Kimalaispallo

[merja85]

Moikka, mulla on kaksi akvaa. Toinen 40l ja toinen 140l.
Ostin vastikään kimalaispallon mutten tiedä kumpaan sen voisi laittaa.
Pienemmässä akvassa on 4 mustaneontetraa sekä 1 partamonni, ja isommassa 140l akvassa on 4 leopardimonnista, 6 kirsikkabarbia, 2 partamonnia sekä taistelukala.
Taistoa ei viitsi laittaa pallon kanssa samaan, mutta kumpi kannattaisi laittaa kumpaan akvaan? Olisiko neuvoja
Ja miten on muiden kalojen laita? Mitä uskaltaa laittaa pallon kanssa samaan?

[memma]

Eikös tällaiset asiat pitäisi miettiä ennen uuden kalan hankintaa Lisäksi kimalaispallo on ns. parvikala, joten viihtyisi paljon paremmin lajitoverien seurassa kuin yksin. Kasvaa myös parhaimmillaan 10-senttiseksi joten isompi altaasikin jää sille aikanaan pieneksi.

Laittaisin taiston pienempään altaaseen mustaneonien seuraan (lämpötila 26-27) ja kimalaisen isompaan (lämpötila 24-25). Ja hankkisin pallolle pari lajitoveria. Kimalaiset voivat ainakin aluksi olla vähän kranttuja ruokansa suhteen, joten varaudu syöttämään kaikille "vähän maistuvampaa" ruokaa.

Muista kaloista en osaa ihan varmuudella sanoa, kimalaisen kyllä sanotaan olevan seura-altaaseen sopivin pallo. Meillä vain monneja (ei monnisia kuitenkaan) kimalaisten seurana, ja ilman ongelmia.

[Mymmeli81]

Kumpikaan altaista ei sovi nykyisellään kimalaispallon kodiksi.
Pienempi allas on aivan liian pieni ja suuremman allasseura ei ole paras mahdollinen (=taisto).
Ja kuten edellinenkin vastaaja jo totesi, olisi kimalaispallon hyvä saada lajitovereita seurakseen.

Onko taisto ollut sinulla kauan tuossa 140-litraisessa? Jos on, niin onko reilua siirtää sitä kolme kertaa pienempään purkkiin?
Toki sille tuo 40-litraa riittää, mutta jos taisto on jo "vanha", niin miten se tuollaisen siirron kokee.

Omat kimalaispalloni (6kpl) eivät tulleet toimeen taistelukala haaremin kanssa vaan höykyttivät niitä oikein kunnolla. Muiden kalojen (mm. rubiinitetrat, punapäätetrat, erilaiset ahvenet, monniset ja monnit) kanssa ne ovat tulleet hyvin juttuun.

Eli haluatko välttämättä pitää kimalaispallon vai olisiko mahdollista
palauttaa se takaisin liikkeeseen tai myydä parven jatkoksi?
Vai sijoittaa se alkuun 140-litraiseen, hankkia sille kavereita ja myöhemmin siirtyä hiukan suurempaan allaskokoon?

[memma]

Piti vielä sanomani, että kimalaisten ruokailutavat ovat aika possumaiset, joten kunnon suodatus on hyvä olla. Ja koska kimalaiset ovat kotoisin happirikkaista joista, ne tarvitsevat myös kunnon pintavedenkierron altaaseensa etteivät kuole hapenpuutteeseen. -Eli toivottavasti isomman altaan suodattimesi ei ole mallia "taistoallas" vaan siitä saa kunnolla tehoja irti.

Tiesit varmaankin että kimalaisten hampaat kasvavat huimaa vauhtia. Jollet saa sitä syömään pellettejä tms. tai perusta sille kotilofarmia, voit varautua leikkaamaan hampeja tasaisin väliajoin.

Kurjaa näin sanoa, mutta vaikka kaikki pallokalat ovat todella suloisia, ne yleensä vaativat aika paljon sekä akvaarioympäristöltään että hoitajaltaan. Kannattaa siis miettiä kerran jos toisenkin ennen hankintaa.

