Suodatuksesta, turpeesta jne. (eli: eihän tästä tule mitään)

[Tuisku]

128-litraisemme hankittiin viime joulukuussa, lämpö 25 ast., pH n. 7. Kalat 10 rubiinitetraa, 5 ruusutetraa, 5 leopardimonnista (yksi viiksetön kuoli), partistyttö.

Ajattelin päästä jatkuvasta turveuutteen ostamisesta ja lisäämisestä vaihtamalla sisäsuodattimen (Hydor R0511) pikkulokeroon Sera Super peat -turvepimpuloita. Paketissa ei ollut käyttöohjetta (paljonko pistetään, pitääkö sulkea kangaspussiin ennen suodattimeen laittoa, milloin pitää vaihtaa). Lokeroon ei hurjasti pipanoita mahtunut, joten onko siitä mitään hyötyä, eli korvaako turveuutteen vai oliko (taas yksi) vikaostos?

Kuinka usein suodattimen vaahtomuovipatruunat muuten pitää vaihtaa? Aiemmin minulla oli suodattimen ison vaahtomuovipatruunan lisäksi pikkulokerossa myös vaahtomuovipatruuna, mutta kun laitoin sinne turpeen, heitin vaahtomuovin pois, koska se tukkeutui jatkuvasti ja oli jo pesuista huolimatta karseassa kunnossa - jos luovun turvesuodatuksesta, laitan puhtaan tilalle. Sitä isompaa patruunaa olen pessyt vain varovasti, etten poista kaikkia bakteereja (?). Mutta kuinka perusteellisesti sitä voi pestä, ja milloin uusia?

Lisäksi vesi vihertää edelleen (vihersamennus, ilmeinen syy suodattimen nopeaan tukkeutumiseen). Pimensin joku aika sitten jätesäkillä viikoksi, mutta ei auttanut. Kurkistin pimennysviikon aikana kaksi kertaa altaaseen raottamalla vähän muoveja ja tiirailemalla kaloja taskulampulla. Ruokin myös kaloja vähän pimennyksen aikana. Kannattaako pimentää uudelleen, mokasinko jotain pimennyksen aikana, kun ei tehoa? Auttaisiko valaistuskatko päivällä (muistan jokun maininneen tästäkin)? Voiko turvesuodatus auttaa tähän vaivaan?

Ja kasveihinkin ilmestyy jatkuvasti reikiä, mutta siitä ehkä jo toisella kerralla... kiitos, jos joku viitsii kommentoida tätä vuodatusta! Alkaa harrastuksen hankaluus välillä harmittaa...

[sani]

Mikä on akvaarion nitraattipitoisuus ja kuinka paljon vettä vaihdat viikossa? Entäpä millaisia kasvilannoitteita käytät ja kuinka paljon? Vaihdoitko vettä pimennyksen aikana?

Ne suodatinpatruunat vaihdetaan kun siltä tuntuu, itselläni kestävät vuoden tai jopa pari. Eli jos olet joulukuussa ostanut suodattimen, sen patruunat kestänevät vielä kauan. Riippuu tietysti suodattimen merkistäkin.

[muuriset]

Siis ymmärsinkö nyt oikein, että sinulla on sisäsuodatin? Sen voi pestä huoletta kerran viikossa ihan kunnolla puristelemalla.

Bakteerien aiheuttamaa suodatusta ei tavallisissa vaahtomuovipatruunoilla varustetuissa sisäsuodattimissa tapahdu, se on harha luulo. Biologiset ulkosuodattimet ovat sitten asia erikseen. Sisäsuodattimen ideahan on nimenomaan suodattaa, kerätä roskat ym. vedestä. Mutta kuten sanottu, tavan suodattimissa kasvien osat ym. lähinnä mätänevät ja näin aiheuttavat haitallisia aineita altaaseen. Siis jos suodattimen patruunaa ei säännöllisesti ja huolellisesti pestä.

Mitä taas bakteerikantaan tulee, kyllähän niitä kertyy suodattimeenkin, mutta enemmän bakteerit vaikuttavat pohjamateriaalissa.

