Ongelmana pH
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ongelmana pH
Hanasta tulevan veden pH on 6, mutta altaassa se nousee 7,5 - 8.
Mikä on syynä?
Arvot hanasta tulevalle:
pH 6
NO 2 0
NO 3 0
GH ja KH on vielä mittaamatta
Arvot altaasta:
pH 7,5 - 8
NO 2 0
NO 3 ennen vedenvaihtoa 12,5
GH 4
KH 4
Allas on 270 litrainen (120 x 45 x 50 cm) ja on ollut nyt toiminnassa alkukeväästä asti.
Valaistuksena 2 kpl Osram Floraset HQL 80W
Suodattimena Eheim 2026 ulkosuodatin, jonka imu- ja suihkuputket on sijoitettu altaan eri päätyihin.
Lämpötila kesällä ilman lämmitintä 26-27 astetta, talvella 26 lämmittimen kanssa.
Pohjalla 1-2 mm sora ja sisutuksena pari luonnon kiveä, 5 kpl pienehköjä kantoja, saviruukku ja akvaariokoriste tynnyri.
Kasveina jättiläismiekkakasvia, jättiläisvallisneriaa, jaavansaniaista, konnanputkea, anubiasta ja kierteisvallisneriaa.
Kalasto:
2 helmirihmakalaa (pariskunta)
2 partamonnia (naaraita)
10 kuparitetraa
6 kerritetraa
4 punamonnista
4 rusomonnista
2 leväbarbia (Ovat vielä pieniä ja muuttavat kasvaessaan isompaan altaaseen. Pitävät pH-ongelman tuomaa levänkasvua aisoissa)
Olen nyt viikon ajan kokeillut hiilidioksidin lisäystä sillä pienellä Tetran co2 Optimat systeemillä, joka on kyllä varmasti tehoton tuon kokoiseen altaaseen, mutta sillä on minusta helppo tutustua ensikertaa tuohon hiilidioksidi "maailmaan".
Kasvit ovat tästä jo piristyneet, mutta vesiarvot ovat pysyneet samana.
Vettä vaihtuu kerran viikossa 1/3.
Lannoituksena käytä Tetran Flora Prideä, JBL ravinnekuulia ja Tetran Crypto tabuja.
Ja pohjasorasta olen rikkihapon avulla testannut, että kalkkia ei ole.
Neuvokaa ihmeessä jos jokin on pielessä tai jotakin puuttuu.
Hyvät neuvot on nyt tarpeen, sillä kalat tarvitsisivat varmasti happamampaa vettä.
Mikä on syynä?
Arvot hanasta tulevalle:
pH 6
NO 2 0
NO 3 0
GH ja KH on vielä mittaamatta
Arvot altaasta:
pH 7,5 - 8
NO 2 0
NO 3 ennen vedenvaihtoa 12,5
GH 4
KH 4
Allas on 270 litrainen (120 x 45 x 50 cm) ja on ollut nyt toiminnassa alkukeväästä asti.
Valaistuksena 2 kpl Osram Floraset HQL 80W
Suodattimena Eheim 2026 ulkosuodatin, jonka imu- ja suihkuputket on sijoitettu altaan eri päätyihin.
Lämpötila kesällä ilman lämmitintä 26-27 astetta, talvella 26 lämmittimen kanssa.
Pohjalla 1-2 mm sora ja sisutuksena pari luonnon kiveä, 5 kpl pienehköjä kantoja, saviruukku ja akvaariokoriste tynnyri.
Kasveina jättiläismiekkakasvia, jättiläisvallisneriaa, jaavansaniaista, konnanputkea, anubiasta ja kierteisvallisneriaa.
