Pohjan käyminen

[Salla_~~]

Miten suuri tuo pohjahiekan käymis-riski on? Mä vaihdoin vähän aikaa sitten soran hiekkaan (hiekan koko 0,1-0,6mm)... Rupes vähän mietityttään että olisiko ollut parempi antaa olla sen soran pohjalla...? Miten käymisen voi estää? Voiko sen estää joka viikkoisella pohjan imuroimisella ja kierteissarvien hankkimisella?

[jarvij]

Kierteissarvet ja pohjan ajoittainen pyhiminen riittävät. Hienoa hiekkaa on vaikea imuroida, koska se lähtee helposti veden mukana.

Pöyhiminen nosta tauhkan pinnalle, jossa se sekä hajoaa että kulkeutuu suodattimeen.

[Korva]

Ihmejuttu, itselläni on just tota 0,1-0,6mm bilteman hiekkaa yhessä akvaarioistani. Myös mattosuodatin löytyy, akvaarion pohjassa on cryptoja ja sticksejä. Joka vedenvaihdon yhteydessä tökin sormella pohjaa ja kokeilen että tuleeko pohjasta kuplia ja haiseeko ne. Ei tule, eikä haise.

Kierteisarvikotiloita ei ole, mutta piikkisilmät kuopsuttavat ilmeisesti pohjaa riittävästi.

[Pikkeliini]

Mulla on kierteissarvisia molemmissa akvoissa ja hiekkaakin pöllytellään.
Edullisimmat paikat tuolle käymiselle ovat ehdottomasti kohdat joissa on kiviä tai kantoja. Pienessä purkissa käyminen tapahtuu monnin kannon edessä ja isossa vyönuoliaisten kotiluolan edessä, joka koostuu kivestä ja kannosta. Lisäpointtina sille on varmasti se, että suodattimen ulostulo, sekä otto kierrättävät moskaa niin, että ne tahtovat ajautua juuri tähän päätyyn.(otto on noin 20cm päädystä ja ulostulo samaisessa päädyssä vesirajassa) Alle jää kohta jossa ei juurikaan virtausta ole.
Joten näitä kivien ja kantojen paikkoja kannattaa tarkkailla ensisijaisesti, jos Biltemaa on pohjalla.

[MiSt]

Mahtaisikohan ihmisillä, joiden pohjissa muodostuu kaasua, olla altaissaan yhtään reilummin kenties sulfaattia?

[lilo]

(viittaa)
On lisätty kalsiumsulfaattia. Sorapohja. Ja siis haisi ennen sorakerroksen
madaltamista.

[MiSt]

(viittaa)
On lisätty kalsiumsulfaattia. Sorapohja. Ja siis haisi ennen sorakerroksen
madaltamista.

Kappas! Enpä malttanut lukea koko threadia, mutta juttu vaikuttaisi täsmäävän.

Olen ymmärtänyt, että mustaksi muuttuva hiekka on merkki dissimilatiivisesta sulfaatinpelkistyksestä eli sulfaattihengityksestä. Tämä tapahtuu siis anaerobisessa hiekkapohjassa sulfaatinpelkistäjäbakteerien toimesta, jossa sulfaattia (SO4) pelkistetään rikkivedyksi (H2S) - vrt. denitrifikaatio. Rikkivety on hyvin myrkyllinen kaasu (kaasukuplat hiekassa) ja sille on tunnusomaista tuo paha haju. Hapekkaaseen ympäristöön tultuaan rikkivety hapettuu takaisin sulfaatiksi.

Voipi olla, että hienohiekkaisissa ja/tai paksupohjaisissa altaissa GH:n nosto on viisaampaa tehdä kalsiumkloridilla tai magnesiumkloridilla. Näin altaasen ei tule ainakaan lisää sulfaattia.

[jarvij]

Kyllä sitä jokaisessa ruokinnassa lisää tulee, sillä valkuaisaineissa on rikkiä. Vrt. mätä kalanmuna, joka haisee rikkivedylle.

[MiSt]

Kyllä sitä jokaisessa ruokinnassa lisää tulee, sillä valkuaisaineissa on rikkiä. Vrt. mätä kalanmuna, joka haisee rikkivedylle.

No näinhän se on.

[lilo]

...sulfaatinpelkistäjäbakteerien toimesta, jossa sulfaattia (SO4) pelkistetään rikkivedyksi (H2S) - vrt. denitrifikaatio. Rikkivety on hyvin myrkyllinen kaasu (kaasukuplat hiekassa) ja sille on tunnusomaista tuo paha haju. Hapekkaaseen ympäristöön tultuaan rikkivety hapettuu takaisin sulfaatiksi.

