Pieni tarkennus kiekkojen kutemisasioihin

[Misu]

Kiekkoni ovat innostuneet jälleen kutemaan useiden kuukausien jälkeen. Olen lukenut täältä ties mitä asiaan liittyvää ja tulostellutkin itselleni nippukaupalla aiheesta.

Tarkentaisin vielä muutamaa asia:

1) Isossa altaassa kypsymässä Eheimin Aquaball-suodatin johon rakenneltu mattosuodatinmatosta matto päälle --> kuinka pitkän kypsymisen jälkeen suodatin on mahdollista siirtää kutualtaaseen?

2) Olen tottunut isossa altaassa jatkuvanäyttöiseen ph-mittariin --> miten kutualtaissa yleensä ph pysyy toivotuissa lukemissa (samalla lailla kai kun isossakin altaassa aikanaa, olen vain aika tottunut tuohon jatkuvaan ph-näyttöön)?

3) Kuinka usein tulisi kutualtaan vesi vaihtaa silloin kun siellä ei vielä ole poikasia eli siis vain kiekkovanhemmat? Allashan on kuitenkin pienempi kuin kiekkojen oikea allas ja ilman mitään sisustusta, ainoastaan se matto-& suodatinrakennelma...

Olin muka ottanut asioista selvää hyvissä ajoin ja luulin olevani tähän valmis mutta nyt en yhtäkkiä tiedäkään taas mitään...Täytyy kerrata.

[Tuukkis]

Jospa vastaisin näihin kymysyksiin.

1) Eiköhän viikko riitä.

2) Vaihdat vain sen verran että saat kuonat kerättyä pohjalta ja katsot samalla onko ph:ssa muutoksia.

3) Sama kuin edellinen ja syötä kiekkojasi vain sen verran kuin tarvitsevat.

[111na]

1) Kuukaudessa siihen voisi tulla jo sellainen lietemäärä, että se nitrifioisi hyvin, esim. hoitaisi todella nitrifikaation pohjahiekattomassa tai muuten kypsymättömässä akvaariossa. Olettaen että matto on pumppuun nähden sopivan kokoinen jolloin imu on hyvin hidasta.

Ottaa silmän käteen ja katsoo pursuuko sisälle päin jo vaaleahkoa ruskeaa ja hienoa aktiivilietettä. Tai näkyykö sitä yleensäkään.

[Misu]

No hitto, mattoa ei ole mitenkään laskettu edes suunnilleen oikean kokoiseksi tuohon suodattimeen nähden. Laittaisin muuten kutualtaaseen tuon pelkän Aquaball-suodattimen sellaisenaan mutta poikasten (joita ei vielä ole) takia laitoin siihen sen maton suojaksi. Laitan vielä jonkun valkoisen verkon sen sinisen maton päälle.

Matossa näkyvissä ruskeaa lietettä, ollut kypsymässä sunnuntaista. Ajattelin siirtää kalat aikaisintaan ensi viikon alussa kutualtaaseen. Jännittää.

[Misu]

Pirskatti, se varsinainen kysymys tuosta ph:n pysymisestä kutualtaassa sopivalla tasolla on se, että kun siellä ei sitä CO2:n syöttöä ole, miten ph voi mitenkään pysyä samoissa lukemissa kun ison altaan ph co2:n syötön kanssa? Minulla on kyllä rikkihappoa muttei se ole ikinä toiminut. Ph rupeaa sahaamaan edestakaisin ja siinä kiekot sairastuvat kyllä täysin varmasti. Miten siis olette kiekkojen kutualtaan ph:n kanssa menetelleet? Tiedän sen nousevan 7,5 kieppeille ilman hiilidioksidia.

[kantarelli]

Itse olen alkanut käyttää suolahappoa, vaikka alussa näitä vahvoja happoja karsastinkin. En sitten tiedä onko se sen parempaa kuin rikkihappo. Testaillessani arvot ovat kuitenkin pysyneet suhteellisen vakaina. Toisaalta ei niiden arvojen pitäisi kovin paljoa vaihdella jos vaihdat vedestä n.10% kerralla ja käsittelet uuden veden etukäteen.