Ja 40-litraiseen altaaseen ei sitten partamonnia pysyvästi

[merja85]

Juu, olen hankkimassa 200l akvan mutta eräs lähes varma tapaus meni ohi suun joten etsintä jatkuu. Laitoin vanhan taiston pienempään altaaseen jossa se tuntuu viihtyvän mustaneontetrojen kanssa hyvin, altaassa on myös partamonni jonka lahjoitan hyvään kotiin kuhan joku sen suostuisi ottamaan vastaan. Isomman akvaarion saadessani sain läjän partiksia (3kpl) joten jo alussa tiesin että yksi lähtee kuhan koti löytyy.
Pallokalan laitoin isompaan jossa se on ollut tämän päivän leopardimonnisten, partiksien ja kirsikkabarbien kanssa. Barbit ja monniset pitävät hurjaa kutumeininkiä joten vauhti pitää ne poissa pallokalan tieltä. Kaveri on pallokalalle tulossa kuhan saan sen isomman altaan. Pallokalan ruokailuasiat ja hammasasiat on tiedossa joten kasvatan pienessä terraariossa kotiloita joita pallo saa napostella ja surviaisen toukkia löytyy pakastimesta.
Tietysti jos pallokalasta joku tietää enemmänkin niin tietoa saa laittaa tulemaan!

[memma]

Juu, olen hankkimassa 200l akvan mutta eräs lähes varma tapaus meni ohi suun joten etsintä jatkuu. Kaveri on pallokalalle tulossa kuhan saan sen isomman altaan. Pallokalan ruokailuasiat ja hammasasiat on tiedossa joten kasvatan pienessä terraariossa kotiloita joita pallo saa napostella ja surviaisen toukkia löytyy pakastimesta.

Meillä pallot ovat juuri 200-litraisessa altaassa, ja "täyttävät" sen kyllä kokonaan, vaikka ovat ainoa päivisin uiva laji. Ja vilkkaasti uivatkin! Meillä palloja on tosin 8, ja mieluusti pitäisin niitä mieluummin parvi- kuin parikalana. 3 yksilöä pitäisin ihan miniminä, mutta enempi parempi Luultavasti meillä on isomman altaan hankinta edessä, kunhan tuosta kasvavat.

Survarit tosiaan kelpaavat hyvin, mutta ovat vähän yksipuolista ravintoa. Kannattaa antaa myös muita hyttysentoukkia, siis valkoisia ja mustia. Muut pakasteet kelpaavat varmasti myös, ja meillä yksi herkku on tavalliset, ihmisravinnoksi tarkoitetut, pakastekatkaravut sekä pakastesinisimpukka. Kuivatut öttiäiset (vesikirput, krillit ym.) maistuvat myös yleensä, mutta nämähän eivät myöskään ole kovin monipuolista ruokaa. Pakasteiden päälle voi tiputella kalojen monivitamiinivalmistetta. Parasta olisi toki saada kalat syömään ihan kuivaruokaa, niiden hampaidenkin takia. Kotiloita kasvatellaan myös.

Hyvä että perusjutut on hanskassa. Siitä se lähtee

[merja85]

Juu, hyvä jos 200l kelpaa. En ajatellut kovin isoa akvaa kodin tilanpuutteen takia hankkia vielä enkä sen mukana isoa parvea palloja joten se 3-4 saa riittää kuhan sen 200l akvan saan hankittua. Ostin punaisiasurviaisia vanhoille kaloille ruokavalion vaihteluksi joten täytyy marssia kauppaan ostamaan suurempi valikoima palloa ajatellen. Hiutaleita löytyy muutamaa sorttia ja pohjatabletteja pohjakaloille, joita nyt katson jos pallokin napostelisi. Pellettejä en ole koskaan syöttänyt mutta vanhoille kaloilleni olen koittanut kaverilta saamaani katkarapumössöä pakastettuna ja se kun maistui niin olen ajatellut väsätä samaa itse kuhan saan kysyttyä kaverilta reseptin siihen.

