Geenimuuteltuja seeprakaloja/ Danio sp. jellyfish TK-1
Valvoja: Moderaattorit
Kaipa se suurin ongelma kuitenkin lienee sen geneettisesti muunnetun eliön leviämisen pysäyttäminen luonnossa. Esim. geenimaissia tavataan muistaakseni aika laajasti sielläkin, missä sitä ei koskaan ole viljelty, joten se on levinnyt siitepölynä tuulen mukana kauas viljelyalueilta. Tämän vuoksi ainakin Suomessa on tosi tiukat vaatimukset niillä tutkimuksilla, joissa tuotetaan geenimuunneltuja eliöitä.
En ihmettelisi vaikka se kalojen kadotettu kyky lisääntyä tulisi jossain vaiheessa vielä vastaan kotiakvaariossakin, koska jos kaloja massatuotetaan niin aina mukaan mahtuu joitakin yksilöitä, jotka uivat vastavirtaan muihin nähden.
En ihmettelisi vaikka se kalojen kadotettu kyky lisääntyä tulisi jossain vaiheessa vielä vastaan kotiakvaariossakin, koska jos kaloja massatuotetaan niin aina mukaan mahtuu joitakin yksilöitä, jotka uivat vastavirtaan muihin nähden.
-
- Senior Member
- Viestit: 834
- Liittynyt: 20:43, 11.09.2002
- Paikkakunta: helsinki
Aina ne voivat tehä virheitä ja jos kyseessä olisi vaikka vaan yhdestä kalasta per miljardiyksilöä jos ihminen laittaa juuri sen yksilön avallisten seeprakalojen kanssa voi tulla risteytymiä jotka tietenkin lähtee kauppaan koska kauppiaille kyseessä on vaan lisää kalliita kaloja ja sitten kala kanta alkaa vaan kasvaa ja levitä ja vähitellen niissäkin kaloissa jotka ei hohda yhtään millekkään voi olla se geeni peitettynä ja kun seeprojhen luonnollinen elinalue tuhotaan ja noi kalat päätetään istuttaa takasin ni sekaan saattaa eksyä aivan vääriä kaloja. Onneksi tosin hohtavat kalat näkyy niin hyvin saaliseläimille että ne kalat jotka alkaa loistaa kuolee heti vaikka geenejä kantavia kaloja olisikin
myös geeniviljelty riisi on tietääkseni risteytynyt luonnonriisin kanssa
myös geeniviljelty riisi on tietääkseni risteytynyt luonnonriisin kanssa
Jos minä tuon jutun käsitin oikein, niin lisääntymättömyyteen on panostettu kunnolla. Siitä antaisin pisteet ko. viritelmän kehittäjälle. Kuten jo tuli ilmi, niin geenitöntä ruokaa on vähän vaikea syödä. Lisäksi eliöiden jalostamista on harrastettu pitkään ja jalostettuja eliöitä on istutettu luontoon aikaisemminkin. Australiassahan on paljonkin esimerkkejä muualta tuotujen eliölajien haitallisuudesta. Ja löytyyhän täältä kotosuomestakin esimerkiksi minkki.
Monilla on eettinen lähtökohta se, että geenimanipulaatiolla tai muuten luonnottomasti tuotettuja kaloja ei saisi pitää akvaariossa. Siitä huolimatta akvaariossa pidetään jalostettuja kaloja. On erilaisia värimuunnoksia ja jopa kalan vartaloa ja eviä on jalostettu erilaisiin suuntiin. Näistäkin yleensä tuomitaan vain ne, jotka oikeasti tuottavat kalalle haittaa. Miljoonakalalle itselleen lienee se ja sama, onko se sininen vai punainen. Miksi siis näin voimakkaasti tuomitaan erivärinen seeprakala? Vain siksikö, että sen tuottamisen väline on ollut geenimanipulaatio perinteisen jalostamisen sijaan? Entä, jos geenimanipulaatiolla tuotettaisiin miljoonakala, joka olisi samanvärinen kuin joku olemassa olevista muunnoksista? Joillain taistelukaloilla on poikkeava evärakenne (olikohan kaksi pyrstöä ja normaalia pidempi peräevä, en ole varma). Se on jonkun mutaation tulosta. Entä jos geenimanipulaatiolla tuotettaisiin samanlaisia taistelukaloja? Eli vain lisättäisiin jo olemassa olevan muunnoksen määrää? Olisiko se oikein vai väärin?
