Mitäs affenia meille 170l?

Kirjoahventen hoito, ongelmat ym.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
hympat
Junior Member
Junior Member
Viestit: 106
Liittynyt: 09:32, 05.09.2005

Mitäs affenia meille 170l?

Viesti Kirjoittaja hympat »

Elikkäs allas 171l
ph alle 7,5
vesi pehmeää
lämpö 25-26

asukkeina
11 monnista
14 kirsikkabarbia
5 mustatetraa
2 partista :/

haluaisin ahvenpariskunnan kalastooni. Kiltin ja pienoisen mielellään. Punatimanteista..öö..sellaisia kokemuksia..että kiusasivat monnisia, niin luovuin näistä, mutta jotain kääpiöitä jotka antaa rakkaiden monnisteni touhottaa rauhassa?Kauniita mielestäni perhoskirjoahvenet, keltakääpiöt ja loistokääpiöt, mutta entäs näiden luonne ja sopivuus altaaseeni?
Mymmeli81
Senior Member
Senior Member
Viestit: 611
Liittynyt: 17:27, 06.12.2004
Paikkakunta: Kotka

Viesti Kirjoittaja Mymmeli81 »

Keltakääpiöt ovat ainakin "rauhallisia" kavereita. Tällä hetkellä meillä uiskentelee rusokirjoahvenia, myös niitä voin lämmöllä suositella.
nanO
Junior Member
Junior Member
Viestit: 100
Liittynyt: 21:50, 29.01.2006
Paikkakunta: TURKU

Viesti Kirjoittaja nanO »

Itselläni on tällä hetkellä perhoskirjoahven pariskunta,ovat kauniita ja pikkuisia sekä mielenkiintoisia kutukäytökseltään.Näissä on kuitenkin hieman arpapeliä saako kiltin kalan vai dominoivamman yksilön.Elelevät myös pohjan tuntumassa,joten ehkä monniesi kanssa saattaa tulla ongelmia.
Avainkirjoahvenet on minulla jättäneet monniset rauhaan,jopa ruoka-aikana,mutta ne ovat sitten jo kookkaampia fisuja (täyskasvuisena n13 cm) Netistä löytyy paljon tietoa vaikka googlesta,hakusanana haluamasi kalan nimi.Toivottavasti löydät mieluisan affenen itsellesi,ovat kuitenkin mielenkiintoisia seurattavia!
Veikkonen
Senior Member
Senior Member
Viestit: 605
Liittynyt: 18:15, 18.10.2005
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Multia

Viesti Kirjoittaja Veikkonen »

Täällä oli töyhtökääpiöahven pariskunta, kunnes naaras kuoli vahdittuaan pentuja itsensä kuoliaaksi. Myöhemmin meni ukkokin. Rauhallisimmasta päästä kuitenkin, vaikka kutua osaavatkin suojella. Perhoskirjoahventen kanssa kannattaa harkita, hankkiako uros ja naaras vaiko uros ja useampi naaras. Täällä ainakin uros ajoi lopulta naaraan hengiltä. Tästä on sitten mielipiteitä yhtä paljon kuin akvaristejakin :) Itse aion kokeilla ukolle kahta tai kolmea naarasta. Tästä otetaan kommentteja ja kokemuksia vastaan.
Se lisääntyy mitä katsot ja ruokit.
Santte
Member
Member
Viestit: 366
Liittynyt: 22:33, 15.02.2005

Viesti Kirjoittaja Santte »

Tulisuu , mutta en ole varma syökö se noita tetroja...
crisse_83
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 4720
Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja crisse_83 »

Santte, eiköhä laitettaisi tulisuut suurempiin altaisiin kuin 170L? [;)] Itse suosittelisin näitä ennemmin.
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
marcuz
Starting Member
Starting Member
Viestit: 6
Liittynyt: 22:24, 25.12.2005
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja marcuz »

Itselläni on 4kpl Neitotonkijoita. Todella Rauhallisia ja tulee hyvin muiden kanssa toimeen. Noita ei vaan erota, että onko uros vai naaras. Miksi ei myös avainkirjoahven kävisi.
crisse_83
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 4720
Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja crisse_83 »