[merja85]

Ai niin, ja tuo nykyinen pallo on vasta pikkunen ja myyjä sanoi niiden kasvavan melko hitaasti niin ajattelin että 140l akvaario kelpaa varmasti nyt alkuun sille, mutta toki isompaa etsiskelen joten vauvani saa vaihtaa kotia sitten kuhan tuosta hiukan kasvaa.

[jumase]

Meillä palloja on tosin 8, ja mieluusti pitäisin niitä mieluummin parvi- kuin parikalana. 3 yksilöä pitäisin ihan miniminä, mutta enempi parempi

Itse ihmettelen miksi kimalaispallokala luokitellaan parvikalaksi. Harva kala vähemmät välittää lajitovereista. Itselläni ei ainakaan kimalaisten käytöksestä ollut löydettävissä minkäänlaista merkkiä parvikaloille ominaisista tavoista. Siellä ne pörräsivät omine päinensä pitkin allasta. Harvoin sattui edes paria yksilö ikäänkuin parveksi. Useimmiten yksi pörräsi toisessa nurkassa toinen toisessa. Yksi haravoi pohjaa kotiloiden perässä ja toinen vaelsi pitkin etulasia.

Useampia yksilöitä siis oli, mutta parvikäytöstä en niiden touhussa havainnut. Ruoka-aikaan saattoivat kaikki osua paikalle, mutta silloin jokainen tuntui toimivan täysin yksilönä. Eihän nuo aggressiivisia ole toisilleen, mutta eipä ne kyllä toistensa seurastakaan tunnu erityisesti välittävän. Ihan samanlaista oli käytös kun yksi sankari pörräsi karanteenissa omin päin ilman lajitovereita.

Eli voisiko joku selventää miksi kimalaispalloa pidetään parvikalana. Onko tämä taas tällainen mutu, joka on muuttunut faktaksi, kun tarpeeksi moni on sen toistanut.

[merja85]

Mites muuten kun meillä on kotona pieni lauma banaanikärpäsiä jotka tekevät ihme kyllä jotain kamikaze lentoja akvaarion veteen niin syökö kalat ne sieltä pois ettei tartte poimia niitä? Tuntuu että joka päivä löydän akvasta vähintään kaksi kärpästä kellumasta pinnalta enkä tiedä että uskaltaako kalojen antaa syödä ne sieltä pois.

[memma]

Hiutaleita löytyy muutamaa sorttia ja pohjatabletteja pohjakaloille, joita nyt katson jos pallokin napostelisi. Pellettejä en ole koskaan syöttänyt mutta vanhoille kaloilleni olen koittanut kaverilta saamaani katkarapumössöä pakastettuna ja se kun maistui niin olen ajatellut väsätä samaa itse kuhan saan kysyttyä kaverilta reseptin siihen.

Luulen, että kala kyllä katsoo halveksuvasti hiutaleita ja pohjatabletteja. Vähän tähän tyyliin: kun tabletti vajoaa sen ohi pohjaan. Katkaravut tuntuvat tosiaan maistuvan (pelletit esim. warldleyn Shrimp pellets on joidenkin kaloille maistuneet, meillä eivät vielä kelpaa), joten tuo katkamössö voi olla kokeilemisen arvoinen idea.

Itse ihmettelen miksi kimalaispallokala luokitellaan parvikalaksi.

En ehkä kutsuisikaan sitä puhtaaksi parvikalaksi (ns. parvikala on parempi ), sillä parvihan hakee turvaa toisistaan, uivat usein yhdessä samaan suuntaan jne. Ryhmäkala? Tällaisia lajejahan on kai paljon, jotka eivät ole aggressiivisia toisilleen, voidaan pitää pienissä ryhmissä tms. Meillä esim. katinkultamonnit tai pitsitatiat. -Eikö aggressiivisuuden puuttuminen vähän vie ajatuksia siihen suuntaan, että elelevät luonnossakin lähekkäin riitelemättä (verrattuna vaikka reviirikaloihin).