[Misu]

Rikkihappoa käytin joskus lähes pari vuotta sitten tuolla kiekkoaltaassa ph:n laskuun (ennen CO2:ta) ja aina ph laski mutta oli jo puolen vrk:n kuluttua noussut taas huippuunsa. Juuri näin kiekot sairastuivat, jolloin totesin 7,5 ph:n olevan parempi kuin tuo sahaava ph. Aikanaan ph laski tietenkin sitten hiilidioksidin myötä. Kutualtaan uusi vaihdettava vesi pitäisi siis ensin laskea ämpäriin, jossa se ph:n osalta käsitellään ja sitten vasta altaaseen...Eli ei suoraan letkusta kuten isoon altaaseen. Tiedän, ettei ph pysy alle seiskan ja rikkihapolla ei ainakaan aikanaan pysynyt kuin hetken oikeissa lukemissa. Yrittääkö siis vaan laskea sitä kiekkojen terveyden kustannuksella vai antaa ph:n olla 7,5?

Ajattelin ensin laskea ison altaan vettä tuon kutualtaan täyteen, siitä sitten vaihtaisin ihan vain hiukan kerrallaan. Tosin ei tuon ison altaankaan ph pysy alle seiskan ilman tuota CO2:ta. En meinaa millään uskaltaa siirtää noita kahta parasta kiekkoa (jotka ovat pariskunta) eri altaaseen, epäilen vahvasti siitä seuraavan vaan ongelmia.

[jouniv]

Kalat varmasti kutevat vaikka pH olisi 7.5, mutta ehkä hedelmöittyminen voi kärsiä. Tämä on kirjaviisautta, muiden suomalaisten kokemus ja lisäksi oma hyvin ohut mutu.

pH saadaan laskemaan mm. turpeella ja epäorgaanisilla hapoilla. Turve on perinteinen ja turvallisempi tapa ja siitä liukenevat muutkin aineet voivat stimuloida kutua. Hapoista suositeltavimpia lienee fosforihappo. Rikkihappoa paljon turvallisempi, mutta hyvä myös siksi että sen avulla pH stabiloituu paremmin jonnekkin 6.5 tuntumaan. Olikos kyse jostain kullekkin hapolle ominaisesta happovakiosta pKa vai miten se taas menikään?

pH:n laskua helpottaa se, että vähennetään veden puskurikykyä poistamalla siitä ioneja. Siksi akvaarioharrastajat käyttävät hanaveden lisäksi osmoosilaitteen läpi laskettua vettä, jonka sähkönjohtavuus on 0.

Kokeile ensin muutaman kudun ajan pelkällä hanavedellä ilman happolisäyksiä. Happolisäkset pitäisi tehdä aina erillisessä asiassa, jossa pH stabiloituisi. Happo pitäisi esilaimentaa, jotta annostelu on helpompaa ja turvallisempaa.

Happoja, sähkönjohtavuusmittareita, pH-testejä tai -antureita, osmoosilaitteisto, vedensekoitussäiliö, turvepommi... Hyvä lähdevesi olisi arvokas. Tai sitten uusi harrastus.

Koska en harrasta kasveja, en ole koskaan tajunnut hiilidioksidin päälle. Minulle CO2 on kalojen aineenvaihduntatuote ja myrkky, josta pitää päästä eroon.

Jouni

[Ville V]

Jounin varsin kattavaan koosteeseen pH:n laskusta lisäisin vielä sen hyvän puolen fosforihaposta, että fosforihapolla ei ole sähkönjohtokykyä nostavaa vaikutusta kuten esim. suolahapolla.

Muistelisin, että fosforihappo on ns. kolmiarvoinen happo. Käytännössä tämä tarkoittaa että pH-laskee portaittain, ja yksi askelma sattuu sopivasti olemaan pH 6.5. Tämä "portaisuus" helpottaa myös annostelua. Ainakin suolahapolla pH:n lasku tapahtuu lineaaristesti, eli pH ei luonnostaan asetu millekkään tietylle tasolle, vaan riippuu tarkasti hapon määrästä. Myös pH:n sahaaminen lienee suolahapolla yleisempää.
Jos joku pelkää, että fosforihappo aiheuttaa levääntymistä, niin hämärässä kutu/kasvatusaltaassa levääntymisen vaara on hyvin pieni, jollei jopa olematon

T:Ville

[Misu]

Happoja, sähkönjohtavuusmittareita, pH-testejä tai -antureita, osmoosilaitteisto, vedensekoitussäiliö, turvepommi... Hyvä lähdevesi olisi arvokas. Tai sitten uusi harrastus.

