Plekojen kudetus

[Heka]

Siis mitä plekoja olette kuulleet, että joku Suomessa on onnistunut kudettamaan (kotiakvaariossa)? Ite olen kuullut Seepraplekon (L-46) ja jonkun perhosplekon kutevan täällä Suomessa. Ei sillä nyt niin väliä ole onko se kutenut Suomessa vai Saksassa, mutta haluaisin vaan muuten vaan kuulla mitä täällä "takapajulassa" on onnistuttu kudettamaan.

[pleko_88]

Onhan noita plekoja kudetettu jo moniakin: Maatiaspartiksia, helmipartiksia, tähtipartiksia ja albiinopartiksia

[Hara]

Tänään kävin katsomassa kaverin luona L-213:sen penikoita...

[Heka]

Joo, oon itekin ajatellu plekoille lajiallasta/kutuallasta. Kun ja jos saan sen 700l niin sinne olisi kivä laittaa vaikka L-102 plekoja. Vanhasta 180l akvasta siirtäisin kalat surempaan altaaseen ja hankkisin niiden tilalle parven L-66:sii tai L-134:sii (toiveunta ). Pleko_88, aijokko joskus yrittää kudettaa joitain plekoja?

[HEZZU]

Joo, oon itekin ajatellu plekoille lajiallasta/kutuallasta. Kun ja jos saan sen 700l niin sinne olisi kivä laittaa vaikka L-102 plekoja. Vanhasta 180l akvasta siirtäisin kalat surempaan altaaseen ja hankkisin niiden tilalle parven L-66:sii tai L-134:sii (toiveunta ). Pleko_88, aijokko joskus yrittää kudettaa joitain plekoja?

Hänhän on jo yrittänyt ja onnistunut.

[pleko_88]

Joo, oon itekin ajatellu plekoille lajiallasta/kutuallasta. Kun ja jos saan sen 700l niin sinne olisi kivä laittaa vaikka L-102 plekoja. Vanhasta 180l akvasta siirtäisin kalat surempaan altaaseen ja hankkisin niiden tilalle parven L-66:sii tai L-134:sii (toiveunta ). Pleko_88, aijokko joskus yrittää kudettaa joitain plekoja?

Hänhän on jo yrittänyt ja onnistunut.

Joo partamonneissa

Tosiaankin on käynyt mielessä jos yrittäisi kudettaa L-66, L-134, L-260 tai L-46, mutta esteenä on tuo raha ja tarpeeksi isojen yksilöiden saaminen jotta pystyyy erottamaan sukupuolierot.

[Heka]

No jaa, ei siihen musta mene enempää rahaa, kun tavalliseen plekoaltaaseen. Jos sulla on esim. 400l akva jonne ostat 6 eri plekoo niin se maksaa suunnillee yhtä paljon kuin 6 samaa lajia olevaa plekoa. Kannattaa ostaa plekot, kun ne on vielä pieniä ja halpoja (halpoja todella ). Jos ostat 6 saman lajin plekoa niin mohdollisuus että ne ovat kaikki samaa sukupuolta on 8.33% tai 2.77% en oo varma, mutta silti pieniä prosentteja kuitenkin.

[Fisustaja]

No jaa, ei siihen musta mene enempää rahaa, kun tavalliseen plekoaltaaseen. Jos sulla on esim. 400l akva jonne ostat 6 eri plekoo niin se maksaa suunnillee yhtä paljon kuin 6 samaa lajia olevaa plekoa. Kannattaa ostaa plekot, kun ne on vielä pieniä ja halpoja (halpoja todella ). Jos ostat 6 saman lajin plekoa niin mohdollisuus että ne ovat kaikki samaa sukupuolta on 8.33% tai 2.77% en oo varma, mutta silti pieniä prosentteja kuitenkin.

Hmm. Musta tuntuu että se on vaan 1,5 %. Mutta todellisuudessa kuuden plekon joukossa on hyvin todennäköisesti ainakin yksi pariskunta. Sehän ei silti paljokaan auta, eihän ne kude jos ei ne viihdy. Tosin en kyllä epäile etteivät viihtyisi Ilkan altaissa.

