Polttimon valinnasta

[Shaynah]

Kun valitsee HQI-polttimoa meriakvaarion päällä olevaan valaisimeen, mitä arvoja polttimon ominaisuuksista tulisi ottaa valinnassa huomioon?

Tämän hetkisen käsitykseni mukaan tärkeitä ovat:
- värilämpötila [K]
- valoteho [lm]
- värierotteluindeksi [ra]

Pitääkö paikkansa? Paljonko noiden lukemien suunnilleen pitäisi olla?

Akvaarioon olisi tarkoitus laittaa kivikoralleja ja pehmeitä koralleja. Altaassa vesitilaa on 160 litraa.

Kiitos etukäteen.

[elpuri]

Värilämpötila lienee se tärkein (10000K-14000K). Tuon kokoinen allas on varmaan sen verran matala, että 150W valaisin piisaa oikein hyvin.

[HillyBilly]

Ja tuo värilämpötila on sitten makuasia, kuinka sinisen altaan haluaa. Jos ei käytä erillisiä sinivaloja niin itse laittaisin 12000 - 14000k polttimon, sinivalojen kanssa 10000k.

[Shaynah]

Käsittääkseni ei wateilla ole merkitystä, sehän ei kerro mitään valotehosta vaan vain sen paljonko se kuluttaa sähköä.

Esim. malli A 150W HQI 8000lm 10000K ja malli B 150W HQI 14000lm 12500K

Ra-indeksiä ilmoitetaan vain harvoista polttimoista.

Paljonko lm, K ja Ra arvojen olisi hyvä olla ja onko muita lukemia joilla on merkitystä?

[mikkokoo]

Paljonko lm, K ja Ra arvojen olisi hyvä olla ja onko muita lukemia joilla on merkitystä?

Jos noin tarkkaan yrität valita polttimoa niin sijoita listan kärkeen polttimovaihtoehtojen spektrien tuijottelu ja vertaa niitä niiden alueiden ja veden syvyyksien spektreihin mistä ympäristöstä meinaat pitää elukoita altaassasi. Tässä kannattaa myös sitten huomioida itse valaisin ja sen tekniikka, koska silläkin lienee vaikutusta eri polttimoihin eri tavalla.

[elpuri]

Käsittääkseni ei wateilla ole merkitystä, sehän ei kerro mitään valotehosta vaan vain sen paljonko se kuluttaa sähköä.

Esim. malli A 150W HQI 8000lm 10000K ja malli B 150W HQI 14000lm 12500K

Ra-indeksiä ilmoitetaan vain harvoista polttimoista.

Paljonko lm, K ja Ra arvojen olisi hyvä olla ja onko muita lukemia joilla on merkitystä?

Tuohon kelvin kysymykseen vastattiinkin jo. Lumen arvolla ei ole juuri merkitystä eläimien kannalta, koska lumen kertoo kuinka kirkkaalta valo näyttää ihmissilmään (painottaa tiettyä aallonpituutta). Mikäli tuo värierotteluindeksi tarkoittaa värientoistokykyä niin eipä silläkään taida eläimien kannalta olla mitään merkitystä. Olennaista kai on se, että polttimo tuottaa valoa, josta löytyy sellaisten aallonpituuksien piikit, jotka ovat fotosynteesille tarpeellisia. Tästä ominaisuudesta kertoo ainakin PAR (photosynthetically available radiation) -arvo. Tuota nyt ei tietysti voi polttimolle ilmoittaa, koska arvo riippuu tietysti siitä kuinka syvältä mitataan, onko edessä suodatinlasi jne...)

Jos haluat vertailla eri polttimoiden tuottamia spektrejä, kannattaa suunnata selain osoitteeseen http://www.advancedaquarist.com ja lukea sieltä Sanjay Joshin polttimotestejä. (Ko. herra on tehnyt myös näppärän sivun, jossa voi verrata kahden eri polttimon spektrejä vierekkäin, mutta en nyt löydä sitä URLia mistään.)