[Unttura]

Minäkin käytän nykyisin Sera Super Peatia. Eläinkaupassa antoivat ohjeeksi laittaa pallurat sukkahousuun. Hommasin sitten nailonpolvisukkia ja olen käyttänyt niitä. Tulee semmoinen löysä makkara Eheim Ecco- ulkosuodattimen yläkoriin. Minuakin häiritsee se, etten ole löytänyt mistään edes suuntaa antavia ohjeita vaihtotiheydestä. veden kovuusarvot vaihtelevat GH 75 ja 150 ppm välillä eli 8,3 DH tai 4,2 DH. Asteikko taitaa olla aikas laaja. KH on 40 ppm paikkeilla, tosin joskus näyttää 0. DH olisi siis 2,2? Osaisiko joku neuvoa, auttaako kyseinen tuote olleenkaan? Sain siis ohjeeksi käyttää sitä, kun monniset alkoivat kuolla. Sanoi kaupassa syyksi tuon korkean GH arvon.

[Tuisku]

Mikä on akvaarion nitraattipitoisuus ja kuinka paljon vettä vaihdat viikossa? Entäpä millaisia kasvilannoitteita käytät ja kuinka paljon? Vaihdoitko vettä pimennyksen aikana?

Vaihdan 6-7 pvän välein 40-50 litraa. Nitraattitestiä en ole hankkinut (nitriitit olleet nollilla). Käytän nestemäistä kasvilannoitetta, laitan yleensä joka toisen vedenvaihdon yhteydessä ohjeen mukaisen määrän. Pimennyksen aikana en vaihtanut vettä (lueskelin keskusteluja aiheesta täällä ja totesin, että toiset vaihtaa, toiset ei. En päässyt selville, kumpi olisi ollut "oikein").

Sen pienemmän suodatinpatruunan heitin nyt pois, koska pistin tilalle sen turvepallurasysteemin ja ajattelin, että en saa vaahtomuovia kuitenkaan pestyä niin hyvin, että jos sen säästän myöhempää käyttöä varten, se on kuivuneen (keijulevä)töhkän tukkima silti. Ajattelinkin kyllä, että ne muuten kestävät pidempään kuin neljä kk.

(Lisäys: voiko marketista ostettu kalanruoka liata vettä? Jostain luin tällaistakin. Meillä on yksi monninpellettipurkki, joka ostettiin viikonloppuna, kun ajateltiin kaloillekin ostaa jotain hyvää. Kamalasti tykkäävät siitä, muuta voiko vaikuttaa veteen? Ruoka on Best Friend Pellets, Complete Fish Food, With Love... Olen pitänyt sen kanssa parin päivän nyt taukoa, ja minusta vesi näyttää kirkkaammalta.)

[sani]

Vaihdan 6-7 pvän välein 40-50 litraa. Nitraattitestiä en ole hankkinut (nitriitit olleet nollilla). Käytän nestemäistä kasvilannoitetta, laitan yleensä joka toisen vedenvaihdon yhteydessä ohjeen mukaisen määrän. Pimennyksen aikana en vaihtanut vettä (lueskelin keskusteluja aiheesta täällä ja totesin, että toiset vaihtaa, toiset ei. En päässyt selville, kumpi olisi ollut "oikein").

Keijulevien aiheuttama samennus johtuu usein ravinne-epätasapainosta eli fosfaatteja on paljon enemmän kuin nitraatteja. Fosfaatteja tulee varsinkin eläinperäisestä ravinnosta ja pahimpia ovat esim. katkarapupelletit ja surviaiset kun taas kasvitableteista fosfaatteja tulee huimasti vähemmän. Ne uudet ostamasti tabletit saattavat tosiaan sisältää paljon fosfaatteja. Tai ovat ehkä sellaista jauhemaiseksi hajoavaa hitulaa joka sitten leijailee kauan vedessä.

Kun allas pimennetään, keijulevät alkavat kuolla ja hajota. Kun valaistus laitetaan taas päälle, samat ravinteet sitoutuvat taas keijuleviin. Eli pimennyksen aikanakin pitäisi vaihtaa vettä pohjaa lapoten, varsinkin jos samennus on ollut paha eli hajoavaa levää on pohjalla. Pimennyksen aikana myös ilmastuksen pitää olla päällä, sillä kasvit eivät tuota happea vaan kuluttuavat sitä ja samoin hajoavat levät kuluttavat happea.

