Tyhmiä kysymyksiä aloittelijalta

[jokirapu]

Hei!
Olemme päättäneet hankkia merivesiakvaarion makean veden tilalle. Olemme muuttamassa uuteen rakenteilla olevaan asuntoon. Altaalle on tilaa n. 170x60x60 eli n. 600l. Se tulee 90cm:n korkeudelle keittiöön. Kaikki tekniikka olisi mahduttava altaan alle, johon tulee viemäri ja vesihana (alunperin suunniteltiin isoa makeavesiakvaariota).

Olemme lukeneet Elpurin oppaan netistä samoin kuin pikaisesti "Mikaelin" opuksen Siniriutasta.

Mutta muutama tekninen kysymys, johon ei ainakaan äkkiseltään löytynyt vastausta kummastakaan lähteestä.

Miten käytännössä vesi puhdistetaan? Eli mihin vesi laitetaan ja mihin käänteisosmoosi tai ioninvaihtoyksikkö. Etenkin allasta perustettaessahan vettä tarvitaan melkoisesti.

Entä ala-allas. Pitäisikö tämän kokoisessa olla erillinen refugio? Tarviiko ala-allas aina valaistuksen vaiko vain silloin jos siellä kasvatetaan makrolevää (tai siinä refugiossa)?

Miten ala-altaan koko mitoitetaan? Kuten kirjoitin kaiken tekniikan pitäisi mahtua akvaarion alle, joten varmaan ala-allas-refugio-yhdistelmä on meille paras.

Hyviä vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

[K.S]

Käänteisosmoosilaite mahtuu hyvin keittiön allaskaappiin.
puhdas vesi johdetaan aluksi suoraan altaaseen ja jatkossa makeanvesisäiliöön.
Likainen vesi laitteesta johdetaan viemäriin.

Jokainen allas tarvii tai ei tarvi ala-allasta, molemmat versiot toimii.
Yleensä laitetaan refugio ala-altaan viereen ta yhdistetään siihen.

Koolla ei ole suurta merkitystä, 50 - 100 litraa riittää hyvin.

huom. ala-allas ja refugio on eri asia, ala-altaassa yleensä vaahdotin nostopumppu jne, kun taas refugiossa kasvatetaan öttiäisiä.
Refussa yleensä käänteinen valaistusrytmi, eli valo yöllä kun pääallas on pimeenä.

Kimi

[kalastaja]

Ala-altaan / refugion mitoituksesta. kiertovesi pumppujen sammuessa akvaarion veden pinta laskee kaatokulman tasalle. Kaatokulmassa vesi laskee durson putken tasalle. Paluu ja imu putkessa on myös vettä joten kaiken tämän tulisi mahtua ala-altaaseen. Kokoa nyt ainakin sen verran että tekniikka mahtuu sinne plus ylimääräinen vesi. Ja mahdollinen refugio, ellet halua tehdä erillistä.

Valaistus on käänteinen sen takia että refugiossa olevat kasvit yhteyttäisi silloin kun pääallas on pimeänä. Näin pienennetään Ph.n heilahteluja kasvien jatkuvalla yhteyttämisellä.

[elpuri]

Jotain tällaista ajattelin joskus ääneen liittyen tuohon mitoittamisenn: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=. Ala-altaan kokoa arpoessa kannattaa myös muistaa, että sinne alle on kiva saada myös riittävän iso korvausvesiastia, hiilaripullo, jne...

[jokirapu]

Kiitos tähänastisista vastauksista. Seuraava koskee tarvittavien sähköpistokkeiden määrää ja sijoittelua. Miten ne kannattaa laittaa ja kuinka paljon? Olisiko ne hyvä olla oman sulakkeen takana tai jotain? Ja missä kohdin alakaapissa, molemmissa päissä? Ja valoille omat yläkaappien sisällä?
Asunto on tosissaan vasta rakenteilla ja sähkömies ottaa meihin yhteyttä lähiaikoina, joten kaikki muutokset vielä mahdollisia.