[Shaynah]

Sähkömagneettisiaspektreja on vertailtu monen polttimon kohdalla, paha vain ettei kuviin ole merkitty millään tapaa amplitudeja (ainakaan osramilla ei mitään ja sylvialla ei yksikköä). Mitkä sitten ovat ne aallonpituudet joita kaivataan? Vihreähän ei vaikuta Kelvin lukemaan ollenkaan mutta sitäkin väriä kait tarvitaan?

Yritin tavata googlella lumenin määritelmää enkä löytänyt mainintaa aallonpitudesta johon se painottuu, mikähän se on?

Ra:sta sen verran että eiköhän silläkin oma osansa ole, sillä kaiketi on tarkoitus saada kasvit kasvamaan juuri siihen väriin mihin ne ominaisessa ympäristössään kasvavat, eli punaisesta punainen jne. Ei ainakaan itselläni ole tarkoitus saada akvaarion sisällöstä pelkää sinisen sävyä, sekun kokolailla kolkon näköinen. Makuasia tosin.

Kiitos linkistä ja vastauksista.

[elpuri]

Ei niissä polttimoissa nyt niin valtavia eroja ole. Kaikilla yleisesti akvaariokaupoista saatavilla olevilla onnistuu varmasti. IMHO noiden spektrien vertailu on jo aika hifistelyä. Itse olen nähnyt mahtavan näköisiä altaita 10000K polttimoiden (nämä taitavat olla aika pikälle samoja valmistajasta riippumatta), 12500K (Giesemann) ja 14000K (Aqua Connect performance) polttimoiden valaisemina.

Lumenin määritelmä: http://searchsmb.techtarget.com/sDefini ... 30,00.html
Eli painottuu 556nm:iin.

Tuo sinisyys on makuasia. Itse tykkään sinisestä (2 x 250W Aqua Connect performance 14000K + 2 x 80W T5 Osram 67) . Jotkin korallit ovat siitä jänniä, että ne alkavat fluoresoimaan saadessaan valoa sieltä spektrin sinisestä päästä. Tämä on varmaankin yksi syy miksi sini- ja actinicvalot ovat niin suosittuja merivesipiireissä.

[111na]

Vihreähän ei vaikuta Kelvin lukemaan ollenkaan mutta sitäkin väriä kait tarvitaan?

Tokihan väritasapainoon vaikuttavat kaikki värit. Vihreän osalta asiaa voi havainnollistaa ajattelemalla vaikka 10000 Kelvinin lamppua jota muutetaan siten että siihen saadaan lisättyä vihreää. Silloin Kelvinarvo pienenee.

Yritin tavata googlella lumenin määritelmää enkä löytänyt mainintaa aallonpitudesta johon se painottuu, mikähän se on?

Joku väitti että se vastaisi ihmissilmän herkkyyttä, mutta sekään ei ole totta. Asia jää niinkin epämääräiseksi että kerran AW:ssa olen lukenut sen oikean määritelmän, mitä en muista! Näkyvää valoa kuitenkin, mutta miten...

Ra:sta sen verran että eiköhän silläkin oma osansa ole, sillä kaiketi on tarkoitus saada kasvit kasvamaan juuri siihen väriin mihin ne ominaisessa ympäristössään kasvavat, eli punaisesta punainen jne. Ei ainakaan itselläni ole tarkoitus saada akvaarion sisällöstä pelkää sinisen sävyä, sekun kokolailla kolkon näköinen. Makuasia tosin.

Parempi värintoistokyky toistaa värit korostamatta ja hävittämättä mitään (havainnosta). Korkea Ra on tavallaan myös valkoisen valon synonyymi, ottaen huomioon valkoisen suhteellisuuden ja näköhavainnon adaptoitumisen.

Mitkä sitten ovat ne aallonpituudet joita kaivataan?