Kalasto:
2 helmirihmakalaa (pariskunta)
2 partamonnia (naaraita)
10 kuparitetraa
6 kerritetraa
4 punamonnista
4 rusomonnista
2 leväbarbia (Ovat vielä pieniä ja muuttavat kasvaessaan isompaan altaaseen. Pitävät pH-ongelman tuomaa levänkasvua aisoissa)
Olen nyt viikon ajan kokeillut hiilidioksidin lisäystä sillä pienellä Tetran co2 Optimat systeemillä, joka on kyllä varmasti tehoton tuon kokoiseen altaaseen, mutta sillä on minusta helppo tutustua ensikertaa tuohon hiilidioksidi "maailmaan".
Kasvit ovat tästä jo piristyneet, mutta vesiarvot ovat pysyneet samana.
Vettä vaihtuu kerran viikossa 1/3.
Lannoituksena käytä Tetran Flora Prideä, JBL ravinnekuulia ja Tetran Crypto tabuja.
Ja pohjasorasta olen rikkihapon avulla testannut, että kalkkia ei ole.
Neuvokaa ihmeessä jos jokin on pielessä tai jotakin puuttuu.
Hyvät neuvot on nyt tarpeen, sillä kalat tarvitsisivat varmasti happamampaa vettä.
Onko luonnokivet ihan graniittia tms - eli ei mitään kalkkipitoista? Entäs sora? Jos pohjasora on normaalia, niin ilman rikkihappoakin pystyy sanomaan. Mutta jos luonnosta otettua, niin seassa saattaa olla kiveä, joka vaikuttaa kovuuteen.
Yksi vaihtoehto hanaveden happamuuteen voisi olla liuennut hiilidioksidi. Kokeilepa niin, että lasket ämpäriin vettä, sekoittele sitä pari kertaa päivässä ja mittaa pH siitä vaikka viikon parin päivän kuluttua. Onko edelleenkin 6 vai lähemmäs neutraalia. Se selittäisi sen, miksi akvaariossa pH nousee.
Onhan saviruukku punasavea tai vastaavaa? Ei valkoisen värinen - esim kipsinen tms?
Yksi vaihtoehto hanaveden happamuuteen voisi olla liuennut hiilidioksidi. Kokeilepa niin, että lasket ämpäriin vettä, sekoittele sitä pari kertaa päivässä ja mittaa pH siitä vaikka viikon parin päivän kuluttua. Onko edelleenkin 6 vai lähemmäs neutraalia. Se selittäisi sen, miksi akvaariossa pH nousee.
Onhan saviruukku punasavea tai vastaavaa? Ei valkoisen värinen - esim kipsinen tms?
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kasvitkin voivat olla "syyllisiä". Jos vedessä ei ole riittävästi hiilidioksidia kasvien yhteyttämiseen, ne ottavat sitä vedessä olavista karbonaateista. Tällöin pH nousee. Kannattaisi harkita hiiilidioksdin lisäämistä vaikka käymismenetelmällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/hiivalla.php
Mittaapa pH altaan vedestä heti aamulla ja illalla valojen vielä palaessa.. Lisäksi mittaa altaan KH ja katso toulukoista hiiidioksidimäärä. Tuo pitoisuus on suurinpiirteinen, mutta suuntaa antava.
Saat tietää onko hiilidioksidivajetta aamulla/illalla.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/hiivalla.php
Mittaapa pH altaan vedestä heti aamulla ja illalla valojen vielä palaessa.. Lisäksi mittaa altaan KH ja katso toulukoista hiiidioksidimäärä. Tuo pitoisuus on suurinpiirteinen, mutta suuntaa antava.
Saat tietää onko hiilidioksidivajetta aamulla/illalla.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Mikä levitystapa olisi tehokkain, mutta alottelijalle turvallisin?
Ja onko niin, että sillä Tetran co2 Optimat systeemillä ei saa edes näin alkuun mitään tuloksia aikaan?
Tottakai se liivatepullo olisi halvempi ratkaisu jatkossa.
Ja kuinka pian hiilidioksidin lisäyksen aloittamisen jälkeen tulos yleensä näkyy vesiarvoissa?
Ja onko niin, että sillä Tetran co2 Optimat systeemillä ei saa edes näin alkuun mitään tuloksia aikaan?