T. Kati

[elpuri]

Paljon ja veden pinnan yläpuolelle

[Mikael]

Jos kerran on mahdollisuus vielä vaikuttaa niin ainakin kaksi omaa sulaketta allasta varten. Pumput toimimaan siten, että ovat eri sulakkeen alaisina - jos sulake palaa tai jokin pääsulakkeista palaa niin jää ainakin yksi pumppu kierrättämään vettä. Jos valot sammuvat se ei ole ongelma.
Itselläni ala-altaan ja refugiumin yhteydessä on 10-11 pistoketta ja pääaltaan yhteydessä 7 pistoketta - olisi enemmän jos joitakin toimintoja ei olisi yhdistetty.
Pistokkeet sijaittava niin, että niihin ei pääse missään tilanteessa vettä. Mutta myös siten, että niihin pääsee hyvin käsiksi. Osa on ryhmiteltävä siten, että saa useamman laitteen tarvittaessa kytkettyä pois yhtä kytkintä painamalla - itselläni esim. pääpumppu, vaahdottimet, yms jotka jäävät kuiville kun vettä vaihdetaan ala-altaan kautta.

[Kimmo S]

Muutamia pointteja:

- Suolaroiskeet "pomppivat vedestä korkealle, jos vedessä on kuplia".

- Ehkä en laittaisi pistokkeita altaan tai sumpun päälle, jotta kun pudotat pistokkeen, niin se tippuu lattialle tai kaapinpohjalle veden sijasta. (jos vain mahdollista tinkimättä näppäryydestä ja siisteydestä)

- Altaan viereenhän voisi tehdä pienen sähkötaulun, johon laittaisi lampuille sähkötauluun asennettavat ajastimet. Tämä antaisi mukavasti myös laajennusmahdollisuutta sähköhommiin

- sähkötaulu ja/tai töpsölit ovelliseen koteloon piiloon - sellainen pinta-asennettava sähkötaulu hommeli ( )

- kytkin(kytkimiä), jolla saa osan laittteista kytkettyä pois päältä helposti (mikael jo mainitsikin)

- vikavirtasuoja! - saattaa pelastaa hengen. MUTTA - olisi hyvä, että sähköt eivät kulkisi mahdollisesti talon pääkeskukseen asennettavan vikavirtasuojan läpi ja allasta varten olisi pari erillistä vikavirtausuojaa, joiden taakse olisi pumput jaoteltu. Pari erillistä yhden sijaan siksi, että koko kierto ei pysähtyisi, jos yksi suojista laukeaa.

- näppärät koteloinnit pumppujen ja lamppujen johdoille. Mutta jokin sellainen, jossa johdot eivät mene ihan solmuun.

- jossain atk-hommissa olen nähnyt semmoisia kiskoja, joissa on U:n muotoisia kiinnikkeitä rivissä, johon johdot voi sitten kukin erikseen painaa kiinni.

[Pallokala]

Onko jotain syytä miksi kannattaisi laittaa ennemmin yksi tosi tehokas vaahdotin kuin esim. kaksi vähän heikompitehoista? Sähköä tietysti kuluu ja siäpuoliset mallit vie tilaa altaasta, mutta jos käytettynä saa halvalla niin onko kahden vaahdottimen teho laskettavissa yhteen maalaisjärjellä?

[Cano]

Jos siis kaksi hieman tehottomampaa vaahdotinta = yksi tehokas, niin silloinhan yhden heikkotehoisemman pitäis tehdä puolet tehokkaamman jätemäärästä. Taas joudutaan siihen, miten valmistajat määrittelevät sopivat litramäärät. Ainakin minulla Tunzen 3130/2 ei yksinään tee mitenkäään puolta sitä määrää mitä Deltecin 850 tekee, joten nykyään minä uskon ettei kaksi heikkotehoisempaa ole yhtä hyvä kuin yksi tehokkaampi.