Jossain vaiheessa kirjoittanen aqua-web:iin tarkemman selostuksen siitä miten vihersamennusta kannattaa hoitaa ja torjua. Itse olen joutunut kamppailemaan sen kanssa ja olen voittanut taiston jo ainakin 20 kertaa eli alan pitää itseäni jo jonkinmoisena asiantuntijana

Turveuute auttaa keijulevien torjunnassa, mutta sitä ei saisi käyttää pimennyksen aikana. Turveuute alentaa veden karbonaattikovuutta jolloin pH saattaa romahtaa voimakkaasti pimennyksen aikana. Voisin kuvitella että Jyväskylän veteen kun lisää turveuutetta ja akvaarion pimentää, siitä reikiintyy kasvi kuin kasvi Noh, itselleni ainakin kävi joskus niin. Mutta vahingoista viisastumme, eikö totta?

[Tuisku]

Voisin kuvitella että Jyväskylän veteen kun lisää turveuutetta ja akvaarion pimentää, siitä reikiintyy kasvi kuin kasvi Noh, itselleni ainakin kävi joskus niin. Mutta vahingoista viisastumme, eikö totta?

No niin tosiaan on - ja aina on parempi, jos voi viisastua myös toisten vahingoista, ennen kuin itse keksii ne kaikki tehdä! Tuota turveuutekieltoa pimennyksen aikana en tietenkään tiennyt.

Tarkennus: ne markettipelletit ostettiin jo tammikuussa, ei viime viikonloppuna, niin kuin viestini perusteella sai käsityksen. Ja viherryskin on jatkunut jo pidempään. Joten ko. pelleteilläkin voisi olla asian kanssa tekemistä. Mutta muutenkin annan eläinperäistä ravintoa useamman kerran viikossa, pakasteötököitä pari kertaa viikossa ja pakastekuivattuja matosiakin ehkä parina päivänä. Onko tämä liiallista herkun tarjoilua, pilaisiko syömättömät ötökätkin vettä? (tosin kalojen into niiden syömisessä näyttää niin mittavalta, ettei niitä varmaan paljoa jää syömättä).

Pimennyksen aikana myös ilmastuksen pitää olla päällä, sillä kasvit eivät tuota happea vaan kuluttuavat sitä ja samoin hajoavat levät kuluttavat happea.

Tarkoitatko ilmastuksella ihan vaan suodatinta, vai jotain järeämpää ilmastuslaitetta? Suodatin oli kyllä päällä. Hapen riittämisestä olinkin huolissani, siksikin altaaseen pariin otteeseen taskulampun kanssa kurkistelin.

Voikohan muuten johtua suodattimen turvepalluroiden vaikutuksesta, kun monniset ovat tänään peuhanneet ihan villeinä - viime aikoina ovat usein mieluummin lymyilleet taka-alalla kasvien seassa, mutta nyt uivat ylös, alas ja ympäriinsä?

[sani]

Pimennyksen yhteydessä en pelkää niinkään hapen loppumista vaan sitä, että altaaseen tulee paljon hiilidioksidia ja sen seurauksena pH laskee. Ja koska se turveuute laskee veden puskurikykyä ja pH:ta, pimennyksen yhteydessä kannattaa joko nostaa kH:ta tai ilmastaa vettä (helpoin keino perinteinen ilmastuskivisysteemi tai suodattimeen liitettävä diffuusori) ja tämän tarkoituksena on siis että liiallinen hiilidioksidi poistuu vedestä. Happeakin toki voi olla liian vähän, mutta sen loppumista en ole niinkään pelännyt enkä ole nähnyt kalojen haukkovan henkeään. Ja hapen pitoisuus ei ole suoraan riippuvainen hiilidioksidin määrästä, vedessä siis voi olla yhtäaikaa paljon hiilidioksidia ja paljon happea, ne eivät kumoa toisiaan.

Useimmille kaloille toki pitääkin syöttää eläinperäisiä ruokia, mutta jos vihersamennus vaivaa, kannattaa kokeilla niiden määrän vähentämistä joksikin aikaa.


Monniset pitävät turpeesta ja saattavat innostua kutemaankin sen lisäämisen jälkeen. Voi olla kohta perheenlisäystä luvassa!