Niin, varmaan minun tapauksessani se ko. harrastuksen pois jättäminen olisi kalojen kannalta parempi...Olisi kiva kokeilla poikasten kasvatusta ihan mielenkiinnon vuoksi, muttei halua niin paljon ole, että hankkisin vielä näitä osmoosilaitteistoja ym. On kai jotkut saaneet kudun onnistumaan ja poikaset kasvamaan ilmankin...

Jos kokeilisin ensin ihan tosiaan ilman happoja laskemalla kutualtaaseen aluksi ison altaan vettä, sitten vaihtamalla aivan pieni osa kerrallaan ph:ta seuraillen. Jos onnistuu niin onnistuu jos ei niin sitten mietin muuta. Olen itsekin ajatellut tuota turpeen kokeilua mutta miettinyt sitä, että kun kalat tottuvat turpeen lisäykseen, miten käy siirrettäessä takaisin isoon altaaseen jossa en halua turvetta käyttää?

Suodattimena kun on Eheimin Aquaball pelkällä pumppuosalla (mattosuodatinmattokyhäelmä ympärillä poikasten turvaksi valkoisella suojalla varustettuna), mihin turpeen voi siellä laittaa?

Juu, kyllä se akvaarioharrastuksen lopetus on käynyt mielessä viime päivinä vakavasti ottaen. En uskalla mitään noiden kiekkojen kanssa tehdä kun olen aikanani pari vuotta sitten saanut melko hyvän kammotuksen tuosta ph:n sahailusta ja kiekkojen sairastelusta. Epäilen vakavasti sitä, että jos tuolle pariskunnalle (jotka ovat akvaarion komeimmat ja terveimmät kiekot olleet aina) jotain sattuu niin harrastus jää siihen. Monia varmasti ärsyttää suunnattomasti kaikenlainen kyselyni mutta olen äärimmäisen arka kiekkojen suhteen, tuntuu, että kaikesta täytyy piirtää kuva ja selvittää niin tarkkaan, ettei pienintäkään tulkinnanvaraa jää enne kuin uskallan tehdä elettäkään kiekkojen siirtämiseksi. Olen kai hyvin omituinen ihminen.

[kantarelli]

Mielestäni suunnitelmasi kuulostaa oikein hyvältä. Siis se, että siirrät vaihtovedet isosta altaasta. Luin Discus Briefistä, että mädin kannalta edullisinta kuitenkin olisi, että pH vaihtelisi välillä 4,8 ja 5. Toisaalta mainostettiin myös oikeiden mineraalipitoisuuksien merkitystä (kivennäisvettä+osmoosivettä suosittelevat).

[Misu]

Mielestäni suunnitelmasi kuulostaa oikein hyvältä. Siis se, että siirrät vaihtovedet isosta altaasta. Luin Discus Briefistä, että mädin kannalta edullisinta kuitenkin olisi, että pH vaihtelisi välillä 4,8 ja 5. Toisaalta mainostettiin myös oikeiden mineraalipitoisuuksien merkitystä (kivennäisvettä+osmoosivettä suosittelevat).

Varmasti näin saadaan optimaalisimmat olot kiekkojen kasvatuksessa mutta minä toisaalta harrastaisin kiekkojen kasvatusta ainoastaan omaksi ilokseni ja homma onnistuu jos onnistuu. Jos ei niin sittenhän sen näkee ja sitten vaan takaisin isoon altaaseen ja siinä se.

Mutta kertoisitteko muut miten olette ph:n kanssa kiekon kutualtaassa menetelleet ja mitä luokkaa ph on ollut? Kiinnostaisi myös tämä: kiekon poikasille on tärkeä vaihtaa päivittäin (ehkä joka toinen päivä) osa vedestä kasvun edistämiseksi jne., missä poikasten kasvun vaiheessa vedenvaihtoja voisi hiukan harventaa vai voiko misssään vaiheessa? Ainahan se olisi parempi hieman vaikka joka päivä aikuisillekin kaloille mutta kiireisen aikataululla kysyn....

Ja entä se turve?

[Ville V]

Mutta kertoisitteko muut miten olette ph:n kanssa kiekon kutualtaassa menetelleet ja mitä luokkaa ph on ollut?

Suurimman osan viljeltyjen kiekkojen kudetuksesta olen hoitanut ihan pelkällä kraanavedellä, jonka sähkönjohtavuus on luokkaa 200mikroS. Pääsääntöisesti altaissati on ollut päivittäinen /jatkuva vedenvaihto. Jatkuvalla vaihdolla pH on pysynyt 7 tuntumassa. Kutuärsykettä on välillä haettu pudottamalla pH jonnekin 6 tuntumaan fosforihapolla.

