sisutusoppia?

[merililja]

Nyt olisi sisustuksen aika ja se tuottaa tuskaa. Mulla ei ole yhtään silmää tällaisiin asioihin. Kertokaa mulle jonkinnäköisiä perusteita, kuinka saan kaikki näyttämään suht hyvältä. Siis mitä kasveja suosittelette allaoleviin olosuhteisiiin, miten ne sijoittelette? Entä nuo suodattimet, samaan vai eri päätyyn? Entäs kivet ja juurakot? Tämä aihe on kuin kaaos mun päässäni. Ei ole minkäänlaista käsitystä edes siitä miten paljon noita kasveja pitää olla. Ja missä on ihanteelliset paikat kullekin. Toisethan kasvaa isommaksi kuin toiset jne. Toiveena olisi kuitenkin saada altaaseen edes yksi tiikerilumme, onko hankala hoidettava? Kaikkia mahdollisia vinkkejä otan kiitollisuudella vastaan!

Tässä nämä perustiedot:
allas on 180l, 100x40x45(kork.)
Valoina osram Lumilux Skywhite 880 ja Sylvania Aquastar, kumpainenkin 30W.
Suodattimina toimii vanha Fluval2 ja uusi Sacem Gemini 800.
Vesijohtovesi on pehmeää n.1dH ja pH 6,3.
Pohjalla Optiroc 0,1-0,6 hiekkapuhallushiekka, n. 60cm pitkänomainen juurakko ja pienempi n.15 cm mangrove sekä sileäpintainen n. 20cm kivi tulee myös pohjalle. Lisäksi keräsin rannalta erivärisiä hioutuneita kiviä n.2-4cm halkaisijaltaan noin 30kpl.
Kalastoksi on tulossa seuraavaa:
-albiino( ja soma-)monnisia parvi n.10
-kardinaalitetraparvi 20
-timanttitetraparvi 10
-katinkultamonneja 2/partamonni 1
-jokin kääpiöahvenpariskunta (esim. kelta-)

[lasipusu]

Sillä voi jo päästä alkuun kun surffailee netissä muiden akvaarioita katsellen ja poimii niistä yksityiskohtia mistä pitää ja myös millaista akvaarion sisustusta ei halua.

[jarvij]

Yksi hyvä lähtökosta ovat kultaiset leikkauspisteet, joita on neljä kun akvaariota katsotaan edestä.

Yhteen voi sijoittaa akvaarion painopisteen, kivi, kanto tms. ja toisella puolella olevaan jonkin pienen ja erilaisen. Ison kannon vastapainoksi pieni kivi jne. Pienet kasvit etualalle ja isot taakse.

Nuo siis yleispätevänä, ja sitten tulevat makuasiat.

Taitaa ruotsalainen Sune Holm olla lähes ainoa, joka on kirjoittanut ohjekirjasen akvaarion somistamisesta sekä biotooppien että ihmisen esteettisen maun kannalta. Tuon kirjasen myynnistä ja saannista minulla ei ole tietoa, mutta Suomen akvaarioliitolta kannattanee tiedustella.
Kyseessä on "Hur man bygger biotoplandskap för akvarier och terrarier".
Kirjasessa on lukuisia kuvia piirroksia erilaista sisustusmahdollisuuksista ja niiden toteuttamisesta.

[wantukka]

ja omasta mielestäni akvaario on kaunis, kun istuttaa isoihin ryhmiin yhtä lajia. Tietysti jotakin kasvia voi olla vain yksi kappale akvassa, mutta noin niinkuin pääsääntöisesti.

[Deirdre]

Luonnollisestikin täytyy ottaa kalojen vaatimukset huomioon. Jos kala vaatii hämärää ja runsaskasvista allasta, se pitää järjestää. Jos taas pitää olla uimatilaa, pitää senkin olla kohdallaan. Usein netistä löytyy kalojen kuvauksissa myös tietoa ympäristölle asetetuista vaatimuksista.

Yksi vaihtoehto on katsella kuvia kalojen luonnollisesta elinympäristöstä ja ottaa siitä mallia tai lähtökohdan, jos ei muuten saa sisustuksesta kiinni.

[jarvij]

Ja akvaarioon sitten vain kaloja, joille tuo sisustus sopii. Tarkoittaa siis samanlaisen biotoopin kaloja.

[ParratonMonni]

Ja käytäntö opettaa: kasvupaikkasuositukset ovat suuntaa antavia, perusfaktoja, mutta kuitenkin kasvit viihtyvät tai eivät viihdy (ne eivät varmaan lue kasvikirjoja ). Eli voit joutua muuttamaan alkuperäistä kasvistosuunnitelmaa sen mukaan, mitkä kasvit viihtyvät juuri sinun altaassasi.
Mutta isot kohteet kannattaa sijoittaa juuri noiden sommittelulakien (esim. kultainen leikkaus) mukaan, silloin olet jo tosi pitkällä!

[jarvij]

Kyllä kasvit lukevat kasvikirjoja tai ik,eammin kasvikirjat peustuvat kasvien vaatimuksiin, mutta ongelma on akvaristin kasvien vaatimusten huonossa tuntemisessa. Valo ja sen määrä eri syvyyksissä, kasvilannoitteet ja niiden keskinäiset suhteet kullekin jajille. valo yms.