Tottakai se liivatepullo olisi halvempi ratkaisu jatkossa.
Ja kuinka pian hiilidioksidin lisäyksen aloittamisen jälkeen tulos yleensä näkyy vesiarvoissa?
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Passiivinen kello riittää, sillä hiilidioksidi liukenee veteen kovin paljon helpommin ja paremmin kuin ilma tai happi. Sillä on kuitenkin vaikeaa saada yliannostusta aikaiseksi. Pitoisuus on joka tapauksessa helppoa tarkistaa pH ja KH.n mittauksella.
Aktiivilevityksissä on hiilihappomyrkytyksen mahdollisuus, ellei jotain kontrollia ole.
Aktiivilevityksissä on hiilihappomyrkytyksen mahdollisuus, ellei jotain kontrollia ole.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
On vähän samoja ongelmia. Kumpikin kovuus on hanasta tullessaan siinä neljän paikkeilla, ja pH 8!
Akvaariossa tuo pH laskee 7,5:een, mutta tuota alemmaksi sitä en ole koskaan saanut, vaikka olisin laskenut hapolla KH:n johonkin kahteen.
Tuo pH ei laske edes kasvittomassa altaassa tuon 7,5 alle.
Voiko olla mahdollista että vesilaitos lisää veteen jotakin ainetta, joka puskuroi pH:ta ylöspäin? Minulla on ongelmana, että asun kahden kunnan rajalla, ja näiden vesilaitokset pallottelevat minua edestakaisin, kun koitan kysellä vedestä. Eivät tiedä (!) mistä vesi minulle tulee!
pH:ta on yritetty laskea kannoilla, turpeella, hapolla (pH-miinus purkki), hiilidioksidilla ja fosfaattipuskurilla. Nykyään käytössä enää muutenkin sisustuksena olevat kannot, koska noista muista ei ole mitään hyötyä. Hiilidioksidi nyt laskee, mutta sitä saa tuupata akvaarioon niin julmia määriä, ennenkuin mitään tapahtuu, että tuntuu että kaloille on se korkeahko pH:kin pienempi paha.
Akvaarioissa ei ole mitään kovuutta nostavaa materiaalia.
Akvaariossa tuo pH laskee 7,5:een, mutta tuota alemmaksi sitä en ole koskaan saanut, vaikka olisin laskenut hapolla KH:n johonkin kahteen.
Tuo pH ei laske edes kasvittomassa altaassa tuon 7,5 alle.
Voiko olla mahdollista että vesilaitos lisää veteen jotakin ainetta, joka puskuroi pH:ta ylöspäin? Minulla on ongelmana, että asun kahden kunnan rajalla, ja näiden vesilaitokset pallottelevat minua edestakaisin, kun koitan kysellä vedestä. Eivät tiedä (!) mistä vesi minulle tulee!
pH:ta on yritetty laskea kannoilla, turpeella, hapolla (pH-miinus purkki), hiilidioksidilla ja fosfaattipuskurilla. Nykyään käytössä enää muutenkin sisustuksena olevat kannot, koska noista muista ei ole mitään hyötyä. Hiilidioksidi nyt laskee, mutta sitä saa tuupata akvaarioon niin julmia määriä, ennenkuin mitään tapahtuu, että tuntuu että kaloille on se korkeahko pH:kin pienempi paha.
Akvaarioissa ei ole mitään kovuutta nostavaa materiaalia.
Plekot kiehtoo.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1579
- Liittynyt: 13:56, 03.04.2005
- Paikkakunta: Kuopio
Re: Ongelmana pH
Minulla on Söhtingin hiilarikello, vei semmoisen kuukauden, ennenkuin alkoi näkyä vesiarvoissakin. Minulla kraanavesi on 8 tai jopa enemmän, laitan vaihdossa askorbiinihappoa hyppysen vedenparannusmielessä, ja se näyttää vaikuttavan myös pH-arvoihin hieman. Muuten pH pysyy siinä 7 kieppeillä tuon hiilidioksidilevittimen avulla.sjapi kirjoitti:Olen nyt viikon ajan kokeillut hiilidioksidin lisäystä sillä pienellä Tetran co2 Optimat systeemillä, joka on kyllä varmasti tehoton tuon kokoiseen altaaseen, mutta sillä on minusta helppo tutustua ensikertaa tuohon hiilidioksidi "maailmaan".