[Aino-85]

Minulla oli jokin aika sitten aivan järkyttävä vihersamennus, näkyvyys oli noin puoli senttiä akvaarion etulasista, eli kalat uivat iloisesti (?) hernekeitossa. Akvaario oli tuolloin pari kuukautta vanha. Vihersamennukseni lähti 2 päivässä kun heitin sinne paljon bactozymiä. Muuta en tehnyt. Nyt vesi on kristallin kirkasta, vaikka ruokin kalojani lähes pelkästään surviaisilla, valot on päällä aamusta iltaan ja aurinkokin paistaa akvaarioon.
Itse pidän noita pimennyksiä huonona juttuna, ne poistavat ongelman vain hetkeksi, rasittavat kasveja (ja sitä kautta pahentavat ongelmaa entisestään) sekä pahentavat jo muutenkin epävakaista tilannetta akvaariossa. Sama pätee liian suuriin vedenvaihtoihin.
Mielestäni vaihdat vettä liikaa. Itse vaihdan 40 litraa vettä viikossa hyvin runsaskalaiseen 180 litran akvaariooni ja vesiarvoni on todella hyvät.
Eli oma ehdotukseni on, että lisäät bactozymiä ja hoidat akvaariota niinkuin siellä ei olisi vihersamennusta,ja muuta vedenvaihtotapaa niin että vaihdat vettä 20-30 litraa viikossa.
Jään odottelemaan suoraa kritiikkiä varsinaisilta akvaario-guruilta

[Tuisku]

Suoraan sanoen kuulostaa hyvin järkevältä! Aluksi vaihdoinkin vain 30 l/vko, mutta sitten kun samennus tuli, minusta alkoi tuntua, että ehkä vettä pitäisi vaihtaa enemmän, ettei kalojen olot mene huonoksi. Olen kuullut jostain muualtakin bactozymillä selvityn vihersamennuksesta - ehkäpä se voisi ollakin seuraava kokeilu ongelman kanssa kamppaillessani.

[Aino-85]

Kalat eivät juuri välitä vihersamennuksesta. Noissa liian suurissa vedenvaihdoissa on mielestäni suuri harha..kun ihmiset puhuu esimerkiksi että "vaihdoin 2/3 osaa vedestä ja vesi oli kirkasta hetken aikaa, mutta parin päivän päästä vihersamennus iski entistä voimakkaampana". Ei vihersamennus lähde siten että se vain "otetaan pois" tai "tapetaan"(hetkeksi) (pimennykset).
Akvaariossa vallitsevan systeemin täytyisi itse pystyä pitämään nämä keijulevät, kuten muutkin levät kurissa.
Mutta kokeile ihmeessä tuota mitä ehdotin ja kerro miten menee

[Tuisku]

No niin, testattu on. Vaihdoin torstaina (eikun siis tiistaina!) 30 l vettä ja heitin altaaseen neljä kapselia bactozymiä (ohjeen mukainen annostus olisi yksi kapseli 100 l kohti, eli siis noin nelinkertainen annostus). Vesi oli keskiviikkona harmaata, kuten oletinkin. Nyt harmaus on hävinnyt - mutta vihersamennus ei. Paljonko, Aino-85, oikein pistit bactozymiä, kun sait tuloksia aikaan?

Sain myös sattumalta selville, milloin turvepallurat sisäsuodattimessa joutuu vaihtamaan: silloin, kun vesi ei enää virtaa läpi... Käsittääkseni niitä ei voi pestä, kuten vaahtomuovia, ja tämä keijulevä tukki ne tosi näppärästi jo viikossa. Ei taida tämä turvesuodatuskaan tässä tilanteessa olla erityisen hyvä ratkaisu, pitäisköhän palata turveuutteeseen? Lisäksi kummallakin kerralla kun olen laittanut uudet turvepallurat suodattimeen, muutama kala alkaa kääntää (=kierähdellä hiekkaa tms. vasten, ihan kuin kutisisi kiduksista), mitä eivät ole aikoihin tehneet, joten tuovat mukana jotain muutakin ongelmaa. Kääntäminen loppuu, kun pallurat ovat muhineet suodattimessa muutaman päivän.

[-Alix-]

Levänkasvuun on aina jokin syy, sitä ei nimenomaan poisteta yhdellä pimennyksellä tms (joskus orastavan sinileväkukinnon saa kuriin pimennyksellä, mutta muuten tepsii aika harvoin pitkässä juoksussa).

Syynä on lähes aina se ruoka. Vähemmän ruokaa, PALJON vähemmän ruokaa. Ja etenkin kaiken eläinperäisen vähentäminen. Valaistuksesta en huomannut tekstiä, onko se minkä väristä/laatuista ja kuinka pitkän aikaa päivässä valot ovat päällä? Usein ihan jo tunnin - parin lyhyempi valoaika vähentää leväkasvua jonkun verran. Entä auringonvalo, eihän sitä vaan tule altaaseen?