Suomen luonnossakin havaitsee selvästi miten vain tietyn tyyppiset kasvit kasvava tietyillä alueilla ja tietyn tyyppisessä maastossa vrt. vaikka tiheä kuusimetsä ja avoin niitty.

[ParratonMonni]

Kyllä kasvit lukevat kasvikirjoja tai ik,eammin kasvikirjat peustuvat kasvien vaatimuksiin, mutta ongelma on akvaristin kasvien vaatimusten huonossa tuntemisessa. Valo ja sen määrä eri syvyyksissä, kasvilannoitteet ja niiden keskinäiset suhteet kullekin jajille. valo yms.

Tottakai, mutta aloittelijalla tuo on vähän hakusessa (puhun itsestäni). Samoin noissa eri lähteissäkin on jopa ristiriitaisuuksia, joten ei niitä ihan ainoana totuutena voi pitää. Samoin tietoa kaikista kasveista ei ole aina saatavilla. Toki kirjallisuutta kannattaa ja pitää tutkia, mutta ainakin minun kohdallani käytäntö on se lopullinen opettaja...
Nimimerkillä Kaikki Kantapään Kautta?

[lilo]

Minkäslainen tausta on tulossa? Se vaikuttaa yllättävän paljon kokonaiskuvaan (huono tausta pilaa hienotkin asetelmat ja hyvällä taustalla saadaan huonollakin sisustuksella paljon anteeksi).
Alussa, kun harvalla on varaa heti ostaa ruusutarhaa valmiina, kannattaa mukaan laittaa nopeakasvuisia, köynnöstäviä kasveja tuomaan tuuheutta, vaikka niitä ei lopullisessa kasvustossa olisikaan tarkoitus pitää enää mukana. Yleensä nämä (vesirutto, vesitähdikki yms.) ovat hinnaltaan siellä halvemmassa päässä muihin kasveihin verrattuna. Varmaan täällä tuolta Ostetaan-palstaltakin niitä edullisesti saisi.
Itse lähtisin sisustamisessa siitä, että ensin asettelisin juurakot ja kivet, mahdolliset pengerrykset luontevan näköisesti paikoilleen ja vasta sitten alkaisin miettiä mihin kasvit. Älä ripottele kasveja tasaisin välimatkoin, vaan laita ne reilusti puskiksi.

[merililja]

taustaksi tulee ihan tavallinen "kasvikuvatausta", jossa on sekä vihreää että punertavaa kasvillisuutta. Antakaa nyt jotain vaikka kasvilajeja, joita vois aluksi istuttaa, että pääsisin alkuu. Pikku hiljaa alkaa kantojen ja kivien paikat olla paikoillaan. Kiitos tuon kultaisen leikkauksen, josta en ole koskaan kuullutkaan, mutta ymmärsin kyllä.

[ParratonMonni]

No tuossahan noita tuli mainittua jo ylhäällä köynnösmäinen vesirutto, je pensasmainen intianvesitähdikki, helppoja ja huokeita kasveja, ja kasvavat nopeasti. Miekkakasvit ovat yleensä aika varmoja aloittelijallekin, sen alla pitää vain olla paljon maata ja kaipaa lannoitetta juurilleen. Vallisneriat ovat myös helppoja, ja leviävät suht. nopeasti, mutta samoin vaativat lanoitetun pohjan. Punertavat kasvit vaativat paljon valoa pysyäkseen punertavina, ja se todella tarkoittaa paljon. Vakio akvaariopaketin putket eivät riitä (kokemuksella ).

Etualan takuuselviäjä on esim. matala keihäslehti (?) anubias nana, kasvaa hitaasti, mutta eipä juuri mitään vaadikaan, ei edes paljon valoa. Pöheikköä jos haluat, jaavansammal on siihen oiva, myös superhelppo ja vähään valoon tyytyvä... Mitäs vielä, tuossa ainakin melko varmoja peruskasveja aluksi.

[kirjoplaty]

Etualan takuuselviäjä on esim. matala keihäslehti (?) anubias nana, kasvaa hitaasti, mutta eipä juuri mitään vaadikaan, ei edes paljon valoa.

Tarkoitatko kääpiökeihäslehteä? Minulla se kasvaa nopeasti, ainakin yksi lehti viikossa ellei enemmänkin. Valaistus on 30 W kasvivalo/ 180 ltr vettä (120x50x30cm). Ja korkeus on tuon 30 cm. Lannoitus on toki säännöllinen, joten voipi johtua siitä tuo hyvä kasvu. Olen myös ajatellut laittaa kiljupullon uudestaan pystyyn, jos kasvaisivat vielä paremmin.

[merililja]

Kertokaa nyt mulle vielä, että miten sijoittaisitte kaksi erillistä sisäsuodatinta? Eri päätyihin vai samaan päätyyn? Entäs laitanko ne sit samaan päätyyn vierekkäin vai toisen takaseinälle ja toisen sivuseinälle. Mikä olisi viisainta? Entä jos ovat eri päädyissä niin laitanko sivuseinille phaltaan suoraan kohti toisiaan vai kulmaan vai miten ihmeessä?

[wantukka]

laittaisin suodattimet eri seiniin. Jos akvaario on nurkassa niin silloin toinen voi olla sivulasissa, mutta jos akva on sivustakin katsottava niin laittaisin takaseinään. Suodatuksen suunta riippuu vähän kalastosta. Jos on vähän suodatuksen ystävä, niin suodatus käännetään menemään seinää tai nurkkaa kohti.