Kasvit ovat tästä jo piristyneet, mutta vesiarvot ovat pysyneet samana.
Mun kans olis niin heleppua olla, sais olla justihin niinku mä sanon.
No niin... nyt alkaa pänniä oikeesti!
Sain vihdoin 30% suolahappoa, jolla testasin kourallisen pohjasoraa.
Pientä kihinää oli huomattavissa ja hiljainen sihinä kuului.
Eli tarkoittako tämä nyt sitä, että tuossa penteleen pohjasorassa on jotain kalkkipitoista mukana.
Rikkihapolla testatessani viime viikolla ei tapahtunut mitään.
On nimittäin ollut melkoista taistelua koko akvaarioharrastus.
Ensin akvaarion mukana tuli englanilaista jokisoraa, josta en tykännyt vaan hommasin uudet ihan eläinkaupasta.
Aloittelijana en ymmärtänyt, että uusi sora on monnisille liian terävää ja yhdeltä veijarilta meni sen takia melkein kokonaan viikset.
Marssin kauppaan takaisin ja pyysin niin hienoa pohja-ainesta kun heiltä saa.
No nyt sitten olen tuskaillut alkukeväästä näitä vesiarvoja tajuamatta, että pohjasorahan se TAAS on vikana.
Nyt on lähellä etten lopeta koko akvaariohommailua.
Ei todellakaan huvita alkaa "hiekkaleikkeihin" jälleen kerran, on se vaihto sen verran iso homma.
Kuinka kovasti tuo suolahappo yleensä siihen kalkkiin reagoi, kuuluuko pientä sihinää yms.
Ja kuinka kauan tuo kalkkipitoisuus vaikuttaa vesiarvoihin vai lakkaako sen vaikutus joskus?
Mitä ihmettä tässä nyt tekisin?
Eikö akvaariokaupassa todellakaan osata myydä oikeanlaista tavaraa?
Sain vihdoin 30% suolahappoa, jolla testasin kourallisen pohjasoraa.
Pientä kihinää oli huomattavissa ja hiljainen sihinä kuului.
Eli tarkoittako tämä nyt sitä, että tuossa penteleen pohjasorassa on jotain kalkkipitoista mukana.
Rikkihapolla testatessani viime viikolla ei tapahtunut mitään.
On nimittäin ollut melkoista taistelua koko akvaarioharrastus.
Ensin akvaarion mukana tuli englanilaista jokisoraa, josta en tykännyt vaan hommasin uudet ihan eläinkaupasta.
Aloittelijana en ymmärtänyt, että uusi sora on monnisille liian terävää ja yhdeltä veijarilta meni sen takia melkein kokonaan viikset.
Marssin kauppaan takaisin ja pyysin niin hienoa pohja-ainesta kun heiltä saa.
No nyt sitten olen tuskaillut alkukeväästä näitä vesiarvoja tajuamatta, että pohjasorahan se TAAS on vikana.
Nyt on lähellä etten lopeta koko akvaariohommailua.
Ei todellakaan huvita alkaa "hiekkaleikkeihin" jälleen kerran, on se vaihto sen verran iso homma.
Kuinka kovasti tuo suolahappo yleensä siihen kalkkiin reagoi, kuuluuko pientä sihinää yms.
Ja kuinka kauan tuo kalkkipitoisuus vaikuttaa vesiarvoihin vai lakkaako sen vaikutus joskus?
Mitä ihmettä tässä nyt tekisin?
Eikö akvaariokaupassa todellakaan osata myydä oikeanlaista tavaraa?
