Kalan lopettaminen

[Ville K.]

Oliko tuossa tutkimuksessa siis kiistattomasti todettu, että kalalla pysyy tajunta useita sekuntteja pään katkaisemisen jälkeen? Eikö se ollut enemmänkin tasolla "joillain eläimillä".

Vaikea sanoa, koska en tutustunut em. lähdeteoksen käyttämään lähdekirjallisuuteen. Yleensä jos tutkimus julkaistaan, sen hetkisen tiedon valossa tutkimus on luotettava. Lähdeteoksessa käytettiin sanoja "...eläinten tajuisuus säilyy...".

Laki sanoo, että ylimääräistä kipua ei saa tuottaa, se onko se muutaman sekunnin jonkintasoinen tajunta tai refleksi jota pikkukala mahdollisesti kokee sitä, tuskin.

Tajunta ja refleksi ovat eri asioita. Esimerkiksi jonkin aikaa kuolleena ollut ihminen saattaa kääntää päätään tai esimerkiksi liikautella raajojaan hermostotoiminnan loppuessa (Lasarus-ilmiö). Lisäksi kalan hermostorakenne ei ole kiinni siitä, onko kyseessä pieni vai iso kala - toki pieni kala vakuttaa kovin mitättömältä otukselta kaikin puolin tarkasteltuna.

Sen veran täytynee vetää sanojani takaisin, että henkilökohtaisesti myönnän rikkoneeni eläinsuojelulakia tyädentävää asetusta siten, että olen itse lopettanut yli kolmen päivän ikäisiä kaloja sellaisilla tavoilla, joille eläinsuojeluasetuksessa anneta myönnytystä.

Eläinsuojeluasetus 396/1996: "Koira ja kissa sekä muu vastaava pienikokoinen seura- tai harrastuseläin saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella, ainoastaan ampumalla aivoihin tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman."

[Maaliskyy]

Se on lakien ja asetusten seuraaminen joskus hankalaa.

Se mikä minulle jäi vielä vähän pimentoon, oli se, että mitä siis lähteenä käyttämäsi koe-eläinopas toteaa pieneläinten tainnutuksesta ennen niskan taittamista?

[JJVi]

Kalan koko ei korreloi kalan kivun asistimiseen. Asian ymmärtämistä auttaa, jos verrataan tilannetta ihmiseen. 1 kk ikäisen lapsen korvan irti leikkaaminen sattuu yhtä paljon, kuin 58-vuotiaan aikuisen kohdalla. Myönnän toki, että verrataessa eläimiä millä tahansa tavalla ihmiseen, liikutaan aina vaarallisilla vesilla, mutta tässä on nyt kuitenkin kyse fysiologisista seikoista.

Eläinsuojeluasetus 396/1996: "Koira ja kissa sekä muu vastaava pienikokoinen seura- tai harrastuseläin saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella, ainoastaan ampumalla aivoihin tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman."

Tuo ihmisvertaus ei oikein istu tähän kuvioon. Se miksi ison kalan tainnuttaminen on järkevää, mutta pienen ei:
- Ison kalan pään leikkaaminen kerralla poikki ja nopeasti on huomattavasti vaikeampaa.
- Jos se tajunta nyt pään leikkaamisen jälkeen säilyy, on todennäköistä että isolla kalalla se säilyy pitempään. Tämä koska ison kalan päässä on enemmän verta ja syke pienempi (ainakin yleensä syke korreloi eläimen kokoon)
- Isolla kalalla se tainnuttaminen onnistuu paremmin muutenkin.

Tuo lainattu eläinsuojeluasetus kertoo täysin, kuinka hyvin se istuu pikkukalojen lopettamiseen. Kissa, koira tai muu vastaava seuraeläin, eli neontetra. Eli varmaan täytyy alkaa ampumaan nuo kalat

[MikaMet]

Tosiaan...kun tuo laki on alla oleva täytyy myöntää että olen sitä rikkonut...en käytä nukutusaineita enkä kaasuja tai aseita.

Mitähän esim. madot, koppakuoriaiset ja sirkat joita syötetään elävänä erilaisille liskoille...??? Se lienee räikeä rikkomus lakia vastaan?

Ihmisen ja kalan vertaaminen menee minusta kyllä jo todellakin liian pitkälle kun puhutaan miten ihminen kärsii jos korva leikataan irti ja verrataan sitä kalan...



Eläinsuojeluasetus 396/1996: "Koira ja kissa sekä muu vastaava pienikokoinen seura- tai harrastuseläin saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella, ainoastaan ampumalla aivoihin tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman."

[Adrianna]

Mitähän esim. madot, koppakuoriaiset ja sirkat joita syötetään elävänä erilaisille liskoille...??? Se lienee räikeä rikkomus lakia vastaan?