Kasvit kannattaisi myös saada rehottamaan. Kun kasvit kasvavat hyvin, ne vievät ravinteet leviltä. Ja toisin päin. Kannattaa siis suosia kasveja

Turveuutteeseen kannattaa palata niin kauan kunnes tilanne on taas hanskassa. Eikä niitä suodatinpatruunoita tarvitse käytännössä vaihtaa ikinä. Ne pestään viikon/parin välein, aina kun tuntuu siltä, että suodattimen virtaus on heikentynyt. Sisäsuodattimessa asuu kuitenkin verrattaen pieni bakukanta joten sen pesun kanssa ei tarvitse olla niin huolissaan. Pesee kun siltä tuntuu ja ihan kunnolla puhtaaksi vaan.

Jos tuntuu siltä, että ei meinaa eliöstö pysyä tasapainossa, niin tuonkin kokoiseen voi hyvin laittaa ulkosuodattimen (minulla on ulkosuodatin jo 100-litraisessa eikä siinä ole sisäsuodatinta lainkaan). Se lisää ensinnäkin altaan tilavuutta, taino vesimäärää, himpun verran ja etenkin sitä biosuodatusmassaa. Pysyy allas hyvin tasapainossa, 100 -litraiseni on huolettomin altaani.

Siinä minun niksini, olen itsekin kamppaillut vaikka minkä levän kanssa

[sani]

Olen itsekin kokeillut jotain bakteerivalmistetta samennuksen hoidossa, tuloksetta. Tai no, mitäpä en olisi kokeillut. Akvaarioon on tungettu heinää, suodatettua järvivettä, myrkkyjä sun muita, sitä on pimennetty ja kikkailtu ties miten. Vain yhteen keinoon olen ollut tyytyväinen ja siitä kerroin tässä jutussa: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=

Vihersamennuskierteeni alkoi niinä päivinä kun aloin päivittää akvaarioharrastustani eli kirjauduin aqua-web:iin ja minulle kerrottiin että neljäsosa viikossa vedenvaihtoa on liian vähän ja aloin innolla vaihtaa vettä. Ja siitäkös alkoi samennuskierre. Jossain vaiheessa vedin toisen letkun viemäriin, toisen kiinnitin hanaan ja annoin koko vesimäärän vaihtua moneen kertaan. Viherrys palasi kuitenkin jo seuraavana päivänä!

[Aino-85]

Paljonko, Aino-85, oikein pistit bactozymiä, kun sait tuloksia aikaan?

Ei taida tämä turvesuodatuskaan tässä tilanteessa olla erityisen hyvä ratkaisu, pitäisköhän palata turveuutteeseen? Lisäksi kummallakin kerralla kun olen laittanut uudet turvepallurat suodattimeen, muutama kala alkaa kääntää (=kierähdellä hiekkaa tms. vasten, ihan kuin kutisisi kiduksista), mitä eivät ole aikoihin tehneet, joten tuovat mukana jotain muutakin ongelmaa. Kääntäminen loppuu, kun pallurat ovat muhineet suodattimessa muutaman päivän.

Itse laitoin kaksinkertaisen annostuksen bactozymiä. Jep eli sulla ei lähde tuo vihersamennus pelkästään bactozymin avulla, kerta bactozym sai hyödylliset bakteerit lisääntymään akvaariossasi mutta tämä ei riittänyt vihersamennuksen lähtemiseen.
Voitko kertoa kaikki mahdolliset tiedot akvaariostasi tällä hetkellä? (kalojen ja kasvien määrä, laitteet, vesiarvot, valaistus... ainakin)
Tuo fosfaatti-nitraatti tasapaino on varmasti vihersamennuksen juuria. Mutta ihmettelen.. joku sanoi että "varmin tapa hankkia vihersamennus on ruokkia kaloja surviaisilla ja antaa auringon paistaa akvaarioon".. Eipä ole minulla vihersamennusta. Surviaisia lojuu usein pohjallakin kun kalat eivät ole jaksaneet kaikkea syödä ja aurinko paistaa akvaarioon 2-3 tuntia päivässä. Ei niin minkäänlaista leväongelmaa.
Tuosta fosfaatti-nitraatti suhteesta... sellainen Tetran purkki kuin EasyBalance, älkää käyttäkö semmoista.. Se lupaa vähentää vedenvaihtojen määrää, sekä vähentää fosfaatteja, mutta oma kokemukseni on, että se ei anna yhtään tilaa nitraateille, en tiedä tarkasti miten se toimii, mutta tiedän että kun poistin sen aineen akvaariostani, vesiarvot palautuivat hyviksi.
En osaa sanoa noista turvepalluroista suodattimessa, mutta kalojen kääntäminen viittaa tietysti siihen ettei kaikki ole ok. Itse käytän turveuutetta ja ph-miinusta.
Aargh... hirveä stressi kun on kohta muutto edessä ja just kun akvaario on täydellisessä kunnossa se pitää tyhjentää. Miksei kukaan ole keksinyt jotain vempelettä jolla akvaarion saa siirrettyä toiseen kaupunginosaan ilman että pisaraakaan tarvitsee poistaa?