En tiedä, miten yksinäinen kimalainen käyttäytyy, kun en ole kokeillut. Meillä ne kyllä oleilevat kahdessa kohdassa allasta ryhmänä, ja joku lähtee sitten tutkimusretkille yksin aina välillä. Yleensä pari-kolme kalaa uivat suodattimen virtauksessa vuorotellen. Hienosti ne lähekkäin lasia ylös-alas pyöriessän ottavat toistensa liikkeet huomioon, etteivät törmäisi. Eivät kuitenkaan ainakaan näy vaivautuvan toistensa läsnäolosta, vaikka usein käyvät fyysisesti lähempänä toisiaan, kuin vaikka timanttitetrani omia lajitovereitaan. Virallinen parviuiminen kuitenkin tietty puuttuu kimalaisilta.

Pitäisi kai selvittää, miten nuo luonnossa oleilevat toisiinsa nähden. Sieltä se kai selviäisi Itse aion niitä edelleen pitää "parvessa", ihan jo senkin takia etten mieluusti kotiloita kasvattelisi vain yhden tai kahden kalan tarpeiksi

[merja85]

Kun olin ostamassa omaa palloani niin kysäisin myyjältä kuinka kala tuumaa yksin olemisesta. Ajattelin että taisto ja pallo voisivat olla omien akvojensa "hienoimmat" kalat ja myyjä sanoi että asia kuulostaa hyvältä. Myyjä sanoi että yksi pallo selviää hienosti mutta jos muitakin palloja olisi samassa akvassa niin luultavasti sillon muihin kaloihin kohdistuvat repimiset ja kiusaamiset vähenisivät mikäli pallo sattuisi käymään muita kohden väkivaltaisesti. Mutta voihan se olla että eri liikkeissä ja paikoissa tiedot ovat noista vielä puutteellisia.

[memma]

Myyjä sanoi että yksi pallo selviää hienosti mutta jos muitakin palloja olisi samassa akvassa niin luultavasti sillon muihin kaloihin kohdistuvat repimiset ja kiusaamiset vähenisivät mikäli pallo sattuisi käymään muita kohden väkivaltaisesti.

Ymmärrän kyllä, mitä myyjä ajoi takaa, mutta en pitäisi asiaa noin yksioikoisena. Jos altaassa on sellaisia, esim. huntueväisiä hitaita kaloja, joista kimalaiset voisivat kiinnostua, niin kimalaisten määrän lisääminen ei ole ehkä se ratkaisu. -Onpahan sitten vain useampia kimalaisia repimässä niitä huntueviä Eivät ne silloin todennäköisesti alkaisi toisiaan jyrsimään huntuevien sijasta.

Meillä ei kimalaiset ole kertaakaan näykänneet toisistaan paloja (paitsi kaupassa oli tullut hampaanjälkiä kaloihin ja samaten todennäköisesti kuljetuspussissa). Altaassa taitavat olla niin nopeita, etteivät saisi edes toisiaan kiinni. Mutta kun altaaseen laitettiin uusia monneja, niiden pyrstöt kyllä kiinnostivat kovasti. Tämä alkuinnostus kuitenkin laimeni parissa päivässä, ja kaikki saivat pitää evänsä.

[merja85]

Aivan. Mulla ei ole ton ainokaisen palloni seurana mitään isoeväisiä kaloja joten toivotaan ettei se niiden puutteen takia innostu esim vallisneriasta tai muista kasveista. Mutta pienempi haitta kasvien tuhoutuminen tosin kuin kituavat kalat. Onkohan sitten fiksua että kun huomenna vakio akvakauppaani tulee lisää palloja niin jos ostaisin tuolle jo olevalle kaveriksi (140l:n akvaan) vaikka toisen vai odottelisinko niin kauan (en osaa yhtään sanoa kauan menee) että saan sen 200l johon voisin hommata sen kolmen tai neljän koplan?

