Vesiongelma Vihdissä eli miten akvaariot pärjää

[Jallu74]

Hei!

Täällä Vihdissä on nyt jonkinsortin vesiongelma, josta alempana lisää. Mulla on nyt 240l akva jossa samat vedet ollut jo yli 2vkoa ja 60 litrainen jossa puolitoista viikkoa. Vettä ei kaiketikkaan näissä olosuhteissa ja kloorin määrän ollessa huisin korkea kannata vaihta,a mutta askarruttaa että kauanko noi akvaariot pysyy terveinä vai onko tässä jotain muuta tehtävissä kuin odotella että vesijohtovettä voi taas käyttää ja tietty ruokinta laskettava minimiin??? Mitään vedenparannusaineita ei kai tälläiseen "vaivaan" ole?

________________________________________________________
Vihdin kunta tiedottaa
31.10.05 klo 12.00

VIHDIN VERKOSTOVETTÄ EI SAA KÄYTTÄÄ JUOMAVETENÄ KEITTÄMÄTTÄ

VERKOSTOVEDESTÄ ON TODETTU BAKTEEREJA

Kampylobakteeriepidemia todettiin Vihdissä viime viikolla. Vihdin kunnan väestössä on viikosta 42 lähtien esiintynyt normaalia enemmän vatsatautia. Noin 30 henkilöä on hakeutunut hoitoon terveyskeskukseen. Kahdeksalla sairastuneella on todettu kampylobakteeri. Puhelimitse on terveyskeskukseen ilmoittautunut tähän mennessä noin 200 vatsatautiin 14.10.05 jälkeen sairastunutta henkilöä.

Verkostovedestä viime viikolla otetuissa näytteissä on nyt todettu ns. suolistoperäisiä bakteereita ja veden laatu ei täytä laatuvaatimuksia. Varsinaisista kampylobakteeritutkimuksista saataneen tieto huomenna.

Verkostoveden keittosuositus annettiin 27.10.05. Vihdin kunnan asukkaiden tulee edelleen keittää juomavetenä käytettävä verkostovesi. Bakteerit tuhoutuvat, kun vettä keitetään 3-5 minuutin ajan. Kahvin- ja vedenkeittimet eivät kuumenna vettä riittävästi, jotta bakteerit varmuudella tuhoutuisivat. Muuten vettä voi käyttää normaalisti astioiden pesuun ja peseytymiseen.

Vesilaitos aloitti verkostoveden kloorauksen 28.10.05. Vettä kloorataan, jotta siinä olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Kloorauksen seurauksena vesi tuoksuu ja maistuu erilaiselta kuin aiemmin. Veden seisottaminen avonaisessa astiassa vähentää kloorin makua ja hajua. Klooraus saattaa irrottaa putkistosta sakkautumia. Ulkonäöltään muuttunutta vettä ei tule keitettynäkään käyttää juomavetenä. Veden juoksuttaminen nopeuttaa putkiston puhdistumista.

Epidemian laajuuden selvittämiseksi pyydetään vatsatautiin 14.10.05 jälkeen sairastuneita ilmoittautumaan puhelimitse oman alueensa vastaanotto-
hoitajalle. Kampylobakteerin aiheuttama vatsatauti paranee normaalisti itsestään alle viikossa. Mikäli vatsatautioireet ovat voimakkaita tai jatkuvat normaalia pidempään tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Seuraava tiedote asiasta annetaan tiistaina 1.11.05 klo 13.00.


Lisätietoja tiedotusvälineille:

Ympäristövalvonta, eläinlääkäri Katri Wermundsen p. 0500 314764
Terveyskeskus, johtava ylilääkäri Marja-Liisa Vuoristo p. 050 5875510
Vesilaitos, johtaja Tapio Lankinen p. 050 4002543

Lisätietoja kuntalaisille:

Ympäristövalvonnan päivystysnumero p. 09 2242 3297 arkisin klo 10-16
Terveyskeskus p. 044 042 1168 klo 9-12
Vesilaitos p. 09 2242 3922 tai 09 2242 3923 arkisin klo 8-16


Mikä on kampylobakteeri?

Kampylobakteeri on kaikkialla maailmassa erittäin yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä bakteeri. Kampylobakteerilajeja on useita: näistä Campylobacter jejuni (yli 90 %) ja Campylobacter coli (5–10 %) ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat. Muista eläimistä monet linnut, nauta, sika, lampaat, vuohet, koira, kissa ja jyrsijät voivat olla bakteerin kantajia.