Veden syvyys luo sitten vielä omat muutoksensa spektreihin. Voidaan ajatella luonnollisen* valon ja korkean Ra-luvun merkitsevän luonnollista valoa vain matalaan veteen - siis normaaliin akvaarioon. Valonlähdehän voi sitten toisaalta jäljitellä myös syvempää luonnonvettä.

Mitä todella tarvitaan, en osaa sanoa makevetisenä ihmisenä, mutta aivan teoriassa valkoisessa valossa on kaikki näkyvät aallonpituudet ja siten myös kaikki tarvittava**. Samaten eliöiden luonnollisissa syvyyksissä*** vallitsevassa valossa lienee kaikki tarvittava ihan vain luonnon perusmekanismeja hieman ajatellen.

Tuoko luonnonvalon jäljitteleminen sitten epätoivottuja ongelmia samalla? Makeapuolella nähdään ns. kasvilampuissa ilmiö ettei välttämättä näissä sinipunissa valoissa ole intensiteetin etua edes noitten vihreille kasveille tutkitusti tärkeimpien (ja riittävien) aallonpituuksien osalta ns. valkoisiin valoihin verraten. Tokihan taas vaikka vain suodattamalla "turhat" pois saatetaan saada pieni etu levankasvuun nähden, monien levien monipuolisemman ja tehokkaamman valonhyödyntämisen takia. Siten lampputekniikkakin tuo aina oman sanottavansa asiaan, mikä on järkevää.

* Esimerkiksi sinitaivaalta heijastuva valo ( varjoon lankeava valo aurinkoisena päivänä) 11000-13000K ja suora auringonvalo keskipäivällä 5000-6000K. Poutapilvinen päivä 7000-8000K. Nämä siis veden päällä.

** Toki sitten UV aallonpituuksillakin on tehtävänsä. Uusimmissa kasvinkasvatuskokeissa sitä on ainakin tutkittu. haku: Pedro Aphalo, Kuopion Yliopisto

*** Enhän minä tiedä edes missä syvyyksissä vaikkapa korallit kasvavat.

[ealex]

HQI lamppujen valitseminen IMO ei voi olla akvaristeille enää paljonkaan helpompaa, kun asiasta on kirjoitettu erinomaisia artikkeleita ja polttimoista mitatusta datasta on tehty laaja ja helppokäyttöinen tietokanta:
http://www.personal.psu.edu/faculty/s/b ... Lamps1.htm
http://www.reeflightinginfo.arvixe.com/index.htm

Lyhyesti: lumeneilla ja värintoistoindeksillä ei ole paljonkaan merkitystä vedenalaisia valo-olosuhteita simuloivia lamppuja vertaillessa, sen sijan valon määrällä ja spektrillä on merkitystä, ja niitä pääsee vertailemaan HQI-lampuista tehdystä tietokannasta. Mielestäni kannattaa valita lamppu, mikä tuottaa veden alla muistuttavaa valospektriä, hyvin valoa (PAR, ei lumen) suhteessa kulutustehoon ja on silmälle miellyttävä.

Lumenien määrityksessä ei ole mitään epäselvää: http://www.scubageek.com/geek/articles/wwwlux.html Tässä on lumenien määrityksessä käytetty standardisoitu funktio numeroina: http://members.misty.com/don/photopic.html

Otetaan esimerkiksi kaksi valonlähdettä: aallonpituudella 555nm ja 400nm, molemmat tuottavat saman verran valoa (fotoneja). 555nm valonlähde silloin antaa 357 kerta enemmän lukseja (1/0,0028), kuin 400nm valonlähde, mutta esim. vallisnerialle 555nm valosta on 4x vähemmän hyötyä, kuin 400nm, tässä on vallisnerian valon absorptiokäyrä:


Eli 357x enemmän lumeneja ja 4x vähemmän hyötyä, joten eiköhän lumenit unohdetaan.

[111na]

.... joten eiköhän lumenit unohdetaan.