[memma]

Mulla ei ole ton ainokaisen palloni seurana mitään isoeväisiä kaloja joten toivotaan ettei se niiden puutteen takia innostu esim vallisneriasta tai muista kasveista.

En tiedä, onko yleistäkin että kimalaiset käyvät kasvien kimppuun? Meillä ei ole ainakaan moista havaittu. Kasveina vallisnerian ja kurttukriinumin lisäksi paljon heiveröisempiäkin: karttu-, ruso-, punamela- ja papukaijalehteä, liuskavesitähdikkiä, konnanputkea, suippomiekkakasvia, hentorotalaa, kääpiökieltä.

Sisustuksen kannattaa olla kimalaisen kannalta "mielenkiintoinen", paljon kasveja ja vaikka juurakoita, joiden pinnoilta ja piiloista etsiskellä kotiloita. Kovin ahtaan näköisiin koloihin nuo eivät näköjään tungeksi, ja hyvä niin kun tuollaisia pullukoita ovat

[Kolli]

Itse kasvit eivät ole mun kimalaisia kiinnostaneet, mutta huonosti istutetun kasvin näkyviin jääneet juuret ovat saaneet osakseen höykytystä. Joko ne juuret näyttää madoilta tai sitten kasvin uusi paikka ei miellytä..

Ja kommentti tuohon ryhmä/parvikalahommaan, ryhmässä nämä uivat lähes koko ajan.

[Myfyriwr]

Seurauintia täälläkin harrastetaan, kasveja ei ole syöty mutta niitä käydään kyllä aina päällä pukkaamassa jos sieltä vaikka putoaisi kotilo

[Pallokala]

Ihan ensiksi: lue vanhat viestiketjut kunnolla läpi.
Kimalaispallokala on ihan oikea parvikala, ja sen todistaa parvessa (ei esim. 3kpl) käyttäytyminen ja niiden esiintyminen luonnossa suurissa parvissa. Olen jutellut netissä henkilön kanssa joka teki ympäristötutkimusta Perussa ja näki kimalaispallokaloja isoissa parvissa.
Kaikki kalathan voivat ruveta käyttäytymään luonnollisesta mallistaan poikkeavasti kun ne laitetaan suljettuun ympäristöön ja yleensä vielä liian pieneen tilaan vain parin lajitoverin kanssa.

[jumase]

Ihan ensiksi: lue vanhat viestiketjut kunnolla läpi.
Kimalaispallokala on ihan oikea parvikala, ja sen todistaa parvessa (ei esim. 3kpl) käyttäytyminen ja niiden esiintyminen luonnossa suurissa parvissa. Olen jutellut netissä henkilön kanssa joka teki ympäristötutkimusta Perussa ja näki kimalaispallokaloja isoissa parvissa.

Tuohan nyt ei vielä todista yhtään mitään. Se, että löytyy havainto suuresta parvesta voi johtuen miljoonasta syystä. Kyllä Suomessakin ahvenia voi joskus olla satojen yksilöiden parvia. Toisaalta niitä tavataan yksilöinä ilman suurempaa parvea. Kyse lienee akvaarion kohdalla on siitä, onko kalalle jotain haittaa, jos sitä ei pidetä lajitovereiden joukossa. Kimalaispallokalan kohdalla en menisi näin sanomaan. Itse kun en ainakaan ole huomannut käyttätymisessä juurikaan eroa.

On myös hyvä huomioida, että maailmasta löytyy useita kalalajeja, jotka elävät yksin ja kokoontuvat parviksi vain erikoistilanteissa kuten kutua varten. Vaikea vetää johtopäätöstä yhden havainnon perusteella. Mutta käytös akvaariossa olisi se seikka, jota nyt pitäisi miettiä. Minkälaisia kokemuksia teillä on kimalaispallojen käytöksestä. Mitä eroa käytöksestä löytyy, kun kala on yksin tai parvessa?