Kampylobakteeri-infektion yleisimmät oireet ovat ripuli, vatsakivut ja kuume. Itämisaika on keskimäärin kolme (1–7) päivää. Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua jopa useita viikkoja. Bakteeria erittyy ulosteeseen noin kolmen viikon ajan, pitempään kestävä kantajuus on harvinaista. Muutamalle prosentille kampylobakteeritartunnan saaneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.

Miten kampylobakteeri todetaan?
Kampylobakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli ulostenäyte otetaan äkillisen vatsataudin yhteydessä, tutkitaan siitä yleensä salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista.

Miten tartunta tapahtuu?
Kampylobakteeri leviää yleensä ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Bakteeri voi tarttua myös ihmisestä toiseen, mutta tämä ei ole yhtä yleistä kuin esimerkiksi salmonelloilla. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat erityisesti huonosti kypsennetty broilerin liha, pastöroimaton maito ja klooraamaton vesi.

Miten tartunta ehkäistään?
–Kypsennä kaikki liha (erityisesti broilerinliha) huolellisesti
–Pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä
–Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista
–Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita
–Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllämainittuja tuotteita
–Vältä klooraamattoman pintaveden juontia
–Pese kädet saippualla ennen ateriaa, WC-käynnin jälkeen ja koskettuasi kotieläimiin

Miten hoidetaan?
Kampylobakteerin aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Kampylobakteeri-infektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan.

Kampylobakteeri Suomessa
Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain yli 3 000 kampylobakteeritapausta. Näistä valtaosa on saatu ulkomailla. Vuosina 1998–2002 on maassamme raportoitu 1–3 kotimaista kampylobakteeriepidemiaa vuosittain. Osassa näistä epidemioista tartunnat ovat levinneet juomaveden välityksellä. Suurimmassa epidemioissa sairastuneita oli yli 2000. Katso tarkemmat tiedot tapausten esiintyvyydestä tartuntatautirekisterin www-palvelusta (www.ktl.fi/ttr)

Lähde Kansanterveyslaitos, www.ktl.fi

[Rise]

Herätelläkseni tätä aihetta, niin onko joku Vihdin Nummelassa uskaltanut suoraan laskea kraanasta vettä akvaarioon? Miten on käynyt? Klooriahan edelleen vedestä löytyy.. Itse olen antanut edelleen veden seisoa muutaman päivän ämpäreissä ja lisännyt sinne vedenparannusainetta, jonka jälkeen kipannut ne akvaarioon, aika työteliästä puuhaa.

[jarvij]

Tuo seisottaminen ei ole kovinkaan tehokas kloorin poistotapa. Sen sijaan ilmastaminen joko ilmapumpun tai diffuusorin avulla voisi lyhentää ilmastusaikaa tunneiksi tai vuorokaudeksi.
Taitaa akvaarioliikkeista saada analyysejä jopa vapaan kloorin mittaamiseen.
Natriuntiosulhaatti eli kiinnitesuola (valokuvaustarvike) auttaa myös vapaan kloorin poistossa.

[Jallu74]

Itse olen nyt laittanut suoraan vettä kraanasta akvaarioon vedenvaidoissa 09.12. ja 21.12 ja olen sitten samalla laittanut vedenparannusainetta. Eivät ole kalat mielestäni mitenkään erilailla käyttäytyneet tai reagoineet vedenlaatuun kuin aiemmin kun seisotin vettä 3vrk avonaisissa astioissa ja kahden vuorokauden jälkeen laitoin AquaSaea ämpäreihin...

[Höpötys]

Tarkistiko kukaan kunnan vesilaitokselta tai muualta voiko kampylobakteeri tarttua akvaariokaloihin? Jos voi, niin sehän on suurempi haitta kuin klooraus, vai mitä?

[Rise]

Tarkistiko kukaan kunnan vesilaitokselta tai muualta voiko kampylobakteeri tarttua akvaariokaloihin? Jos voi, niin sehän on suurempi haitta kuin klooraus, vai mitä?

Kyllä on tarkastettu. Kampylobakteerista ei ole mitään haittaa kaloille, kloorista kyllä. Itsekin tein tänään osittaisen vedenvaihdon ensimmäistä kertaa suoraan hanasta ja aquasafet länttäsin samaan aikaan kuin vettä juoksi eikä mitään ongelmia ole tähän mennessä vielä näkynyt.

[Höpötys]

Hyvä tietää ettei tartu kaloihin. Ei se kloori nyt niin suuri ongelma kuitenkaan ole, käytetäänhän joillakin paikkakunnilla jatkuvasti klooria ja sen poistamiseen löytyy keinot.