Minäkin pidän hysteriaa geenimanipulaatiosta liioiteltuja. Kyseessä on vain yksi keino luoda uudenlaisia eliöitä. Esimerkiksi diabeetikoille tuotetaan nykyään insuliinia geenimanipuloiduilla bakteereilla. Eli hyvääkin asialla voidaan tehdä. Kysehän on vain siitä, miten välinettä käytetään.
Kun ihminen ampuu toisen, pitääkö syyttää asetta vai ampujaa?
Monilla on eettinen lähtökohta se, että geenimanipulaatiolla tai muuten luonnottomasti tuotettuja kaloja ei saisi pitää akvaariossa. Siitä huolimatta akvaariossa pidetään jalostettuja kaloja. On erilaisia värimuunnoksia ja jopa kalan vartaloa ja eviä on jalostettu erilaisiin suuntiin. Näistäkin yleensä tuomitaan vain ne, jotka oikeasti tuottavat kalalle haittaa. Miljoonakalalle itselleen lienee se ja sama, onko se sininen vai punainen. Miksi siis näin voimakkaasti tuomitaan erivärinen seeprakala? Vain siksikö, että sen tuottamisen väline on ollut geenimanipulaatio perinteisen jalostamisen sijaan? Entä, jos geenimanipulaatiolla tuotettaisiin miljoonakala, joka olisi samanvärinen kuin joku olemassa olevista muunnoksista? Joillain taistelukaloilla on poikkeava evärakenne (olikohan kaksi pyrstöä ja normaalia pidempi peräevä, en ole varma). Se on jonkun mutaation tulosta. Entä jos geenimanipulaatiolla tuotettaisiin samanlaisia taistelukaloja? Eli vain lisättäisiin jo olemassa olevan muunnoksen määrää? Olisiko se oikein vai väärin?
Minäkin pidän hysteriaa geenimanipulaatiosta liioiteltuja. Kyseessä on vain yksi keino luoda uudenlaisia eliöitä. Esimerkiksi diabeetikoille tuotetaan nykyään insuliinia geenimanipuloiduilla bakteereilla. Eli hyvääkin asialla voidaan tehdä. Kysehän on vain siitä, miten välinettä käytetään.
Kun ihminen ampuu toisen, pitääkö syyttää asetta vai ampujaa?
-
- Member
- Viestit: 415
- Liittynyt: 10:11, 29.04.2004
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Samaa mieltä tästä. Mielestäni siirtogeenisissä eliöissä ei sinänsä ole mitään eettistä ongelmaa, jos ne ovat terveitä. Tietenkin yritys luoda millä hyvänsä keinolla mahdollisimman kummallisen näköinen olento on sinänsä estetetiikan ja psykologian kannalta ajateltuna erikoinen/arveluttava tavoite.arto_m kirjoitti:Minäkin pidän hysteriaa geenimanipulaatiosta liioiteltuja. Kyseessä on vain yksi keino luoda uudenlaisia eliöitä. Esimerkiksi diabeetikoille tuotetaan nykyään insuliinia geenimanipuloiduilla bakteereilla. Eli hyvääkin asialla voidaan tehdä. Kysehän on vain siitä, miten välinettä käytetään.