Se, paljonko sihinää kuuluu riippuu heikan kalkkipitoisuudesta ja suolahapon väkevyydestä, mutta jos sihinää kuuluu ---> hiekassa voipi olla kalkkia ja täten se tulisi vaihtaa. Hieman kuitenkin jää ihmetyttämään että todellako akvaariokauppa myisi moista vääränlaista hiekkaa? Minkä väristä se hiekka on?
-
- Advanced Member
- Viestit: 1579
- Liittynyt: 13:56, 03.04.2005
- Paikkakunta: Kuopio
Muistattehan, että mm. saksalaisesta kirjallisuudesta suoraan suomennetut akvaario-oppaat EIVÄT päde suomalaisissa oloissa veden kovuuksien suhteen!! Meikäläisiset vedet ovat kautta maan erittäin pehmeitä (KH tavallisimmin 0-3), joten täällä kalkkipitoinen pohjasora, korallirouhe ja simpukat ovat jopa SUOSITELTAVIA. On eri asia, jos hanavetesi tulee jostain porakaivosta; silloin se voi olla valmiiksi tarpeeksi kovaa. Jos pohjasorassa on "vähän valkoista", se ei MISSÄÄN TAPAUKSESSA ole haitaksi, ja vaikuttaa veden kovuuteenkin vain hyvin vähän. (Esimerkiksi ruokalusikallinen puhdasta korallimurskaa nostaa 100 litrassa kovuutta vain yhdellä asteella.) Älä missään tapauksessa vaihda pohjaa, ongelma ei varmasti ratkea sillä, päinvastoin, kun saat nitriittiongelmat vielä lisäksi.
Ongelma on siis puhtaasti hiilidioksidin puute. Erittäin yleinen ongelma akvaarioissa ja tavallisin syy siihen, että lopetetaan mielenkiintoinen harrastus tai ainakin vaihdetaan kasvit muovisiin.
Kuten huomasit, kasvit piristyivät pienestä CO2-lisäyksestä. Noista pikkupöntöistä hiilidioksidia tulee kuitenkin niin vähän, että kasvit käyttävät sen hyvin ahneesti hyväkseen heti, eikä hiilidioksidia täten riitä pH:n laskemiseen. Tuon kokoiseen altaaseen olisi hommattava jo hiilidioksidipainepullo (esim. Seran). Mutta koska raanavetesi on hapanta (ole onnellinen siitä), en usko, että hiilidioksidia pitää jatkossa lisätä jatkuvasti. Sinuna laittaisin 3-4 1,5-litran omatekoista "kiljupönttöä" puhaltelemaan akvaarioon. Ja jos on tilaa, juurakoita, jotka eivät ole vielä lilluneet akvaariossa aiemmin, jotta niistä vielä liukenee humushappoja.
Älä vaihda vettä noin usein/paljoa. Allas on vielä niin uusi, ettei se varmastikaan ole vielä täysin kypsä, varsinkin, kun pohja on perustamisen jälkeen vaihdettu. Anna muhia rauhassa ja vaihda vaikka se kolmannes 2 vkn välein tai vaihtoehtoisesti 10-15% viikoittain. (Turvallisinta olisi tietysti seurailla nitriittimääriä.) Jälkimmäinen on ehkä parempi tässä tapauksessa, kun pH:n nousu on akvaariosta kiinni.