Senkin jälkeen kun pari on kutenut, on vettä vaihdettu ja pohja imuroitu päivittäin. Jos emot häiriintyvät huoltotoimenpiteistä on vedenvaihtoa vähennettävä ja hoitorutiinejakin ehkä hieman rauhoitettava. Tästä saattaa tosin olla seurauksena altaan bakteerimäärän- ja vesihomeiden haitallinen lisääntyminen, jotka voivat tuhota poikueen.

Poikasten kasvuvauhti on suoraan verrannollinen ruokinnan- ja vedenvaihtojen määrään (tietysti oikeissa vesiarvoissa). Kukin harrastaja tehköön näiden asioiden suhteen parhaaksi katsomansa ratkaisut. Mitään oikeaa mallia ei ole.
Itse olen vaihdellut vettä esim. muutamien päivien ikäisille poikasille esim. 20-50%/vrk. Kun poikaset kasvavat ja niiden tuottamat jätökset luonnollisesti lisääntyvät on vedenvaihtoja lisätty joskus jopa 100% vrk.
Vedenvaihdoissa on tietysti huomioida, että vaihtovesi on oikeanlaista. Tarvitseeko vettä sekoittaa erillisissä astioissa, riippuu siitä minkälaista vettä tarvitset ja tuleeko sitä suoraan hanasta.
Vedenvaihtoihin vaikuttaa tietysti altaiden koko ja kalamassa ja -tiheys.
Omakohtaisena kokemuksena olen huomannut, että pieni allas jossa runsaat vedenvaihdot on parempi ratkaisu kuin iso allas ja vähäiset vedenvaihdot.

Niin kuin Misu varmaankin näistä lukuisita saamistasi ja muuten vaan lukeneistasi ohjeista huomaat, kukaan ei voi sanoa sinulle: teet näin niin homma toimii. Yhtä oikeaa tapaa ei ole olemassa
Käytännön kokemukset jokaisen on valitettavasti hankittava itse

T:Ville

[Misu]

Niin, kiitos vaan Ville sinullekin. Luulen, että olen saanut nyt sen verran paljon tietoa kaikkiin keksimiini hieman tyhmiinkin kysymyksiin, etten juuri nyt keksi kysyttävää tai ainakin kaikkeen löytyy vastaus täältä jostain. Vastauksia ja mielipiteitä on tosin tullut melko erilaisiakin mutta siitäpä onkin hyvä todeta, että vaihtoehdot ovat monet ja voi valita itselleen ja poikasille sopivimman tien. Ja kuten sanottu, kokemuksen kautta oppii, vaikka turvallisimmalta tuntuu ajatus siitä, että kaikki menisi kerralla oikein ja poikasista tulisi upeita mahtiyksilöitä mutta sehä ei ole mahdollista...

[Misu]

Kävipä niin mahtava tuuri, että hajosi kutualtaaseen tarkoitettu Eheimin Aquaball-suodatin. Kypsytin sitä kaksi viikkoa isossa altaassa ja laitoin juuri vedellä täytettyyn kutualtaaseen. Se ei toiminutkaan enää, upeaa. Tarkoitus oli muutaman päivän ajan kokeilla ph:n laskemista ja sen vakaana pysymistä ja laitta kiekot sitten jonkin ajan kuluttua perässä. Eipä tarvitse enää kun ei ole suodatinta. Eheimin ilmapumppu kai käivisi (riittoisuus pakkauksenmukaan 400l:n ja allas 140l) mutta sekin on lähetetty maahantuojalle kun sekin hajosi. Mahtava tuuri, kiekot lopettavat varmasti kutemisensa taas ennen kun saan tuon suodattimen takaisin (takuuta jäljellä) jos edes saan. Viime keväänäkin kutivat neljä tai viisi kertaa ja näin pitkään sain odottaa, nyt menee varmaan taas tilaisuus hukkaan. Harmittaa pirusti kun niin pitkään väänsin ja väänsin ja selvitin asioita, kaiken piti olla valmista ja suunniteltua mutta ei.

[jouniv]

Ethän sinä sitä mekaniikkaa ole kypsyttänyt vaan suodatinmassaa, joten ota vaahtpmuosi irti ilmastettuun altaaseen ja koeta hankkia uusi suodatin. Ilman suodatintakin pärjää päivän pari, sillä ei niitä kaloja kannata heti siirron jälkeen ruokkia.