Avainkirjoahven
Neitotonkija
Tämä on otettu suoraan akvaristi lehdestä..Siinä sanotaan seuraavaa neitotonkijasta Sarcastic
Koko:10-14cm
Kotiseutu:Amazonin keskiosat
Biotooppi:seisovat ja hitaasti virtaavat joet jossa kaatuneitten puiden oksia.
Sosiaalisuus:pareittain,rauhallinen
Lisääntyminen:Avokutija,vanhempainperhe
Vesiarvot:ph<7,kovuus<10dh,ja lämpötila 25-28 astetta
Akvaario:200l
lainattu täältä


Ja koska avaimetkin saattaa tuon kunnioitettavan 15cm:n mitan saavuttaa, sallisin niillekin isomman altaan kuin 170L, vaikka suht kiltti laji onkin.

Ja koska allas on litramäärään nähden jo kohtuullisen kansoitettu voisi ajatella nimenomaan ennemmin jotain keltakääpiön-punakääpiöahvenen kokoluokkaan jäävää lajia.
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
marcuz
Starting Member
Starting Member
Viestit: 6
Liittynyt: 22:24, 25.12.2005
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja marcuz »

Minun mielestä nämä nyrkkisäännöt ovat hyviä:1) tilaa menee yksi litra kalasenttiä kohden 2) kalan max. pituus: akvaarion vetoisuudesta (litroina) yksi nolla pois esim. 170-litraseen enint. 17cm fisu
crisse_83
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 4720
Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja crisse_83 »

Ainut vain että, niitä pidetään jokseensakin vanhentuneina (romukoppatavaraa) ja täten ollen osa "valistuneempia" harrastajista käyttääkin nykyään määritelmänä kalan tulevaa aikuiskokoa ja tunnettua lajikäyttäytymistä.

Esim. vilkkaina parvikaloina tunnetuille leväbarbeille jotka voivat saavuttaa tuon n. 15cm:n pituuden suositellaan väh. 150cm:ä pitkää allasta, jolla leveyttä saisi olla ainakin 40cm että kääntyminen käy helpommin. Korkeudella ei kauheasti väliä, parempi tietenkin että sitäkin olisi, käyttävät kumminkin suht' tehokkaasti koko allasta temmellyskenttänään.

Kultakaloja suositellaan pidettäväksi vasta min. 500litraisessa melko yleisesti, vielä suurempi tietty parempi kun jälleen on kyse parvessa viihtyvästä kalasta.

Lehtikala ja kiekkokala mm. tarvitsevat korkean ruumiinmallinsa vuoksi myös altaalta korkeutta, miniminä pidetty 50cm:ä. pituutta saisi olla ainakin metri ja leveyttäkin väh. 40senttiä. Kiekkokala on parvikala(yksilöllisiä eroja löytyy, omamme ei siedä itseään pienempiä, eikä varsinkaan muita koiraita), lehtikala sitä yleensä vain pienenä.

Altaan mitat siis toisin sanoen ratkaisevat varsinkin suurten, reviiritietoisten (joita ahvenet ovat) kohdalla enenmmänkin sen tarvittavan tilan kuin ne litrat, joiden kohdalla tietty pätee asia ; parempi mitä enempi. Aika melko varmaan ainakin jos kaloilta kysyttäisiin.

On aivan eri asia majoittaa esim. 14cm neitotonkija (pxlxk) 120x45x42cm mitoilla olevaan altaaseen, kuin 150x30x50cm kokoiseen.

muoks...

Niin siis, miksi pitäisi laittaa liian isoksi kasvava laji liian pieneen altaaseen? Varsinkin kun nykyisin lajivalikoimat ovat suurehkot, vaihtoehtoja varmasti löytyy ja vieläpä runsain mitoin.
Täällä näitä pienempiä vaihtoehtoja, kääpiöahvenia.
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Kirjoahvenet”