[pleko_88]

kuka taas ostaa 6 samanlaista plekoa ja maksaa niistä 300e tai enemmän, jotta näkee kutevatko ne vai eivät. Tai no eipä ole ainakaan minulla varaa ruveta leikkimään ellen täysin sekoa

No nyt kun päädyin sitten kuitenkin hankkimaan siihen tulevaan altaaseen myös kiekkoja niin taidan unohtaa nuo kutujutut. Ellei sitten tuossa 300L altaassa kokeilisi vaikka sokkeloilla. Tekis kyllä mieli, mutta saisi kyllä tehdä pari viikkoa töitä tuonkin kokeilun kalojen eteen + kiertovesipumput ja liuskekivet ym.

[Raaka-Arska]

Mun linnunrataplekot L-262 kutivat ja mulla on noin 10 poikasta.

[Mika]

Mun linnunrataplekot L-262 kutivat ja mulla on noin 10 poikasta.

Hieno juttu- 262 on hieno pleko.BTW kannattaa vaihtaa jo levyä sillä olet 16 viestistäsi kertonut tämän saman jo 9:ssä.Jos olet myymässä niinkuin usein olet ilmoittanut laita viesti myydään osastolle.

[jumase]

Nyt kun onnistuneita plekojen kutuja alkaa ilmaantumaan enemmänkin, haluaisin kysyä muutamaa asiaa. Uusi allas on suunnitteilla plekoja varten ja voisin heti perustamisvaiheessa rakentaa virtaukset ja onkalot kudetusta silmällä pitäen.

Lähinnä on jäänyt mietityttämään pari asiaa. Omat plekoni ovat luolakutijoita, joten haluaisin selventää muutamaa seikkaa siihen liittyen. Nettiä selaillessa olen huomannut, että monet siirtävät myös plekojen kudun erilliseen poikasaltaaseen kuoriutumaan. Kuinka tiedätte, että kutu on tapahtunut, jos se kerran tehdään pimeän onkalon perukoille. Voiko esimerkiksi luolan takaseinän tehdä kirkkaasta pleksistä, jolloin sinne luolan asettelusta riippuen olisi mahdollisuus päästä kurkkimaan sisälle vai luotatteko plekojen käytöksen tarkkailuun.

Kun kutu on tapahtunut, miten saatte mätimunat siirrettyä onkalosta toiseen altaaseen. Jos onkalot ovat esimerkiksi putken pätkiä eikä niitä ole mitenkään ankkuroitu altaaseen, ne voi luonnollisesti nostaa pois, mutta ainakin tutkimieni kuvien mukaan, harrastajille on munat aivan irrallaan erillisessä altaassa. Vai selviävätkö poikaset ihan omillaan altaassa ilman mitään siirtoja erilliseen poikasaltaaseen.

Näiden seikkojen tunteminen helpottaisi uuden altaan suunnittelua. Voinko piilottaa sopivia putken pätkiä kiviröykkiöön vai tulisiko niiden olla irrallaan, jotta niitä voi kudun tapahduttua siirtää toiseen akvaarioon.

[Inia]

Mikäli sinulla on altaassa yhtä lajia plekoja niin jätä poikaset vanhempien seuraan kasvamaan, eli kutuluolaa ei tarvitse kaivaa ylös omaan eristettyyn laatikkoon, vaan antaa isäkalan huolehtia jälkikasvustaan. Poikaset eivät "pesästä" lähtiessään joudu vanhempien suihin, plekot kun eivät ole mitään kirjoahvenmaisia vaanivia petoja. Omat seeprat eivät välittäneet pätkääkään ympärillä touhuavista pikkupoikasista. Kun altaassa on poikasia, ruokinnan tulee olla runsasta. Poikasten turvallinen elo altaassa kannattaa varmistaa useilla pienillä piilopaikoilla (esim. kahden laakean kiven väliset kolot), jonne ne pääsevät pujahtamaan turvaan pelottavalta maailmalta

Kutuluolat kannattaa laittaa niin, että näet jostain kulmasta (yleensä altaan päädyistä) että onko sisällä kala, tai vaikka niin että näet halutessasi sisälle luolaan. Kudun huomaa tapahtuneen, kun se päiväkausia seuraamasi lihava naaras onkin yhtäkkiä laihtunut puoleen entisestään, tai siitä että yhdestä luolasta sojottaa ulos kaksi pyrstöä.