Kalojen värjääminen, pyrstöjen leikkaaminen ja erilaiset selkeästi epämuodostuneet mutanttiolennot kuten papukaijakirjoahvenet ja mulkosilmäkultakalat ovat siirtogeenisiä kaloja paljon arveluttavampia. On myös otetettava huomioon, että geenisiirtoteknologiassa on paljon potentiaalia hyödyllisten sovellusten kannalta. Kalojen silpomisessa ja värjäämisessä en näe mitään teknologiaa edistävää aspektia.
Teknologia ei ole eettinen kysymys. Tappaminen onnistuu kivillä ja kepeilläkin, siihen ei tarvita geenisiirtoja. Oikeita kysymyksiä ovat:
1) Ovatko kasvattamani olennot terveitä?
2) Miksi haluaisin täyttää altaani luonnottoman näköisillä olennoilla? (esteettinen kysymys)
Itse en lähtisi ostamaan pimeässä loistavia seeprakaloja. Esimerkiksi seuraavia voisin kuitenkin harkita:
- Siirtogeeninen miekkakasvi, joka ei maistu plekoille eikä kirjoahvenille.
- Siirtogeeninen sateenkaarikala, joka on immuuni kalatuberkuloosille.
- jne.
Kiinnostavan näköisiä otuksia. Miten nuo tunnistavat toisensa seeprakaloiksi kun kerran loistavat pimeässä?
Minä en lähtisi noita näin äkkipäätään tuomitsemaan jos kaloille on ihan sama loistavatko vaiko eivätkö (vert. onko miljoonakala sininen vai punainen). Olisihan se ihan metkan näköistä kun aavemaista loistetta luova parvi poukkoilisi altaassa...
Yleisellä tasolla en vastusta geenimanipulaatiota. Sillä voidaan saada paljon pahaa aikaa (juuri mm. tauteja), mutta oikeastaan jokaisessa ihmisen keksimässä sovelluksessa on omat vaaransa. Ehkäpä lopullinen lääke aidsiinkin löyty geenimanipulaation kautta? (Joidenkin tutkimusten mukaanhan tietyillä ihmisillä on geneettinen puolustusmekanismi hi-virusta vastaan, peräisin muistaaksesni mustan surman ajalta). Joskus kaukaisessa(?) tulevaisuudessa, kun ihmisen geeneihin puuttuminen tulee riittävän turvalliseksi, varmaksi ja halvaksi, olisi periaatteessa loogista ryhtyä antamaan tuleville lapsille "hiv -rokotetta" geenimanipulaation muodossa. Entä perinnöllisten tautien hoito ja sen semmoiset?
Tuossa oli puhetta siitä, että kasvi- ja eläinkunnan risteyttäminen on varsin luonnotonta. Kuitenkin muistelisin että ihan normaalista ruokaviljasta olisi löydetty eläinkunnan geenejä. Miten ne ovat viljaan joutuneet, on arvoitus. Lisäksi, jos eri tomaattolajien risteyttäminen on täysin normaalia, niin entä sitten tomaatin kaukausempien sukulaiskasvien ja tomaatin risteyttäminen? Kaukaisen sukulaiskasvin sukulaiskasvin ja tomaatin risteyttäminen? Tällä ketjulla mentäisiin lopulta hyvin kauas alkuperäisestä kasvista, vaikkakaan ei ihan eläinkuntaan saakka. "Normaalin" määritteleminen tulee olemaan veteen piirretty viiva.
No nyt menee niin OT:ksi että ei aiheesta enempää tällä kertaa.
Minä en lähtisi noita näin äkkipäätään tuomitsemaan jos kaloille on ihan sama loistavatko vaiko eivätkö (vert. onko miljoonakala sininen vai punainen). Olisihan se ihan metkan näköistä kun aavemaista loistetta luova parvi poukkoilisi altaassa...