[Misu]

Ethän sinä sitä mekaniikkaa ole kypsyttänyt vaan suodatinmassaa, joten ota vaahtpmuosi irti ilmastettuun altaaseen ja koeta hankkia uusi suodatin. Ilman suodatintakin pärjää päivän pari, sillä ei niitä kaloja kannata heti siirron jälkeen ruokkia.

Niinpä mutta suodattimen vaahtomuovipatruunat tosin ovat nyt olleet kuivilla elisestä lähtien eli se kypsytys on mennyttä. Ja kun ei tiedä koska saa edes sen Eheimin ilmapumpun takaisin, puhumattakaan suodattimesta. uutta ei kannata hankkia jos saakin tuon vanhan menemään takuuseen kun takuuaikakaan ei ole ummessa. Sitten vielä kaiken odottelun päälle suodattimen kypsytys vähintään viikon niin kalat eivät enää kude. Ellen saa jostain lainaksi suodatinta, esim. eläinliikkeestä mutta tuskinpa...Hitto, jostain syystä kaikki menee perseelleen noissa kalahommissa.

[jouniv]

Ensinnäkin kuivilla oleva, kerran kypsytetty suodatin herää nopeammin kuin uusi kypsyttämätön materiaali. Toisekseen sinullahan on pääallas ja siellä suodatin: sieltä vain suodatinmassasta töhnää ämpäriin, uuden suodattimen puristelua siellä ja sitten vielä töhnät kutualtaaseen (ennen kaloja, imuroit sen puhtaaksi ennen kaloja). Kolmanneksi autat asiaa kovilla vedenvaihdoilla: aasialaisilla, joilla saattaa olla 100-200 paria, ei ole minkäänlaista suodatusta.

Ei kannata luovuttaa liian helpolla.

[Misu]

Ok, ei luovuteta. Pääaltaassa on vain 3 Eheimin 2226 ulkosuodatinta, ei mattosellaista (vaikka voihan niistäkin töhnää kerätä). Tuon Aquaball:in ympärille olin kyhännyt poikassuojaksi matosta "lootan" (mutta totesin, että siihen vielä päälle värin vuoksi ostettu valkoinen hyttysverkko riittää varmaan maton asemasta).

Olen nyt jo kuitenkin tältä osin tavallaan luovuttanut, vien huomenna suodattimen eläinpuljuun ja katson mitä sanovat. Aion kyllä kokeilla tätä poikashommaa, mutta siirrän isot kiekot vasta kun saan jonkun sisäsuodattimen ja saan sitä viikon verran kypsytettyä pääaltaassa. Voihan olla, että kiekot innostuisivat kutemaan kutualtaassa kaksin ollessaan vaikka pääaltaassa ehkä homman aikaisemmin lopettaisivat. Kiitos kuitenkin neuvosta jouniv, eiköhän tämä tästä. Tässä huomaa, että vaikka kuinka suunnittelee niin silti ei välttämättä tule lasta eikä kakkaa.

[jouniv]

Mulla on kutualtaassa ulkosuodatin, jota kuristan tarpeen mukaan ja jonka imuputken ympärille laitan vanua poikasten uidessa. Siirrä yksi omistasi! Köytä mielikuvitusta! Kokeile!

[Misu]

Mulla on kutualtaassa ulkosuodatin, jota kuristan tarpeen mukaan ja jonka imuputken ympärille laitan vanua poikasten uidessa. Siirrä yksi omistasi! Köytä mielikuvitusta! Kokeile!

Hitto, tuo kävi minunkin mielessä. Mutta jos köytän mielikuvitukseni, ei mistään tule mitään, mieluummin käytän sitä (tosin sitten on kaikki sekaisin, mielikuvitukseni on varsin vilkas). Kyllä kai 500l:n allas menisi väliaikaisesti kahdellakin ulkosuodattimella (mitä olen täällä lukenut, joillakin on isommatkin altaat vähemmällä suodatin määrällä --> tosin kiekothan ovat porsaita kuten omistajansakin ruokkimistyyliltään).

Miksi vanua imusiivilän ympärille? Siis ymmärrän miksi mutta varmaan tuo tosi pieni reikäinen hyttysverkkokin kävisi? Kuristatko nippusiteellä tai sillä sellaisella hmmm...mikä se nyt on, joku metallinen kuristaja? Täytyy miettiä asiaa kun nyt kerran se ääneen sanottiin. Väliaikaisesti varmaan iso allas menisi kahdellakin mutta katsotaan nyt mitä eläinkaupan plikat sanovat suodattimesta...