Tarkoitetaanko denitrifikaatiolla vain typpikaasun muodostumista ts.
onko tuo rikkivedyn muodostuminen sitten ihan toinen ilmiö? Molemmathan
johtuvat hapen puutteesta.
Jos denitrifikaatio --> nitraatti katoaa. Jos paha haju, kyse ei ole (vai onko?)
denitrifikaatiosta, vaan sulfaatin pelkistymistä rikkivedyksi?

Voipi olla, että hienohiekkaisissa ja/tai paksupohjaisissa altaissa GH:n nosto on viisaampaa tehdä kalsiumkloridilla tai magnesiumkloridilla. Näin altaasen ei tule ainakaan lisää sulfaattia.

Joskohan sitä viimeinkin
saisi asiakseen hakea tuota magnesiumkloridia...

[jarvij]

Denitrifikaatio tarkoittaa vain nitraatin pelkistymistä nitriikiksi ja edelleen.
Hapettomassa pohjassa tapahtuu kuitenkin muitakin pelkistysreaktioita, kuten juuri sulfidien ja mm. metaanin muodostumista. Lisäksi noita reaktioida ei voida juuri akvaariossa hallita ja/tai rajoittaa denitrifikaatioon.
Välttää tilanne voidaan, kun pohja pidetään hapellisena.

[lilo]

Asia selvä.

Välttää tilanne voidaan, kun pohja pidetään hapellisena.

Happi pitäisi nyt kulkea. Vainoharhaisen pohjanlappoamisen jälkeen
pitäisi taas sitten osata kääntää ajatus 'jätä lietettä tarpeeksi-vaihteelle...

[MiSt]

...sulfaatinpelkistäjäbakteerien toimesta, jossa sulfaattia (SO4) pelkistetään rikkivedyksi (H2S) - vrt. denitrifikaatio.

Tarkoitin tällä nimenomaan sitä, että sulfaatinpelkistäjäbakteerien sulfaatin pelkistäminen rikkivedyksi tapahtuu anaerobisesti kuten denitrifikaatio. Pahoittelut tulkinnanvaraa jättäneestä sanamuodosta.

Halusin myös tuoda tämän rikinpelkistymisen esiin, koska se on hieman heikommin tunnettu, kuin metaanin muodostuminen. Lisäksi käsittääkseni tuo tummunut pohja olisi juurikin yksi indikaattori sulfaatinpelkistäjäbekteerien toiminnasta.

[jarvij]

Ja toinen on se epämiellyttävä haju. Hapettomassa hajoaminen on mätenemistä, ja mätänemistuotteet haisevat.

[Save]

Pari viikkoa sitten siirsin altaan paikasta a paikkaan b. Pohja oli tukkeutunut ja haisi mädälle kananmunalle. Eilen tyhjensin altaan ja pohja oli taas tukossa. Että jee jee... Pohjalla siis Bilteman hiekkaa ja paljon kierteisiä.

[Betula]

Jatkanpa tähän vanhaan keskusteluun.

Miten ihmeessä voi 60-litraisen hiekka mennä tukkoon akvaarion edestä keskeltä. Eikä ole edes hienointa hiekkaa. Pöyhimistä en ole tehnyt, kun kierteisiä on liiankin kanssa, ja vielä kolme piikkisilmää. Huvittavinta on, että juurakon ja kivien ym. alla ei ollut tukkeutumisesta jälkeäkään, mutta tuosta ihan etualalta tuli pöyhiessä kaameat kuplat ja aika lailla mustunuttakin näyttää olevan. Katsotaan pitääkö siihen eteen vaihtaa hiekka, vai riittäisikö jos vain poistan osan tummuneesta.

[Maisu]

Ruokitko siihen?

[Betula]

Ruokitko siihen?

Aivan. Juuri siihen.

Luulis vaan, että kaikki nuo kierteiset, omenakotilot ja katkaravut tekisivät selvää viimeisistäkin hitusista, vaan eipä sitten.

[Pakke]

Perustin toukokuussa 200 litraisen altaan. Hiekkana kauniston sora 0,5-1,3 mm (?). En ole kertaakaan joutunut pöyhimään pohjaa. Pohjan paksuus etulasissa n. 2 cm ja takana n. 3 cm. Elikkäs luulen, että hapettomia taskuja ei pääse syntymään.

[Adrianna]

Entäs yleensä kuplat jotka nousevat hiekasta, hyvä vai huono homma? Aikaisemmin ajattelin, että kun pohjaa ronkkiessa hiekasta nousee vähän hajuttomia kuplia että siellä on vaan paljon ilmaa, varmaan muutossa jäänyt (muuton jälkeen pohja oli niin kuohkea ettei meinannut saada kasveja istutettua) mutta nyt on alkanut epäilyttää... Voiko pohja olle tukossa vaikkei se haise?