Ei aivan kokonaan. Lumenia tai siihen liittyvää luxia voi käyttää vertailuun harvoissa tapauksissa - silloin kun vertailtavina on muuten tarpeeksi samankaltaiset valonlähteet. Esim. aurinko vs. hyvin korkean värintoiston ja saman värilämpötilan polttimo. Taikka kaksi spektriltään samanmuotoista (värilämpötilaltaan ja värintoistoltaan samanlaista) polttimoa.

Mutta tokihan yleisempään vertailuun pitäisi ottaa tavoiteltava spektri ja verrata sitä kunkin valonlähteen intensiteettiin kyseisillä aallonpituuksilla. Pitäisi vielä osata 'jyvittää' spektrin alue monipuolisesti: onko 'turhasta' valon osuudesta jotakin hyötyä ja haittaa. Auringon valohan on esimerkiksi tuohon vallisnerian hyödyntämään käyrään verraten hyvin epäsopiva, mutta onko vallu sitä mieltä?


Minkalaista valoa korallit vaativat ja millä syvyyksillä niitä esiintyy luonnossa? Minkalainen on valon laatu siellä? Tietämystä ei ole sen vertaa että tästä edeltä lukemalla voin vain päätellä että ilmeisesti ne yhteyttävät ja siten niissä täytyy olla lehtivihreää...

Tuolla on jotakin silmän toiminnasta: http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/valaist ... aemme.html

[Tatu Vaajalahti]

Ikävää olla bileiden pilaaja, mutta polttimon valinta on todella yksinkertaista: mikä tahansa akvaariokäyttöön tarkoitettu polttimo käy eikä valinta vaikuta eläinten käyttäytymiseen tai viihtyvyyteen millään tavoin (olettaen, että valomäärä pysyy edes suurinpiirtein samana).

Eläinten kannalta värilämpötilat, spektrit ja ra-luvut voi aivan huoletta unohtaa.

[RPekka]

Eläinten kannalta värilämpötilat, spektrit ja ra-luvut voi aivan huoletta unohtaa.

Ei se kyllä niin mene. Itse havaitsin tämän sitruunatetroilla - elohopealampun Ra 45 vs loisteputken Ra 85 -valolla. Samalla lumen-määrällä kalat olivat säikkyjä "huonossa" valossa kun valomäärä oli molemmissa tapauksissa melko korkea, n 4000 lm 112 litraisessa.

[Tatu Vaajalahti]

Noh, nyt oli kysymys meriakvaario käyttöön tarkoitetuista polttimoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on käytetty menestyksekkäästi jokaista markkinoilla olevaa HQI polttimoa.

Voin taata, että 20000K polttimoiden ra arvot ovat usein aika pieniä

Sitruunatetroista en tiedä mitään. Kahden täysin eri tyyppisen valaistuksen vertaileminen on aika vaikeaa, siinähän muuttuu paljon muutakin kuin ra arvot. Puhumattakaan siitä, että kalat voivat reagoida mihin tahansa valaistusolosuhteiden muutoksiin kuvaamallasi tavalla.

Joka tapauksessa kymmenien tuhansien riutta-akvaarioiden empiiristen tulosten mukaan vain yksi asia on valaistuksen suhteen varma ja se on se, että polttimon merkki ja malli eivät ratkaise lopputulosta.

[elpuri]

<Asterix ja Caesarin laakeriseppele>Tismalleen, tyyppi on oikeassa!</Asterix ja Caesarin laakeriseppele>

[111na]

No niin, tulihan se sieltä! Saisinko riutan toimintaan vaikkapa Osramin Neutral White (4000K) polttimolla, joita minulla olisi valmiina pari kappaletta.. tai olisiko mieltä yrittää? Valoltaan se jäljittelisi tietenkin matalaa, muistuttaen erinomaisesti suoraa auringonpaistetta. (Kukaan ei vastannut kysymykseeni koskien korallien luonnonsyvyyksiä. )

Tiedän että Faq on olemassa, mutta kysyn kuitenkin puhutteko koralleista eläiminä, jotka yhteyttävät? Tällainen kumma juolahti mieleeni varsinkin alkupuolelta tätä juttua, vaikkei se suoraan mistään kohtaa ilmennytkään. Tarvitaanko myös levänkasvua vaikkapa ravinnoksi joillekin eliöille?