[Misu]

Eläinkaupan myyjätär pelasti poikaskokeiluni kysymällä tarvitsisinko lainaksi heiltä suodatinta siksi aikaa kun saan omani maahantuojalta takaisin. Otinhan minä sen, nyt vaan kypsyttelemään sitä ainakin sen viikon ajan.

[jouniv]

Saitko uuden, kypsyttämätömän patruunan? Ota suodatinpöntöstä töhnää, puristele suodatinmassaa siinä ja varmasti riittää yhden pariskunnan ammoniumeritykseen erityisesti kun vaihdat paljon vettä.

Otitko kaupassa käytössä olevan suodattimen? Itse en koskisi pitkällä tikullakaan tautien pelossa.

[Misu]

Otitko kaupassa käytössä olevan suodattimen? Itse en koskisi pitkällä tikullakaan tautien pelossa.

Eivät ne uuttakaan suodatinpakettia varmasti avanneet, suodatin on heidän liikkeessä käyttämänsä. Tosin suodatin ei ollut nyt käytössä, eivät siis ottaneet sitä altaasta, sitä en tosin tiedä kauan ollut käyttämättömänä. Patruuna näytti kyllä täysin käyttämättömältä, varmahan en tietenkään voi olla kun en kysynyt. Oletin sen olevan uusi kun se ei ollut suodattimen sisällä (siis oli erillisenä ja se vasta laitettiin suodattimeen) ja oli uuden näköinen. Eivät kai eläinkaupassa tekisi niin, että uhraisivat toisen kalat "tautisella" ja käytetyllä patruunalla? Nyt se joka tapauksessa on tuolla isossa altaassa. Jos kalasto on mennyttä, loppuu myöskin harrastus ja allas tarvikkeineen menee myyntiin. Tätä en kuitenkaan toivoisi. Soitanpa huomenna liikkeeseen ja kysyn asiasta. Tautien tartuntaahan en enää voi estää mutta tiedänpä itse sen jos patruuna oli uusi. Ei pitäisi luottaa liikaa...

Ps. Kuinkahan nopeasti erilaiset taudinaiheuttajat kuolevat käyttämättömänä ja kuivana olevasta patruunasta?

--------------------

Kihelmöi sen verran mahan pohjasta tuo tautinen patruuna, että poistin suodattimen altaasta. Eihän se kai enää mitään auta kun se tunnin ehti siellä olemaan mutta eipä ole enää. Jos patruuna on joskus käytetty, millä voisin sen desinfioida (helposti) vai voinko millään?

[Misu]

Selvitin asiaa: patruuna ollut käytössä, aikaa käytöstä vähintään viikko tai pari. Pesty kuumalla vedellä ja ollut kuivilla väliajan. Patruuna melko uusi, ei paljon käytetty mutta yksi käyttöhän riittää tautialtaassa.

Pidin patruunaa reilut 10t pakastimessa, tästäkin aiheesta luin intohimoista väittelyä kannattaako se vai onko ihan turhaa mutta tuskinpa ne taudinaiheuttajat, jotka ovat jo "ilmakuivatuksen" aikana kuolleet enää heräävät henkiin. Onko luultavaa, että voisin patruunan tuonne altaaseen laittaa kypsymään vai onko allas mahdollisesti jo eilisellä tunnin suodattimen käytöllä pilattu?

En jaksa alkaa pulaamaan ulkosuodatinta kutualtaaseen eikä täältä Hml:stä varmasti saa Virkon S:ää desinfiointiin, joten odottelen sitten vain omaa suodatinta ja seuraavia kutuja.

Ps. Täältä ei saa edes 3%:sta suolahappoa mitä suositeltiin ph-mittarin elektrodin puhdistukseen, tai siitä tulee ainakin kallista jos laimentavat. En kysynyt enempää.

------------------

Hei hei vaan kaikki, jotka lukevat tätä itselleni viestittelyä. Ei tarvitse vastata aikaisempiin kysymyksiin, tein itsenäisen päätöksen oli sitten hyvä tai huono. Tein merisuolasta kyllästysliuoksen ja tökkäsin patruunan sinne. Olkoon lillumassa siinä iltaan saakka kun tulen töistä, sitten huuhtelen sen ja laitan kypsymään. Jarvij:n sivuilta ohje.