[Heka]

Kuten Inia jo sanoi plekot eivät syö omia poikasiaan (eivätkä yleensäkään mitään elävää). Saatavat kyllä syödä kudun jos niitä häiritään, tai joku muu menee pieleen. Jumase mitä plekoja olet ajatellut kudettaa?

[jumase]

Samettituliplekoja löytyy muutama, joten ajattelin rakennella niille lajialtaan. Hommaan 3 kappaleen tynkäparveen vielä hieman lisäystä, jos näitä tulee myyntiin. En varsinaisesti ajatellut tietoisesti kudettaa, mutta voisin järjestää olot sellaisiksi, että sen puolesta kaikki olisi kutuakin ajatellen kunnossa. Näitä ei tietojeni mukaan ole vielä akvaario-olosuhteissa kudetettu, joten haaveajattelua taitaa olla, mutta mikään ei tietenkään estä suotuisten olosuhteiden luontia.

[jumase]

Nyt on altaaseen lisätty melkoinen kiviröykkiö, jonka sisään on piilotettu putken pätkiä luoliksi plekoille. Kävin samoin tein hakemassa sen yhden yksinäisen sankarin parven jatkoksi Manskun 4Petsistä. Hyvin tuntuivat kotiutuvan uusiin kolosiin. Virtauksetkin ohjasin uudelleen ja tälläkin hetkellä on pelkoilla koloissaan hyvät virtaukset. Syksyllä pääsevät sitten lajialtaaseen, jonne ajattelin nostella nykyiset kivet ja putket suoraan. Katsellaan nyt sitten kuinka viihtyvät. Yksi kysymys olisi vielä viisaammille. Milloinkas plekot yleensä tulevat sukukypsiksi. Omani ovat vielä varsin pieniä, ainakin jos samettituliplekon arvioitu aikuispituus 30cm pitää paikkaansa.

[pleko_88]

Riippuen lajeista sukukypsyys häämöttää kalojen ollessa 2/3 maksimipituudesta tai 3/4 maksimipituudesta.. Eipä ole muuten varmasti helppo homma tuo Baryancistrus- suvun lajien kudetus.. Eipä meinaan juuri raportteja maailmalla näy.. Sen tiedän, että USA:lainen monni "Guru" Larry Vires on onnistunut kudettamaan kultajuovaplekoja, mutta eipä moni muu ole samaan tainnut pystyä.

Tsemppiä yritykseen!

Edit: Meni larryllä vahingossa kotimaat sekaisin..

[Heka]

Larry Vires kirjoitti, että baryancistrusket tarvitsevat todella plajon virtausta (20x altaan tilavuus). Ja poikaset kasvavat todella hitaasti. En ole varma päteekö tämä samettituliplekoon.

[jumase]

Juu virtausta onkin tulossa 400 litran pyttyyn 24000 litraa tunnissa. Eli 60 kertaisesti altaan tilavuus. Virtauksen järjestän Tunzen pumpuilla, jolloin se ei ole aivan pistemäistä, kuten näillä perinteisillä kiertovesipumpuilla. Sen suhteen pitäisi asiat olla mallillaan. Muutenkin pääsen altaaseen laittamaan tarkat mittarit eli PH ja Lämpö ainakin automaattisella säädöllä. Korvausvesi on käänteisosmoosivettä eli puhdasta pitäisi olla. Lisäksi akvaariossa on automaattinen vedenvaihto annostelupumpulla, joten sadekauttakin on mahdollista simuloida hieman paremmin kuin perinteisellä ämpäri- tai letkumenetelmällä. Ajattelin pistää olosuhteet mahdollisimman hyviksi. Katsellaan nyt sitten kuinka kalat viihtyvät ja jos oikein hyvä onni käy niin ne viihtyvät tarpeeksi hyvin yrittääkseen kutua.