[Tuisku]

Kiitos kaikille ystävällisille ihmisille, jotka haluavat auttaa! Tuntuu mukavalta, kun voi kysyä.
Niin, valaisen kahdella putkella, kasvi- ja päivänvalo, 20 W/putki. Valot ovat päällä n. 8 - 20. Olen miettinyt, auttaisiko valaistuskatko päivällä (jossain näin maininnan tästäkin; pitänee kokeilla). (Kalaston luettelinkin ekassa viestissäni jo; lisäksi pieniä ruskeita kotiloita, ei kierteisiä vaan niitä toisia).

Kasveista parhaiten rehottaa konnanputki, jota joutuu karsimaan. Pikkuinen miekkakasvi kukoistaa myös etukeskellä. Lisäksi muutama vesirutto (jotka selvisivät hengissä alun liian lämpimästä vedestä), vähän vallisneriaa (ei kasva nykyisellä paikallaan kovin hyvin), pari lahjoituksena saatua ilmeisesti kääpiökeihäslehteä ja pinnalla pikkulimaskaa, joka myös lisääntyy kiitettävästi. Kasvit näyttävät kasvavan hyvin, paitsi että niissä siis näkyy alussa mainitsemiani reikiä (epäilen kotiloita syyllisiksi, tai partista, mutta voi toki johtua muustakin). Mutta kasveja on siis paljon pinnalla (=pikkulimaska sekä konnanputkea), mikä vähentää valoa syvemmällä. Onko tällä merkitystä - ajattelin, että kaloilla olisi kuitenkin viihtyisämpää, kun on vähän varjoa.

Mutta ruokinnan määrähän voi olla se ongelman syy. Onko tämä liikaa (esimerkki): aamupäivällä monnille ja monnisille pelletti, tetroille hiutaleita (mielestäni ei paljoa, minuutin, parin syömäannos): illalla monnille pari keitettyä hernettä (sen suosikkivihannes), tetroille hiutaleita (tai pakastekuivattuja "rote mückenlarven" minuutissa syötävä ripaus tai pakasteötököitä pakastekuution kulma, n. puoli teelusikkaa) ja monnisille ehkä vielä pelletti (toista laatua kuin aamulla). Yksi helmikuussa ostamistani monnisista oli viiksettömyyden takia heikossa kunnossa ennen kuolemaansa, ja ehkä siksi yritin ruokkia monnisia enemmän - ajattelin ruoan vahvistavan sitä huonokuntoista (kuoli, kuitenkin. Muut hyvässä kunnossa.) Tuleeko liikaa pellettejä? Jos tulee, niin kannattaako niitä pilkkoa ja antaa kerralla vain esim. puolikas?

[Aino-85]

