Heips ja tervetuloa harrastuksen pariin

!
Heti alkuun suosittelisin isompaa akvaariota kuin 65-litraista. Suurempaan akvaarioon on huomattavasti enemmän valinnanvaraa asujaimiston suhteen, ja suuressa vesimäärässä ihan kaikki pikkumokat eivät aiheuta katastrofia. Suosittelisin, että katselisit samantien yli satalitraista akvaariota, tietysti mitä isompi sen parempi, kuten myöhemmin tulet huomaamaan

.
Kypsytys on erittäin tärkeä asia, ja säästyy monelta harmilta, kuten kalakuolemilta, kun sen malttaa tehdä oikein.
Täältä löydät täydelliset kypsytysohjeet, ja foorumin hakukin antaa varmasti jos jonkinlaista tietoa. "Pikatesteillä" tarkoitit varmaankin vesitestejä (tarkemmin sanottuna liuskatestejä); niitä tarvitset myöhemminkin kuin vain kypsytysvaiheessa, jotta voit tarkkailla veden laatua. Liuskatestit eivät kuitenkaan ole kovin tarkkoja ja luotettavia: tippatestit ovat parempia (ja käytössä edullisempia). Tärkeimmät vesiarvot, joita tulisi tarkkailla, ovat nitraatti, nitriitti, pH, kokonaiskovuus sekä karbonaattikovuus. Nitraatti toimii kasviravinteena, eli sitä on hyvä olla akvaariossa hiukan (ei kuitenkaan suuria määriä!), mutta nitriitti on kaloille tappava myrkky jo pieninäkin määrinä. Juuri nitriitin takia kypsytys on niin tärkeää: kypsyvään akvaarioon muodostuu vaarallinen määrä nitriittiä, ja jos altaassa tuolloin on kaloja, voi seurauksen arvata. Akvaariokauppias todennäköisesti myisi sinulle mielellään jotain Bactozym-nimistä bakteerivalmistetta tai vastaavaa, jota käyttämällä ensimmäiset kalat pitäisi voida tuoda akvaarioon jo vuorokauden sisällä.
Näiden valmisteiden käyttöä ei kuitenkaan suositella, sillä on erittäin epätodennäköistä että ne sisältäisivät oikeasti eläviä bakteereja.
Kalastovalintoihin vaikuttavat kotipaikkakuntasi vesijohtoveden vesiarvot. Sinun tulisi siis selvittää veden kokonaiskovuus sekä pH. Yleensä synnyttäville hammaskarpeille, kuten miljoonakaloille, veden tulisi olla kovaa ja emäksistä, kun taas monille muille, esim. monnisille, taistelukalalle, tetroille jne. kelpaa pehmeä ja neutraali/lievästi hapan vesi. Yleensä Suomessa vesijohtovesi on neutraalia ja erittäin pehmeää.
Akvaariokirjallisuutta tutkiessa kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, milloin kirja on kirjoitettu. 90-luvun alkupuolen tai sitä varhaisemmat teokset eivät enää välttämättä ole - nykytietämyksen valossa - kovinkaan luotettavia. Netti on tiedonhaussa suorastaan korvaamaton apuväline

. Mainitsemasi Akvaariokäsikirja sisältää enimmäkseen ihan hyvää tietoa, mutta kypsytykseen se muistaakseni suosittelee juuri näitä bakteerivalmisteita. Ihan sokeasti ei siis kannata siihenkään uskoa. Kalojen tilavaatimukset ovat myös usein kirjoissa vähän mitä sattuu; ne kannattaa aina tarkistaa netistä.
Nopeakasvuisia kasveja ovat mm. vedensuosikki, viuhkalehdet, useimmat miekkakasvit (suippomiekkakasvi kasvaa minulla kuin rikkaruoho

), vallisneria, konnanputki ja karttulehti. Yleensä köynnöstävät kasvit kasvavat nopeimmin.
Pohjamateriaalina hiekka on ehdottomasti helpointa. Soraa täytyy "imuroida", eli lapota, mutta hiekkapohjan kunnossapidon hoitavat kierteissarvikotilot. Puhallushiekkaa saa akvaarioliikkeistä ja rautakaupoista, viimeeksi mainituista huomattavasti edullisemmin. Hiekkapohja on myös melkeinpä välttämättömyys monille tonkiville pohjakaloille, kuten monnisille ja piikkisilmille.
Taistelukala ja kardinaalitetra vaativat korkeampaa lämpötilaa kuin monet muut lajit; yli 26 astetta. Useille muille lajeille, kuten vaikkapa monnisille, sopiva lämpötilahaitari on 22-26 astetta, toki eri lajeilla on eri vaatimuksia

.
Huh, tulipa paljon tekstiä. Viisaammat korjatkoon mahdolliset asiavirheet joita allekirjoittanut ei nyt silmät ristissä tullut huomanneeksi

.