Todellisilla parvikaloilla käyttäytyminen muuttuu oleellisesti. Yleensä kalat ovat arkoja, kun ei ole parven turvaa ympärillä. Kimalaispalloilla en ole arkuuteen törmännyt missään tilanteessa. En siis väitä, etteikö kalaa tavattaisi luonnossa parvissakin, mutta akvaariossa kalan käytös ei tunnu muuttuvan oli ympärillä parvi tai ei. Useita nettisivuja läpi selatessani olen huomannut, että toisaalla kalaa pidetään parvikalana ja toisaalla ei. Itse en pitäisi kimalaispallon kohdalla lajitovereita välttämättöminä, koska käytös vaikuttaa olevan aina samanlaista. Joskaan lajitovereista tuskin on haittaa. Ja kyllähän akvaarioon hyvin mahtuu useampiakin yksilöitä.

[Pallokala]

Ihan ensiksi: lue vanhat viestiketjut kunnolla läpi.
Kimalaispallokala on ihan oikea parvikala, ja sen todistaa parvessa (ei esim. 3kpl) käyttäytyminen ja niiden esiintyminen luonnossa suurissa parvissa. Olen jutellut netissä henkilön kanssa joka teki ympäristötutkimusta Perussa ja näki kimalaispallokaloja isoissa parvissa.

Tuohan nyt ei vielä todista yhtään mitään. Se, että löytyy havainto suuresta parvesta voi johtuen miljoonasta syystä. Kyllä Suomessakin ahvenia voi joskus olla satojen yksilöiden parvia. Toisaalta niitä tavataan yksilöinä ilman suurempaa parvea. Kyse lienee akvaarion kohdalla on siitä, onko kalalle jotain haittaa, jos sitä ei pidetä lajitovereiden joukossa. Kimalaispallokalan kohdalla en menisi näin sanomaan. Itse kun en ainakaan ole huomannut käyttätymisessä juurikaan eroa.

On myös hyvä huomioida, että maailmasta löytyy useita kalalajeja, jotka elävät yksin ja kokoontuvat parviksi vain erikoistilanteissa kuten kutua varten. Vaikea vetää johtopäätöstä yhden havainnon perusteella. Mutta käytös akvaariossa olisi se seikka, jota nyt pitäisi miettiä. Minkälaisia kokemuksia teillä on kimalaispallojen käytöksestä. Mitä eroa käytöksestä löytyy, kun kala on yksin tai parvessa?

Todellisilla parvikaloilla käyttäytyminen muuttuu oleellisesti. Yleensä kalat ovat arkoja, kun ei ole parven turvaa ympärillä. Kimalaispalloilla en ole arkuuteen törmännyt missään tilanteessa. En siis väitä, etteikö kalaa tavattaisi luonnossa parvissakin, mutta akvaariossa kalan käytös ei tunnu muuttuvan oli ympärillä parvi tai ei. Useita nettisivuja läpi selatessani olen huomannut, että toisaalla kalaa pidetään parvikalana ja toisaalla ei. Itse en pitäisi kimalaispallon kohdalla lajitovereita välttämättöminä, koska käytös vaikuttaa olevan aina samanlaista. Joskaan lajitovereista tuskin on haittaa. Ja kyllähän akvaarioon hyvin mahtuu useampiakin yksilöitä.

Miten suuressa parvessa sitten olet kokeillut niitä pitää? Itselläni oli 12 kpl ja mjalavalla taitaa olla melkein tuplasti tuo määrä, ja vertailukohtana olen nähnyt useissa altaissa yksinäisiä tai muutaman kappaleen "parvia" ja ainakin suuressa parvessa kalojen ruokahalu ja kasvuvauhti on paljon parempi.
Ainoa syy miksi kimalaispallokaloja eivät kaikki harrastajat pidä parvena taitaa olla sen hinta: ollaan yksinkertaisesti liian pihejä ajattelemaan kalan parasta. Sitten laitetaan vielä nettiin ohjeeksi että pärjää yksin koska ei yksinäisyyteen ole kupsahtanut, mutta niin pärjää esim. sinineontetra vaikka elää elämänsä pelossa. Suurimmat kimalaiset olen nähnyt elämänsä parvessa eläneenä, kuten entinen kasvattini Mark jonka mjalava nyt omistaa. Vai löytyykö joltain muulta kymenensenttistä kimalaispallokalaa? Ja se kasvaa koko ajan lisää.