Poista sitä pikkulimaskaa, mielestäni se on hirveä kasvi kun se juuri kuten sanoit varjostaa vain toisia kasveja, eikä siitä ole keski- eikä pohjaveden kaloille mitään iloa. Ne kalat mitä akvaariossasi on tykkäisivät paljon enemmän runsaasta pohjassa kasvavasta kasvillisuudesta, jonka sekaan voi piiloutua. Nuo pikkulimaskalautat ovat mielestäni kuin pahan ilman pilviä akvaariotaivaalla
Kokeile vaan sitä valokatkoa, laita vaikka 8.00 valot päälle, 12.00 valot pois, 16.00 valot päälle ja 22.00 pois. Valokatkon pitää olla tarpeeksi pitkä jolloin levien "vuorokausirytmi" ehtii sotkuuntua.
Ja kyllä, mielestäni ruokit kalojasi ihan liikaa. Kaloja on muutenkin parempi ruokkia hieman liian vähän kuin liian paljon. Minä ruokkisin kalojasi näin... : aamupäivällä pelkkä puolikas pelletti kaikille kaloille, illalla pelkkää hiutale-/elävää ruokaa ja monnille ne herneet. Eivät taatusti laittaisi pahakseen...
Onkos sulla muuten nitraattiarvosta tietoa? Miltäs akvaariosi näyttää tällä hetkellä, onko ihan hernekeitto? Kertoile kuulumisia.
Lähdenkin tästä heittämään pallokaloille surviaisia

[Tuisku]

Onkos sulla muuten nitraattiarvosta tietoa? Miltäs akvaariosi näyttää tällä hetkellä, onko ihan hernekeitto?

En omista nitraattitestiä - ehkä pitäisi hankkia. Eikä vesi onneksi ole hernekeittoa - taustakuva häämöttää edelleen, vaikka vedenvaihdosta on jo neljä päivää. Ei se ihan läpinäkymättömäksi ole mennyt missään vaiheessa.

Seuraava suunnitelma siis lienee: pikkulimaskaa pois (oli niissä kasveissani muuten pari melalehteäkin, sekä pallopartalevä), valaistuskatko päivisin, ja ruokinta jatkossa keveämmällä kädellä.

[Miikku]

Sattui silmään taas yhten jyväskyläläisen keijuleväkamppailu. Tuossa joku aika takaperin taisi vesilaitos taas kikkailla jotain, saattaa silläkin olla tekemistä asian kanssa. Itse kävin oman leväsotani vajaa pari vuotta sitten, taisi senkin alkutahdit tulla siitä kesästä, kun pohjavedet oli tosi matalalla ja korvausvesi tuli jostain mistä lie. Siinä oli alku, ja toisena syynä varmaan vuoden kestäneeseen hernerokkaan olivat silloisen kotini p****t putkistot. Kun ei ollut koskaan aiemmin (akva kuitenkin ollut nyt 18 vuotta) ollut minkäänlaisia leväongelmia, niin kyllä meinasi usko loppua. Siinä pimennettiin, vaihdettiin vesiä ja oltiin vaihtamatta, kalat oli nälkäkuurilla joka käänteessä, eikä mikään auttanut. Levämyrkkyihin en mielelläni koske, joten niitä en käyttänyt. Bactozymiä kokeilin minäkin mutta eipä auttanut.

No, muuton jälkeen ongelmat sitten hävisivät. Parina ekana päivänä viherrys meinasi tulla takaisin, mutta lannistui sitten turveuutteen voimalla. Sittemmin ei ole leviä ollut haitaksi asti missään altaassa. Syyt näihin hernesoppiin voi siis olla monet, yhdellä auttaa toinen keino, toisella toinen.

Yksi mistä en kuitenkaan viitsisi hirveästi nipistää, on kalojen ruokinta. Aikuiset kalat kyllä kestää pitkiäkin paastoja, mutta kasvavat kalat (niitähän sieltä kaupasta yleensä ostetaan) tarvitsee kyllä rakennusaineita kasvuunsa. Varsinkin jos kaloja on paljon, pitäisi kyllä pystyä varmistamaan se, että hitaimmatkin saavat osansa.

[Tuisku]

Yksi mistä en kuitenkaan viitsisi hirveästi nipistää, on kalojen ruokinta. -- Varsinkin jos kaloja on paljon, pitäisi kyllä pystyä varmistamaan se, että hitaimmatkin saavat osansa.

Ah, näin ne neuvot ja kokemukset ovat moninaiset! Sitähän minäkin olen koittanut sillä runsaalla ruokinnalla varmistella, että ne aremmat ja hitaammatkin saisivat ruokaa - eli vähentääkö nyt sitten ruokintaa vai ei, siinäpä kysymys!

Jaa että Jyväskylän vedetkin voi olla syynä - no voi silakka sentään. Tuotahan sitä on käytettävä, mikä hanasta tulee. On tämä varsinaista ajanvietettä, kun koko ajan taistelee jonkun himputin levän kanssa. Huokaus.