Ovatko kala- ja kasvimääräsi tasapainossa? Voiko kasveja olla liikaa, tai kaloja "liian vähän"? Runsaskasvinen akvaario luonnollisesti tarvitsee paljon enemmän hiilidioksidia. Mainitsemistasi kasveista tosin vain vallisneriat ja konnanputki ovat nopeakasvuisia (ja käyttävät siis paljon hiilidioksidia); jos niitä on akvaariossa runsaasti, vähennä reippaasti. Kalamäärän lisäystähän ei juuri kannata suositella, aina parempi kun on kunnolla tilaa uida, mutta nehän hengittelevät hiilidioksidia veteen. Lisää vaikkapa reilusti kierteissarvikotiloita. =)
Ovatko valaisimen molemmat putket spektriltään sini/punavoittoisia? Jos ovat, kannattaa ehkä vaihtaa toinen esim. kellertävään. Valoakin voi joskus olla "liikaa". Jos siis kasveilla on yllin kyllin valoa (ja ravinteita), ne yhteyttävä koko ajan niin nopeasti, kun minimitekijää eli hiilidioksidia on saatavilla. Samasta syystä ole nuukakätinen lisättävien ravinteiden suhteen, jos et saa lisättyä hiilidioksidimäärää.
Seuraile myöskin nitraattia. Mainitsemasi nitraattimäärä ennen vedenvaihtoa ei varsinaisesti ollut liian korkea (jos yksikkö oli mg/l), mutta vähän kohonnut. Tämäkin ongelma katoaa hiilidkoksidilla. Kasvit kun käyttävät nitraattia ravinteenaan, jos vain muut yhteyttämisen mahdollistavat tekijät ovat kunnossa. Nitraatti on hajotustyön lopputuote, ja vaikka se ei ole myrkyllistä, se saattaa suurina pitoisuuksina hidastaa kasvien kasvua ja aiheuttaa herkille kaloille huonovointisuutta sekä edistää levien muodostumista.
En usko, että pH-ongelmasi on kovin pitkäaikainen, vaan häviää, kunhan akvaariosi kypsyy kunnolla ja pääsee tasapainoon. Annat vain vähän potkua hiilidioksidilla!
Ongelma on siis puhtaasti hiilidioksidin puute. Erittäin yleinen ongelma akvaarioissa ja tavallisin syy siihen, että lopetetaan mielenkiintoinen harrastus tai ainakin vaihdetaan kasvit muovisiin.
Kuten huomasit, kasvit piristyivät pienestä CO2-lisäyksestä. Noista pikkupöntöistä hiilidioksidia tulee kuitenkin niin vähän, että kasvit käyttävät sen hyvin ahneesti hyväkseen heti, eikä hiilidioksidia täten riitä pH:n laskemiseen. Tuon kokoiseen altaaseen olisi hommattava jo hiilidioksidipainepullo (esim. Seran). Mutta koska raanavetesi on hapanta (ole onnellinen siitä), en usko, että hiilidioksidia pitää jatkossa lisätä jatkuvasti. Sinuna laittaisin 3-4 1,5-litran omatekoista "kiljupönttöä" puhaltelemaan akvaarioon. Ja jos on tilaa, juurakoita, jotka eivät ole vielä lilluneet akvaariossa aiemmin, jotta niistä vielä liukenee humushappoja.
Älä vaihda vettä noin usein/paljoa. Allas on vielä niin uusi, ettei se varmastikaan ole vielä täysin kypsä, varsinkin, kun pohja on perustamisen jälkeen vaihdettu. Anna muhia rauhassa ja vaihda vaikka se kolmannes 2 vkn välein tai vaihtoehtoisesti 10-15% viikoittain. (Turvallisinta olisi tietysti seurailla nitriittimääriä.) Jälkimmäinen on ehkä parempi tässä tapauksessa, kun pH:n nousu on akvaariosta kiinni.
Ovatko kala- ja kasvimääräsi tasapainossa? Voiko kasveja olla liikaa, tai kaloja "liian vähän"? Runsaskasvinen akvaario luonnollisesti tarvitsee paljon enemmän hiilidioksidia. Mainitsemistasi kasveista tosin vain vallisneriat ja konnanputki ovat nopeakasvuisia (ja käyttävät siis paljon hiilidioksidia); jos niitä on akvaariossa runsaasti, vähennä reippaasti. Kalamäärän lisäystähän ei juuri kannata suositella, aina parempi kun on kunnolla tilaa uida, mutta nehän hengittelevät hiilidioksidia veteen. Lisää vaikkapa reilusti kierteissarvikotiloita. =)
Ovatko valaisimen molemmat putket spektriltään sini/punavoittoisia? Jos ovat, kannattaa ehkä vaihtaa toinen esim. kellertävään. Valoakin voi joskus olla "liikaa". Jos siis kasveilla on yllin kyllin valoa (ja ravinteita), ne yhteyttävä koko ajan niin nopeasti, kun minimitekijää eli hiilidioksidia on saatavilla. Samasta syystä ole nuukakätinen lisättävien ravinteiden suhteen, jos et saa lisättyä hiilidioksidimäärää.