Lakikirja kauniiseen käteen, selkärangattomia saa syödä vaikka elävältä kuka tahtoo . Selkärangattomiin (vaikka katkarapuihin ja omenakotiloihin) ei myöskään päde 40l suositus eläinsuojelulaissa.

[MikaMet]

Joopa joo kun ei ole lakikirjaa minkä ottaa käteen

Mutta mikä onkaan sitten "Koira ja kissa sekä muu vastaava pienikokoinen seura- tai harrastuseläin" jos oikein lakitupaan mennään... Lukeutuuko kala noihin? Ei taida olla ennakkotapauksia? Meinaan koiraa ja kissaa vastaava minusta on nisäkäs kuitenkin...lakitermit on vähän hankalia...vastaava...hmmm

Yllyttääkö Suomen eläinsuojeluyhdistys rikkomaan lakia? Alla suora lainaus heidän sivuiltaan!!! Että näin kala lopetetaan eläinystävällisesti ei siis nukutusta ym...

Kun näet, että jokin kala on selvästi sairas, esim. pahasti laihtunut, ja sen uiminen on muuttunut vaivalloiseksi, älä anna sen kitua. Sairaan kalan katseleminen ei ainakaan lisää intoa akvaarion hoitoon. Ota kala haavilla pois ja lopeta se lyömällä jollain painavalla esineellä vaikkapa sanomalehden välissä. Tarkista että se kuoli. Vaikka akvaariokalat ovat vain "pieniä sinttejä", ne ovat vastuullasi olevia eläimiä.

[Adrianna]

Yllyttääkö Suomen eläinsuojeluyhdistys rikkomaan lakia? Alla suora lainaus heidän sivuiltaan!!! Että näin kala lopetetaan eläinystävällisesti ei siis nukutusta ym...

Kun näet, että jokin kala on selvästi sairas, esim. pahasti laihtunut, ja sen uiminen on muuttunut vaivalloiseksi, älä anna sen kitua. Sairaan kalan katseleminen ei ainakaan lisää intoa akvaarion hoitoon. Ota kala haavilla pois ja lopeta se lyömällä jollain painavalla esineellä vaikkapa sanomalehden välissä. Tarkista että se kuoli. Vaikka akvaariokalat ovat vain "pieniä sinttejä", ne ovat vastuullasi olevia eläimiä.

Noh noh, eipäs lietsota. Koska tuo pienikokoisia seura- tai harrastuseläimiä laki luultavasti koskee vain nisäkkäitä, niin silloinhan eläinsuojeluyhdistys ei riko lakia. Meinaatko tosissasi että lain mukaan kaikenmaailman miljoonakalat ja neontetrat pitäisi ampumalla lopettaa?

[MikaMet]

En suinkaan minä aio ampua! Mut tuo laki pykälä on tänne otettu mukaan keskusteluun ja siihen on vedottu sitä ja tätä... minusta siis kala on kala ja nisäkäs on nisäkäs ja niitä voisi jotenkin verrata ihmiseen mutta ei akvaariokalan kipuja...eli jos mietitään miten eettisesti tapetaan kierteissarvikotelo tai vaikka kala oikein niin...hmmm...ollaankohan ihan järkevällä tasolla eläinsuojelussa...tarpeeton kidutus tietysti turhaa mutta jokuhan tuon lain tänne on ottanut perusteeksi useassakin keskustelussa vedotaan lakiin ja tuohon pykälään Siis en minä!!!

[Viola]

Eiköhän pääasia ole että sairas kala tapetaan mahdollisimman nopeasti kiduttamatta sitä. Minusta suurin ongelma on, että moni akvaristi ei oikein kykene kalojaan lopettamaan. Katsotaan vielä muutama päivä josko tuo reppana paranisi...
Omat kalani lopetan sillätavoin, että pystyn tutkimaan kidukset ja vatsaontelon mahdollisten loisten, kovettuneen mädin jne tähden, jotta osaisin jatkossa välttää turhat lopetukset. Jos lyön vasaralla neontetraa, siitä ei paljon tutkittavaa heru.
Tietenkin ellei aio avata lopetettua kalaa, on ihan sama vaikka siitä jäisi jäljelle vain kalahilloa.

[Sapu]

Ohoh. Minähän sain juttua aikaan.

Minun olisi kaiketi viisainta avata sairas neontetrani, mutta kun en osaa tehdä kalalle ruumiinavausta.

Siksi kalan avaus olisi viksua kun kaloja kuukahtelee akvaariostani aika-ajoin..
Kala ui vinossa (enemmän pyrstö pintaan päin ja hieman mutkalla) ja pysyttelee suodattimen alla. Kalan yläpuoli (sinisen viivan yläpuolella) on tummempi kuin muilla. Varsinkin punainen väri on lähtenyt. Vatsa pömpöttää hieman, oikeastaan kala näyttää pikemminkin epämuodostuneelta.Syömään se tulee ja näyttää uivan ihan hyvin.
Aikaisemmin kupsahtaneet kalat eivät ole uineet vinossa.

