kasveja, kiviä, kantoja jne. Mahtaakohan pienemmän akvaarion suodattimen sisällä "pesiä" kotiloita? Jos se vaikuttaa puhtaalta niin vanhan suodattimen likainen patruuna kannattaa puristella uudessa akvaariossa. Hetkeksi vesi samentuu kovasti, mutta se ei kaloja haittaa ja hälveneekin nopeasti. Näin niitä bakteereita tulisi uuteen akvaarioon reilusti ja luulisin, että nitriittipiikkiä ei tarvitsisi pelätä.

Tai jos puristelisi sen suodatinpatruunan ämpärissä puhtaassa vedessä ja kaataisi sitten jonkin ajan kuluttua sakan altaaseen. Tällä ajan takaa sitä, että mahdolliset kotilot varmasti tarrautuisivat ämpärin reunoihin ja varovasti kaatamalla jäisivätkin ämpäriin.

[tappajatäti]

Kyllä hävettää lukea omia sepustuksiaan, kun on lukenut asioista enempi . Mutta vedenvaihtoja olen suorittanut tehokkaasti ja nitriitti on noin 0,3 isossakin akvaariossa.

Nyt fisut näyttää melko hyvävointisilta, taistelukala on alkanut kunnolla uhittelemaan tetroille ja pohjaimurille, evät pörhössä ja kiduskannet leviteltynä. Ainoa ongelma näyttää olevan syömisessä, vaikka kuinka niukasti luulee ruokkivansa, taisto saa välillä aina hirvittävän pulleuskohtauksen ja kakkii ympäriinsä nonstoppina. Paastopäivä normalisoi tilanteen. Jossain luki, että taistot eivät esim. tongi pohjaa, mutta tuopa tonkii, se ruokailee ensin pinnalla ja sitten vielä pohjallakin!

Mut asiaan..mietiskelin meidän lopullista kalakantaa, ja tuumin, että taiston ja kardinaalitetrojen kanssa menisi vielä piikkisilmät ja nuo lämpöisessä viihtyvät voisi laittaa 60L akvaarioon (leveys 70cm). Onko se kuitenkin liian pieni piikkisilmille? Muita kuin nuo kolme sorttia sinne ei tulisi.

Isompaan akvaarioon lapset kinuavat amanorapuja, lisäksi pohjalle tulisi vanhat otot (4kpl) ja muuten kalasto on hakusessa. Seeprakalat (5-6kpl)voisi ehkä ottaa toiseksi parveksi, ja jotkut helppohoitoiset pienet tetrat toiseksi. Tämän lämpötila yritetään sihdata 24 asteeseen ja olen yrittänyt miettiä "katseenvangitsijoita", jotka sopisivat, mutta ainoa kala, johon olen viehtynyt enemmän, on tuo taistis, kun se ei pahastu lastenkaan vahtaamisesta. Jostain luin, että taistonaaraat voisivat pärjätä vaikkapa 3:n ryhmässä, ja viihtyvät vähän alemmassa lämpötilassa kuin koiras. Onko totta? Ovathan nuo otot ja poikataistokin olleet samassa vuosia, mutta nyt kun tiedän enempi vaatimuksista, ei varmaan ole ollut hyvä.

[rithiam]

Mut asiaan..mietiskelin meidän lopullista kalakantaa, ja tuumin, että taiston ja kardinaalitetrojen kanssa menisi vielä piikkisilmät ja nuo lämpöisessä viihtyvät voisi laittaa 60L akvaarioon (leveys 70cm). Onko se kuitenkin liian pieni piikkisilmille? Muita kuin nuo kolme sorttia sinne ei tulisi.

Mielestäni piikkisilmät menevät tuonne hyvin. Meillä on 80 cm leveässä altaassa (100 l) kolme piikkaria, ja ainakin siellä niillä näyttäisi olevan reippaasti tilaa. Isompikin porukka mahtuisi, ja siten saattaisivat viihtyä vielä paremmmin. Piilo- ja mönkimispaikkoja vain tarjolle: juurakkoja, jaavansaniaispöheikköjä jne. Ja tietysti hiekkapohja.

[sadie]

Tein testejä, turveuute nosti kyllä kovuusarvoja, mutta ph oli tosi matala.

Turvehan nimenomaan laskee pH:ta. Ei nosta kovuutta. Korkeintaan voi nostaa puskurointikykyä.