Seuraile myöskin nitraattia. Mainitsemasi nitraattimäärä ennen vedenvaihtoa ei varsinaisesti ollut liian korkea (jos yksikkö oli mg/l), mutta vähän kohonnut. Tämäkin ongelma katoaa hiilidkoksidilla. Kasvit kun käyttävät nitraattia ravinteenaan, jos vain muut yhteyttämisen mahdollistavat tekijät ovat kunnossa. Nitraatti on hajotustyön lopputuote, ja vaikka se ei ole myrkyllistä, se saattaa suurina pitoisuuksina hidastaa kasvien kasvua ja aiheuttaa herkille kaloille huonovointisuutta sekä edistää levien muodostumista.
En usko, että pH-ongelmasi on kovin pitkäaikainen, vaan häviää, kunhan akvaariosi kypsyy kunnolla ja pääsee tasapainoon. Annat vain vähän potkua hiilidioksidilla!
-
- Senior Member
- Viestit: 731
- Liittynyt: 17:12, 30.01.2002
- Akvaarioseurat: TAS ry, HAS ry ja Ciklidistit ry
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
merleyn kirjoitti:Muistattehan, että mm. saksalaisesta kirjallisuudesta suoraan suomennetut akvaario-oppaat EIVÄT päde suomalaisissa oloissa veden kovuuksien suhteen!! Meikäläisiset vedet ovat kautta maan erittäin pehmeitä (KH tavallisimmin 0-3), joten täällä kalkkipitoinen pohjasora, korallirouhe ja simpukat ovat jopa SUOSITELTAVIA.
Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei sekoita toisiinsa kovuutta (lyhennetään gh) ja alkaliniteettiin vaikuttavaa karbonaattikovuutta (kh). Vaikka siis kh-arvo olisi 40, vesi saattaa olla hyvinkin pehmeää.
Kiitos avusta. Tuntui mukavalta kun olit paneutunut ongelmaani niin huolellisesti.
Luulen, että sain paljon uskoa jatkaa tätä kiehtovaa harrastusta.
Moni kai vaan laittaa akvaarioon vedet ja vermeet, eikä tiedä tällaisista ongelmista mitään, kun ei perehdy niin perusteellisesti.
Itse haluaisin kuitenkin kalojen voivan mahdollisimman hyvin ja siksi tilanne tuntuu pahalta.
Sain paljon neuvoja ja niksejä joilla parantaa tilannetta.
Nyt vaan täytyy panna pullot käymään.
Miten kannattaisi noin monen pullon kanssa se levitys hoitaa?
Luulen, että sain paljon uskoa jatkaa tätä kiehtovaa harrastusta.
Moni kai vaan laittaa akvaarioon vedet ja vermeet, eikä tiedä tällaisista ongelmista mitään, kun ei perehdy niin perusteellisesti.
Itse haluaisin kuitenkin kalojen voivan mahdollisimman hyvin ja siksi tilanne tuntuu pahalta.
Sain paljon neuvoja ja niksejä joilla parantaa tilannetta.
Nyt vaan täytyy panna pullot käymään.
Miten kannattaisi noin monen pullon kanssa se levitys hoitaa?