-Cano-

[Silakka]

Onko jotain syytä miksi kannattaisi laittaa ennemmin yksi tosi tehokas vaahdotin kuin esim. kaksi vähän heikompitehoista?

No lähinnä yhden vaahdottimen puolesta puhunee se, että joutuu huoltamaan / säätämään vain yhtä, ja mahdollisesti vie vähemmän tilaa (tosin viehän tehokkaampi usein pienempi tehoista enemmän tilaa).

Useamman vaahdottimen järjestelmää voisi taas pitää vika sietoisempana, jos toinen putoaa pelistä, niin toinen jatkaa kuitenkin. Usein joku suurempi tehoisempikin vaahdotin on yhden pumpun varassa, jos se pettää niin sitten ei vaahdotetakaan...

Molemmissa puolensa.

[Pallokala]

Niin, vähän mietinkin että ei sitten olisi niin suuri katastrofi jos toinen vaahdotin hajoaa. Niiden kuppien pesu ja tyhjennys on mielestäni ihan kevyttä hommaa. Kiitos tiedosta.

[Mikael]

Itselläni on käytössä kaksi vaahdotinta mutta ei puolitehoisia vaan kumpikin pystyy hoitamaan hommansa aivan yksinkin. Mutta kun toinen alkaa vinkua (niin kuin Tunze tekee) niin ei tarvitse siinä paikassa ruveta purkamaan ja erityisesti jos olen reissussa niin emännän ei tarvi alkaa purkamaan vaahdotinta vaan hän vain vetää pistokkeen seinästä. Helpottaa kummasti elämää.

Samoin löytyy varalle toinen pääpumppu (Eheim 1060) ja olen todennut, että hyvä on kun on ollut käytettävissä. Tosin sitä on käytetty vain muihin tarvittaviin tehtäviin kuten altaiden tyhjentämisinn yms.

[jarmo.tyni]

Oon kans sitä mieltä että yks vaahdotin on huonompi ku kaks, itsellä on käynyt kaks kertaa niin et kotilo on pysäyttäny vaahdottimen ku oon ollut töissä enkä huomannut edes sitä ku tulin kotia, et en tiedä kauanko se oli pois päältä mutta kaikkia sontaa oli jo kertynyt veteen. Tuli sit hommattua toinenkin vaahdotin, laitoin vain liikaa tehoa siihen ja vesi tuli kupin kautta lattialle, joten nyt se kyllä on myyty mut meinaan hommata ala altaaseen toisen sit ku saan sen laitettua.

[Silakka]

Mutta kun toinen alkaa vinkua (niin kuin Tunze tekee)

En ole varma puhutaanko samasta vinkumisesta, mutta mulla tunze alkaa myös ulisemaan, ja siihen auttaa kun ruikkaa makeaa vettä esim. ruiskulla sen säätöruuvin päälle. Ilmeisesti sinne väliin menee suolaa, ja toi tuntuu imevän ilmaa vähän joka paikasta..

[suomijäbä]

Ei mun 3130 ulise yhtään

[Mikael]

Mutta kun toinen alkaa vinkua (niin kuin Tunze tekee)

En ole varma puhutaanko samasta vinkumisesta, mutta mulla tunze alkaa myös ulisemaan...

Ei puhuta samasta asiasta. Kun Tunzen pumppu ei pyöri kunnolla niin se alkaa hälyttämään vähän samalla tavalla kuin palohälytin. Se hälytysääni on tarkoituksella tehty ilmoittamaan ongelmasta.
Tämä koskee muitakin kuin vaahdottimen pumppua - yleensä sellaiset Tunzen pumput joissa on se sininen laatikko josta voi myös pumpun pyörintänopeutta säätää.

[Silakka]

Ei puhuta samasta asiasta. Kun Tunzen pumppu ei pyöri kunnolla niin se alkaa hälyttämään vähän samalla tavalla kuin palohälytin.

Niin joo, sulla taitaa olla se 3140 missä on säädettävä pumppu, toisinkuin esim. 3130:ssa.