[jumase]

Miten suuressa parvessa sitten olet kokeillut niitä pitää? Itselläni oli 12 kpl ja mjalavalla taitaa olla melkein tuplasti tuo määrä, ja vertailukohtana olen nähnyt useissa altaissa yksinäisiä tai muutaman kappaleen "parvia" ja ainakin suuressa parvessa kalojen ruokahalu ja kasvuvauhti on paljon parempi.

Itselläni on ollut parhaillaan 8 yksilön parvi. Ja karanteenissa on ollut yksinäinenkin kappale 6 viikkoa. Eihän tuo vielä valtava parvi ole, mutta periaatteessa vertailemalla saa suuntaa käytöksestä. Aiemmin kysyinkin kokemuksia muilta, koska minun oma otokseni tuskin riittää antamaan minkäänlaista kuvaa.

Kasvuvauhdista ei ole vertailukohtaa, koska pidempiä aikoja en ole koskaan pitänyt yksinäistä kimalaista. Tällä hetkellähän niitä ei ole ensimmäistäkään. Myin omani pois jokin aika sitten parissa erässä. Olisiko siis syytä kysyä mielipidettä niiltä, joilla kyseisiä kaloja on vain yksi tai muutama. Onko kasvu loppunut. Minulla söivät erittäin hyvin niin yksinäisinä karanteenissa kuin siinäkin vaiheessa kun altaassa oli 4 kappaletta. En huomannut mitään eroa 8 kappaleen parveen. Kasvuvauhtia on sen sijaan mahdotonta arvioida ilman vertailukohtaa.

En voi olla saamatta tästä keskustelusta sellaista mielikuvaa, että kimalaispallokalan on päätetty olevan parvikala akvaariossa. Mitään selkeitä merkkejä ei kuitenkaan ole väitteen tueksi. Omilla palloillani ruokahalu on kyllä ollut aina kohdallaan ja kasvaneetkin ovat. Vaikea sanoa, onko kasvu ollut normaalia vai hidasta, kun vertailukohtaa ei tosiaan ole ollut. Mutta nytpä olisi tosiaan mukava kuulla niitä kokemuksia myös muilta. Voihan olla, että itselläni on ollut harvinaisen hyväluontoisia yksilöitä, kun näyttävät pärjäävän yksin ja pienemmässäkin parvessa. Ja ruoka maistuu ja senttejä tulee niinikään lisää. Itse olen siis ehdottomasti sitä mieltä, että en ole huomannut kimalaispallokalan käytöksessä mitään eroa, oli kaloja 8, 4 tai 1.

[mjalava]

Terve,

jäänyt viime aikoina vähän kiireiden vuoksi vähemmälle tänne kirjoittelu. Tuo kimalaisen parvikäytös kumminkin ansainnee jotain huomiota, kiitti Pallokala kun kerroit ketjusta

Minulla oli alkuunsa yksi kimalainen. Se käyttäytyi päällisin puolin melko samalla tavalla yksin kuin myöhemmin parvessa. Siis samanlaiset liikkeet, "päivärutiinit" jne. Eroa on siinä miten nopeasti kaikki tapahtuu. En tiedä onko tämä sitten hyvä vai huono, mutta tuokin yksilö mm. hyökkää ruuan kimppuun paljon aggressiivisemmin kun ympärillä on kilpailijoita.