[pleko_88]

No jos ei tuolla suunnitelmalla onnistu niin ei millään..

[Ruusu]

Ohhoh
Onnea kudetukseen (tai ehkä sitä ei tarvita, kun nyt jo kuulostaa niin hyvältä)!

[aquasol]

Huh, upealta kuulostaa jumasen suunnitelmat. Oletko jumase jo hankkinut kaiken tarvittavan? Paljonko upposi rahaa n. likimäärin? Sivuiltasi katselin hiukan kateellisenakin tuota jokiprojektia...

[jumase]

Laitteisto on suurin piirtein kasassa ja lähinnä käytettyjä olen metsästänyt Saksan suunnalta. Altaat tulee, kunhan tuo muuttokuvio nyt vihdoin ja viimein selkiytyy. Kyllähän noihin on rahaa uponnut, mutta ajattelin laittaa systeemit siihen kuntoon, että on mahdollista vaihtaa joskus merivesipuolelle ilman sen suurempia päivityksiä. Ja muuton yhteydessä rahaa palaa muutenkin sen verran reilusti, että akvaarioihin plus uuteen tekniikkaan uppoava pari tonnia tuntuu varsin pieneltä.

Tähän mennessä on kulunut rahaa seuraavasti:

2 x Tunze 6100 plus controlleri uutena 569€
Aquastar tietokone: Ph, lämpö ja pinnantasausmoduleilla käytetty 400€
Annostelupumppu IKS Vario LP180 käytetty 30€
2 x Eheim universal pump 1260 käytettynä 100€
Käänteisosmoosilaite käytettynä 80€

Altaita tulee samaan kiertoon kaksi kappaletta. Toinen plekoille n. 400 litraa ja toinen kiekoille noin 700 litraa. Molemmat altaat on tarpeen vaatiessa mahdollista erottaa irralleen toisistaan. Lisäksi ala-allas, jonne tulee kaikki laitteisto. Muutamia laitteita vielä puuttuu kuten hiilidioksidi-systeemit, mutta nekin on hankinnan alla. On tähän siis jonkin verran uponnut, mutta toisaalta jatkossa pitäisi olla kaksi upeaa allasta, joissa huoltotoimenpiteet on hyvin vähäisiä. Mattosuodatus tulee olemaan pääasiallinen suodatusmenetelmä ja matot sijaitsevat ala-altaassa piilossa. Siksi siis nuo Eheimin pumput. Tehot on suht kovia, mutta niissäkin on pidetty silmällä sitä, että samoja pumppuja on mahdollista käyttää jatkossa merivesipuolella. Uudessa systeemissä ne hoitavat veden kierron kolmen altaan välillä ja mattosuodattimet asennetaan niin, että niille ei tarvitse hankkia erillisiä pumppuja.

Siinä mielessä tuo muuton venyminen on ollut hyvä asia, että on ollut jo näin etukäteen mahdollista suunnitella systeemi vimpan päälle ja erityisen ilahtunut olen ollut siitä, että olen päässyt hankkimaan kaikki laitteet etukäteen käytettynä varsin kohtuulliseen hintaan. Akvaarioita vielä metsästän, koska joudun teettämään ne mittojen mukaan erinäisillä läpivienneillä. Tosin tähänkin ongelmaan on nyt ilmeisesti löytynyt ratkaisu Kalajutun suunnalta, joka on alustavasti esittänyt varsin kohtuullisen hinta-arvion teetetyistä altaista.

[Heka]

Mistä muuten sait tunzen pumppuja, tietääkseni kukaan ei tuo sitä maahan. Tilasitko Saksasta ja paljon maksoi, kuulemma törkeen kalliita, mutta laadukkaita .

[jumase]

Juu Saksasta tilasin. Tai oikeastaan paikallinen ystäväni osti ne ja lähetti sitten minulle Suomeen. Näin säästin postikulut ja sain melko edulliseen hintaan.