Yleisellä tasolla en vastusta geenimanipulaatiota. Sillä voidaan saada paljon pahaa aikaa (juuri mm. tauteja), mutta oikeastaan jokaisessa ihmisen keksimässä sovelluksessa on omat vaaransa. Ehkäpä lopullinen lääke aidsiinkin löyty geenimanipulaation kautta? (Joidenkin tutkimusten mukaanhan tietyillä ihmisillä on geneettinen puolustusmekanismi hi-virusta vastaan, peräisin muistaaksesni mustan surman ajalta). Joskus kaukaisessa(?) tulevaisuudessa, kun ihmisen geeneihin puuttuminen tulee riittävän turvalliseksi, varmaksi ja halvaksi, olisi periaatteessa loogista ryhtyä antamaan tuleville lapsille "hiv -rokotetta" geenimanipulaation muodossa. Entä perinnöllisten tautien hoito ja sen semmoiset?
Tuossa oli puhetta siitä, että kasvi- ja eläinkunnan risteyttäminen on varsin luonnotonta. Kuitenkin muistelisin että ihan normaalista ruokaviljasta olisi löydetty eläinkunnan geenejä. Miten ne ovat viljaan joutuneet, on arvoitus. Lisäksi, jos eri tomaattolajien risteyttäminen on täysin normaalia, niin entä sitten tomaatin kaukausempien sukulaiskasvien ja tomaatin risteyttäminen? Kaukaisen sukulaiskasvin sukulaiskasvin ja tomaatin risteyttäminen? Tällä ketjulla mentäisiin lopulta hyvin kauas alkuperäisestä kasvista, vaikkakaan ei ihan eläinkuntaan saakka. "Normaalin" määritteleminen tulee olemaan veteen piirretty viiva.
No nyt menee niin OT:ksi että ei aiheesta enempää tällä kertaa.
Kissan nimi on Naunau, koiran Hauhau, kalan Pulpul, Tippi tai Sergei.
-
- Starting Member
- Viestit: 48
- Liittynyt: 15:50, 12.04.2005
- Paikkakunta: Hyvinkää
Tuosta "seeprakala-meduusa-kalojen" lisääntymättömyydestä.... ei niitä varmaan ole tarkoituksella tehty steriileiksi(?)... Kun ainakin muulit ovat steriilejä eivätkä pysty enää jatkamaan sukua (nehän on aasin ja hevosen risteytyksiä)... eli jos siis kahta eri eläinlajia sekoitetaan, niin ne eivät ole lisääntymiskykyisiä... tai enhän kyllä ole varma noista laboratorioristeytyksistä, mutta ainakin luonnollisella tavalla risteytyneillä näin...
Geenimanipulaatiolla on aika vähän tekemistä luonnollisten risteytymien kanssa. Joissain tapauksissa riittää, että muutetaan vain yhtä geeniä, ja se ei vaikuta lisääntymiseen mitenkään. Lisäksi siinä jutussakin (muistaakseni, en viitsi tarkistaa) sanottiin, että 1½ vuotta käytettiin, jotta kaloista saatiin steriilejä.
Kalathan eivät ole seeprakalojen ja meduusan risteytys. Ne ovat seeprakaloja, joilla on joku tai joitain meduusan geenejä.
Kalathan eivät ole seeprakalojen ja meduusan risteytys. Ne ovat seeprakaloja, joilla on joku tai joitain meduusan geenejä.
-
- Starting Member
- Viestit: 48
- Liittynyt: 15:50, 12.04.2005
- Paikkakunta: Hyvinkää
-
- Member
- Viestit: 415
- Liittynyt: 10:11, 29.04.2004
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
On ne. Virallisena syynä tähän ovat ihmisten pelot leviämisestä luontoon. Kaupallisista syistä on myös hyvä, jos monopoli "tuotteeseen" säilyy kehittäjällä. Geenimanipulaatio ei ole alkuunkaan sama asia kuin risteyttäminen.Sinikka kirjoitti:Tuosta "seeprakala-meduusa-kalojen" lisääntymättömyydestä.... ei niitä varmaan ole tarkoituksella tehty steriileiksi(?)...