Edelläoleva voisi kertoa siitä, ettei sillä ole väliä onko kaloja vähän vai paljon. Epäilen kuitenkin (täysin epätieteellisesti) että sillä on merkitystä. Kun hankin melko pian tuon ensimmäisen jälkeen kaksi palloa lisää, porukka lyöttäytyi melko tiiviisti yhteen. Kaikkialle mentiin yhdessä, niin lasille pörräämään kuin kotilojahtiin kasvien sekaan. Sittemmin tuli kaksi lisää, ja viiden porukka oli edelleen melko tiiviisti yhdessä.

Muutos tapahtui, kun hommasin kymmenen palloa lisää ja kokonaismääräksi tuli nykyinen 15. Porukka hajaantui entistä paljon laajemmalle 320 litran altaaseensa. Nyt ne täyttävät tilan lähes kokonaan. Minusta tuntuu ettei kaloille ole kovinkaan oleellista olla kylki kyljessä kiinni, vaan se että näköetäisyydellä on toinen saman lajin otus. Omia puuhia voi puuhata, kunhan kaveri on edes jotenkin näköpiirissä. Myös lasilla pörrätään vähemmän kun porukkaa on enemmän. Olen vähän miettinyt sitäkin, voisiko lasin kiinnostavuus ainakin joltain osin perustua siihen että siitä heijastuu kimalaispallokala?

Mielenkiintoinen juttu on se, että kalat tuntuvat jollain tavalla välittävän toisistaan. Eihän niiden mahdollisista tunteista voi mitään sanoa, mutta jos yhdellä on paha olla, niin monesti kaloista suurin (se ensimmäinen) tulee vähän väliä tarkistamaan pohjalla möllöttäjää. Voihan se tietenkin vain odottaa että kaveri kuolee jotta sen voisi syödä, mutta toisaalta onpa esim. käynyt kahdesti niin, että turhan rankan vedenvaihdon jälkeen stressaantunut ja hieman kolhiintunut kala on lähtenyt päivän puuhiin mukaan kun sitä on muutaman kerran pukattu nokalla kylkeen.

Erityisesti pienikokoiset kimalaiset ovat usein hyvin nirsoja ruuan suhteen. Meillä selvästi uudet tulokkaat eivät syö jotain uutta ennenkuin näkevät vanhojen syövän sitä. En tiedä onko tuo sitten parvikäyttäytymistä vai ei, ainakin toiselta yksilöltä oppimista tai rohkeuden keräämistä.

Kaikenkaikkiaan siis ainakin meidän kimalaisporukkamme jäsenet suhtautuvat toisiinsa jollain lailla ja käyttäytyvät eri tavalla silloin kun niitä on monta kuin jos ovat yksin.

Mika

[merja85]

Onkohan kimalaispalloja myynnissä yksityisihmisillä esim Jkl alueilla vai onko ne paras ostella ihan akvakaupoista? Tietäiskö joku? Ihan mielenkiinnosta kyselen. Ja onkohan pallokalat kuinka yleisiä nykyään ihmisillä?

[Lauara]

Meidän palloperheessä huomattiin sama homma kuin mjalavalalla. Kun kimalaisia oli aluksi kolme, he pörräsivät vain yhdessä kohdassa akvaariota, eivätkä paljon uskaltaneet tutkimaan akvaariota. Joskus yksi heistä uskaltautui hieman kauemmas, mutta kun huomasi ettei kavereita enää näy, ui takaisin niin kovaa kuin eväsistä lähti.
Kun parvi kasvoi yhdeksään, niin pallosia näkyy vähän joka puolella. Selkeästi uskaltavat tutkia allasta laajemmin, varsinkin jos kaveri lähtee mukaan. Usein siltikin tykkäävät pörrätä päätylasissa kaikki yhtä aikaa.
Eli oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että palloset olivat paljon arempia kun heitä oli vähemmän. Ja tämä on siis talonpoikaisjärjellä pääteltynä

[merja85]

Näyttää siis kovasti siltä ettei ihmisillä ole yhtenäistä käsitystä kimalaispalloista eikä niiden tarkoista elintavoista.. Toinen kun väittää toista ja toinen toista ja eläinkaupoissa kolmatta.