Mikä on? uimarakkotulehdus, neontetratauti, jotain vesipöhömäistä? Kalan suomut eivät törrötä.

Meni hieman off-topic mutta jos joku nyt osaisi sanoa, onko kalalle tarpeellista tehdä ruumiinavausta jos sairaus pystytään määrittelemään tästä.

[Viola]

Minulla oli muutama neontetra vuosi sitten vatsastaan omituisen möhkyläinen. Otin yhden kalan ja lopetin ja avasin vatsan pienillä saksilla pinsettejä apuna käyttäen. Suolistosta löytyi valkoisia möykkyjä, ilmeisesti jonkun sisäloisen munavaihetta.
Syötin Axilur-kuurin 3 x viikon välin. Näytti auttavan taistoille ja inkkareille. Neontetroista kuukahti 4 kalaa. Ilmeisesti loistartunta oli voimakas. Neontetrat eivät myöskään loislääkettä syöneet.
Kalat olivat eläinkaupan neontetroja.

[Sapu]

Kiitos, Viola.
Kuolivatko siis kaikki neontetraat, joidenka vatsat olivat pyöreinä? Nehän eivät syöneet lääkettä? Ja lääkityksellä oikeastaan ennaltaehkäisit tartunnan muihin kaloihin?
Näin siis ymmärsin mutta viksummat selventäkööt..

Mulla oli myös taisto, sen vatsa oli jossain vaiheessa älyttömän pullea. Kun turvotus oli laskenut ja kala näytti jo normaalilta, se kuoli. Saattoi olla myös vanhuuttaan.
Nää kalaset on eläinkaupasta. Todettu huonoksi liikkeeksi.

[Viola]

Kokonaista 2 neontetraa jäi. Näillä ei koko aikana möykkyjä näkynyt. Tuolla ne polskuttavat inkkariparvessa.
Kaikki ne möykkymahaiset riutuivat, 2 kuoli omia aikojaan ja 3 lopetin. Ne möykyt niiden mahassa olivat sellaisia, että kun kalaa katsoi niin sen maha pullisteli omia aikojaan.
Nyt ei ole loisjuttuja ollut eikä ole myöskään rihmaulosteita näkynyt.
Nykyiset taistelukalat ovat kaikki omia kasvatteja. Inkkarit söivät matolääkkeen hyvällä halulla ja ovat terveitä vielä nytkin. Matolääke ei neontetroja ainakaan tappanut kun ne olivat niin huonoja ruokahalultaan etteivät syöneet juuri mitään.

Tarkistin muistiinpanoista. Se olikin Canex-kuuri eikä Axilur.
Anteeksi!
Canexin annon jälkeen nuo möykyt neontetrojen mahassa jatkoivat omaa elämäänsä ja avattuani uros neontetran, sen vatsalaukusta (siis suolen sisältä) löytyi 5 kpl sellaisia valkoisia möykkyjä. Yritin silloin kysellä täältä infoa, kukaan ei vastannut.

[Maaliskyy]

Se mikä minulle jäi vielä vähän pimentoon, oli se, että mitä siis lähteenä käyttämäsi koe-eläinopas toteaa pieneläinten tainnutuksesta ennen niskan taittamista?

Koska en saanut vastausta tähän kysymykseen etsin tässä asiantuntijalähteenä käytetyn vihkosen (Nevalainen, T. ym) ja siellä todetaan eläimen lopettamisesta pää katkaisemalla siis seuraavaa:

Niskamurto ja pään katkaisu ovat oikein suoritettuina nopeita ja tehokkaita tapoja lopettaa eläin... ...Pään katkaisu tapahtuu parhaiten tarkoitukseen valmistetulla giljotiinilla. Molempien menetelmien etuna ovat jäämävapaat kudokset, haittana epäesteettisyys. Dekapitoiduilla rotilla on havaittu kohonneita plasman adrenaliinipitoisuuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan eläinten tajuisuus säilyy runsaat 10 sekuntia toimenpiteen jälkeen, minkä vuoksi rauhoitus tai kevyt anestesia ennen toimenpiteen suorittamista saattaa olla paikallaan. Niskamurtoa ja dekapitaatiota käytetään hiirien, pienten rottien (paino alle 200 g), pienten kanien (paino alle 1 kg) ja kanojen lopetukseen.

Niin. Mitenkäs olisi tuo hiilidioksidi kalojen lopetuksessa, olen monesti miettinyt sitä? Pullosta saa hiilidioksidia veteen nopeasti tappavan määrän, mutta kiivaasti käyvä kiljupönttö riittää aktiivisen levityksen kanssa riittää varmasti myös.