-
- Junior Member
- Viestit: 227
- Liittynyt: 20:33, 23.05.2005
Mutta kun miljoonakaloilla esiintyy ihan jalostamattakin monia eri värimuotoja, toisin kuin seeprakalalla. Eiväthän villit miljoonakalat läheskään niin värikkäitä ole kuin jalostetut, mutta kyllä niiden villienkin kohdalla on huomattavaa muuntelua, mutta seeprakalalla ei. Eli voidaanko sitä sanoa, että ei sillä värillä mitään väliä ole, mikäli tavoiteltava väri ei ole luonnollinen?arto_m kirjoitti: Miljoonakalalle itselleen lienee se ja sama, onko se sininen vai punainen. Miksi siis näin voimakkaasti tuomitaan erivärinen seeprakala? Vain siksikö, että sen tuottamisen väline on ollut geenimanipulaatio perinteisen jalostamisen sijaan? Entä, jos geenimanipulaatiolla tuotettaisiin miljoonakala, joka olisi samanvärinen kuin joku olemassa olevista muunnoksista? Joillain taistelukaloilla on poikkeava evärakenne (olikohan kaksi pyrstöä ja normaalia pidempi peräevä, en ole varma). Se on jonkun mutaation tulosta. Entä jos geenimanipulaatiolla tuotettaisiin samanlaisia taistelukaloja? Eli vain lisättäisiin jo olemassa olevan muunnoksen määrää? Olisiko se oikein vai väärin?
Ja mitä järkeä olisi tuottaa geenimanipuloinnin avulla samanlaisia kaloja, joita voi "tehdä" ihan perinteisin menetelmin valitsemalla kalavanhemmat huolella? Rahaa säästyy, eikä tule moralisointia. Ja jos perustellaan sitä sillä, että todennäköisemmin saadaan toivotunlainen yksilö, senkin voi varmistaa perinteisin menetelmin hankkimalla kalavanhemmiksi samankaltaisia yksilöitä, jolloin muuntelua ei tule niin paljon (tosin joskus muuntelun avulla löytyy vielä kiinnostavampi ominaisuus). Tai sitten lisätään sukulaisuusastetta...
Ongelmahan näissä geenimanipuloinneissa on, että emme voi varmuudella tietää, seuraako siitä jotain todella huonoa. Luonnollisuus on ainakin kaukana.
Pointtini olikin se, että onko nyt esimerkiksi sinun mielestäsi moraalitonta väline (geenimanipulaatio) vai lopputulos? Olisiko siis moraalitonta tuottaa geenimanipulaatiolla kala, joka saataisiin normaalilla jalostamisella? Oletetaan, että jalostamalla lopputulos olisi epävarmempi ja kalliimpi.Akvaariofani kirjoitti:Ja mitä järkeä olisi tuottaa geenimanipuloinnin avulla samanlaisia kaloja, joita voi "tehdä" ihan perinteisin menetelmin valitsemalla kalavanhemmat huolella?
Jos luonnollisuuteen mentäisiin, kuolisimme kaikki nälkään, tauteihin ja kylmyyteen aika nopeasti. Kun katson ympärilleni juuri nyt, niin ainoa luonnollinen asia on ikkunasta näkyvä metsä. Kaikki muu on ihmisen tekemää, eli luonnotonta.Ongelmahan näissä geenimanipuloinneissa on, että emme voi varmuudella tietää, seuraako siitä jotain todella huonoa. Luonnollisuus on ainakin kaukana.
Voitaisiin tietysti miettiä, että eikös ihminenkin ole luonnon tuote. Siten kaikki ihmisen tekemäkin olisi luonnollista.
Geenimanipulaation lopullisia seurauksia emme tiedä. Se on totta. Toisaalta on paljon keksintöjä, joiden lopullisia seurauksia ei ole tiedetty. Heitänpä esimerkiksi vaikka tietokoneen, jonka kaikki seuraukset eivät suinkaan ole olleet hyviä.