[sani]

Entäs yleensä kuplat jotka nousevat hiekasta, hyvä vai huono homma? Aikaisemmin ajattelin, että kun pohjaa ronkkiessa hiekasta nousee vähän hajuttomia kuplia että siellä on vaan paljon ilmaa

Kasvien juurilta hiekan alta voi nousta myös happikuplia. Jos akvaariossa on voimakas hiilidioksidinlevitys, esim. isojen miekkakasvien juurilta pulpahtaa isojakin kuplia aivan itsekseen.

[Tinttara]

Täälläkin altaassa aivan hienojakoisinta hiekkaa. Allas ollut nyt pystyssä 1 - 2 kk. Harmittaa, ettei tuota käymisjuttua tiennyt (osannut ottaa selvää = tyhmä, tyhmä, tyhmä) ennen hiekan laittoa

Ongelmana on lähinnä altaan keskellä oleva tummuva hiekka. Näkyy lasin läpi kuinka alkaa tummua ja hiekkalapiolla kun kuopasee, niin nousee tummaa/mustaa hiekkaa(?) norm. värisen hiekan päälle. Kuplista en osaa sanoa, siis että onko niitä... Tiputtelen pohjatabletit juuri tuohon kohtaan. Toisaalta tuota tummaa on havaittavissa toisessakin kohtaa, jonne en kyllä ruokaa tiputa. Mitään hajuja en ole huomannu.

Käyköhän tuo pohja? Hiekka vaihtoon? Olisko joku suositeltava raekoko, merkki? Altaassa on mm. piikkisilmiä.

Olen möyhinyt pohjaa käsin tai hiekkalapiolla säännöllisesti, n. kerran viikossa, aivan pohjaa myöten. Kierteisiä ei ole.

[nannukka9]

En nyt lukenut kaikkia viestejä, mutta...
Hiekan tummuminen voi johtua myös levästä, ainakin itsellä oli sitä ongelmaa, sitten se vain hävisi yhtenä päivänä, siis todellakin päivässä.

Jos hiekka ei haise pahalle, se tuskin on käymistilassa, ja varsinkin jos pöyhit sitä noin usein. Tukossa oleva hiekka kyllä haisee, mädälle kananmunalle, ei voi erehtyä. Enkä kyllä usko että olisi edes mahdollista saada mitään hiekkaa tukkoon parissa kuukaudessa vaikkei pohjaa pöyhisekään.
Kierteiset pitää hyvin pohjan puhtaana, eivätkä juuri oleile päivällä hiekan pinnalla, joten ainakaan minua eivät häiritse (niinkuin mut roskakotilot). Siis jos ei halua juuri harrastaa tuota pöyhimistä.

Joillain on kyllä ilmeisesti ollut ongelmia tuon kaikista hienoimman hiekan kanssa (mitä minullakin on 0,1-0,6 maxit) muttei itsellä kuitenkaan.

Pohja alkoi tummua minullakin jossain vaiheessa ja muuton yhteydessä vaihdoin hiekan kokonaan, tummuus tuli kuitenkin heti takaisin, kunnes se vain yhtäkkiä hävisi, sitä ei vain ollutkaan.
Kääntelin kyllä hiekkaa paljon tummista kohdista ja päällimmäinen kerros vaaleni aina nopeasti.
Joten en kyllä vielä hätäilisi, enkä menisi vaihtamaan hiekaa.

[Tinttara]

Pitää viikonloppuna vähän ohennella tuota hiekkakerrosta lappoomalla, jospa se auttais. En usko, että on levää, koska näkyy lasin läpi tummana kerroksena useassa kohtaa, ala- ja yläpuolella on normaalin väristä hiekkaa. Hiekkaa kyllä on melko reippaasti, en kylläkään ole mitannu, että tarkalleen en osaa sanoo. Tämmöset aina vie innostusta harrastuksesta, varsinkin näin alussa

[JohannaR]

Itsellä musta hiekka ja koko pohja täynnä juurakoita ja kasveja. En ole siis juuri pystynyt tuota pohjaa pöyhimään. Kierteiset ei ole pysynyt hengissä (ainakin tyhjiä kuoria jonkin verran pohjalla).

Mielenkiinnolla siis odotan ensi viikkoa, jolloin aion pestä juurakot ja samalla pöyhiä tuota pohjaa. Mustumistakaan kun en näe kun hiekka jo itsessään mustaa. Voi kun ei olisi alkanut käymään.... Hieman aikaisemminkin olisi tietysti voinut tätä asiaa alkaa hoitamaan (akvaario ollut noilla hiekoilla jo melkein vuoden..).