Varmaan helpoin laittaa joka letkun päähän ilmastinkivi. Letkuliittimillähän saisi tietysti yhdistettyä vaikka kaksi pulloa samaan ilmastinkiveen, mutta aina varmempi että jokaisella on omansa, ettei kasva paineet liian korkeiksi... Aloita vaikka parilla pullolla, mittaa pH parin päivän kuluttua hiilidioksikuplavirran alkamisesta ja lisää pulloja tarvittaessa. Kasvit kuitenkin yhteyttävät nopeiten ehkä juuri hiilidioksidilisäyksen alkuvaiheessa, kun veteen on kertynyt nitraattia ja muita ravinteita. Kun ravinteita ei enää lillu niin paljoa, yhteyttäminenkin voi vähän hidastua, ja pH lähtee laskuun. Yleensä noilla omatekoisilla pulloilla ei pH:ta ihan helposti saa vaarallisen alas, mutta tarkkana täytyy olla. Alimmillaan pH voi olla aamulla, kun kasvit eivät yön aikana käytä hiilidioksidia. Mittaile siis aamuarvoja. 

Mulla on melkein vastaavassa akvaariossa (240 litraa, 3 * 36 W loisteputket, Eheim 2026 + 2210 Aquaball) 1,5 litran kiljupullo kiinni tuossa sisäsuodattimen diffuusorissa. Aluksi oli ilmastinkivi, mutta sen kanssa pH ei muuttunut mihinkään. Tämän jälkeen laiton siis kiljupullon kiinni sisäsuodattimeen (tehokkaampi levitin) ja pH näyttäisi laskeneen hieman yli seitsemästä seitsemään tai hieman alle (näitä on hankala tulkita värikartoista, ehkä 7,2 => 7,0 tai 6,9). Aamun ja illan välillä ei juurikaan ole eroa (ainakaan tällä testillä, JBL-tippatesti).
Tällä siis yritin sanoa, että jos pidät pullot kiinni ilmastinkivissä niin kahdella luulisin olevan turvallista aloittaa. Seuraile kuitenkin tilannetta!
Tällä siis yritin sanoa, että jos pidät pullot kiinni ilmastinkivissä niin kahdella luulisin olevan turvallista aloittaa. Seuraile kuitenkin tilannetta!
No niin, eka hiivatepullo pulputtaa.
Kuinka syvälle akvaarioon tuo letkun pää pitäisi laittaa?
Se on nyt melkein pohjalla.
Vai olisiko se hyvä laittaa vaikka sinne koristetynnyrin sisälle?
Niin ja uskallanko jättää koko yöksi toimimaan?
Tämä on siis sellainen pesupullollinen viritys.
Tarkoituksena on käyttää loppuun myös tuo Tetran co2 pullo, joten siellä on nyt siis se ja tuo hiivatepullo.
Laitanko huomena vielä toisen hiivatepullon (joka on jo tekeytymässä)?
Kiitos vielä kaikille vaivannäöstänne.
Mukava kun tällainen palsta on olemassa.
Unohdin muuten kasvilistastani tuon jättivesitähdikin, joka ilmeisesti on niitä nopeakasvuisia.
Toivottavasti tämä hiilidioksidin lisäys saisi homman balanssiin.
Kuinka syvälle akvaarioon tuo letkun pää pitäisi laittaa?
Se on nyt melkein pohjalla.
Vai olisiko se hyvä laittaa vaikka sinne koristetynnyrin sisälle?
Niin ja uskallanko jättää koko yöksi toimimaan?
Tämä on siis sellainen pesupullollinen viritys.
Tarkoituksena on käyttää loppuun myös tuo Tetran co2 pullo, joten siellä on nyt siis se ja tuo hiivatepullo.
Laitanko huomena vielä toisen hiivatepullon (joka on jo tekeytymässä)?
Kiitos vielä kaikille vaivannäöstänne.
Mukava kun tällainen palsta on olemassa.
Unohdin muuten kasvilistastani tuon jättivesitähdikin, joka ilmeisesti on niitä nopeakasvuisia.
Toivottavasti tämä hiilidioksidin lisäys saisi homman balanssiin.