Mielelläni myös kerron ettei ole kauaa kulunut siitäkään, kun edellinen mullistava tiedonmurunen aihealueelta minut valaisi: elävä kivi ei ole korallia eikä myöskään itsessään elävää, vaan käytännössä biologisen suodatuksen struktuuri akvaariossa.

[rambi]

Saisinko riutan toimintaan vaikkapa Osramin Neutral White (4000K) polttimolla, joita minulla olisi valmiina pari kappaletta..

Riutta varmaan voisi hyvinkin toimia mutta jaksatko myös katsoa sillä kelvinimäärällä allasta?

[111na]

Riutta varmaan voisi hyvinkin toimia mutta jaksatko myös katsoa sillä kelvinimäärällä allasta?

Syvänmerensininen tausta ja jo on kivaa värikontrastiakin. Senhän sitten kuitenkin näkisi vasta todellisuudessa. Kuitenkin on tärkeää, että huoneessa on jotakuinkin oikeaväristä valonlähdettä valokuvien kanssa puuhastelun takia.

Nyt tuossa eteläikkunalla voisi alkaa kokeiluun luonnonvalolla. Sellainen kyllä kiinnostaisi. Altaan koon voisi suunnitella sopivaksi myös yhdelle 70W HQI valaisimelle. Mitkä olisivat hyvät mitat?

[elpuri]

Ota selvää siitä polttimosi spektristä ja siitä mitä aallonpituuksia korallien symbioosilevät (zooxanthellit) tarvitsevat. Jos täsmää, niin antaa mennä. Värien muodostuksesta en osaa sanoa, kun se on aika mustaa magiaa. Mutta luulisi niiden korallien hengissä pysyvän, jos symbioosilevillä menee hyvin.

Sen verran on pakko sano vielä ( ), että polttimot on kulutustavaraa (uusitaan ~ vuoden välein), joten jos tähän leikkiin meinaa oikeasti ryhtyä niin tuntuu vähän kummalliselta säästää käyttämällä jotain vanhaa mahdollisesti epäsopivaa polttimoa.

[111na]

Kiitos vastauksesta. Tiedän kyllä ettei polttimoita voi säästellä ja mistä niitä saa edullisesti lisää. Sitäpaitsi olemassaolevat polttimoni ovat uusia.( ) Vain tiedon itsensä takia kyselen ja vähän otsikoinnin aiheessa pysyen. Epäsopivuudesta: edellä esitettiin varsin vahvoja sanontoja että kaikilla monimetalleilla on saatu hyviäkin tuloksia... edit: nyt uudemmin luettuna siinä rajataankin merivesikäyttöön tarkoitettuihin.

Symbioosilevät! Tässä aiemmin otettiin esimerkeiksi varsin normaaleja vihreitä kasveja, mitä ensin ihmettelin, mutta en taida ihmetellä enää. Noissa käytössäni olevissa 'täysvärisissä' polttimoissa tiedän olevan ainakin makeavetiseen tehokas valo sekä viherleville että korkeammille kasveille.

Kuka olisi kokeillut NaSp lampuilla? Mielenkiintoinen sävy ja punaista riittäisi. Tiedä vaikka mitä kasvua ja näyttävyyttä siitä syntyisi, koska normaaliin yhteyttämiseen ne ainakin ovat erinomaisia ja käytetyimpiä laajemmin tarkasteltuna.

[HillyBilly]

Kuka olisi kokeillut NaSp lampuilla? Mielenkiintoinen sävy ja punaista riittäisi. Tiedä vaikka mitä kasvua ja näyttävyyttä siitä syntyisi, koska normaaliin yhteyttämiseen ne ainakin ovat erinomaisia ja käytetyimpiä laajemmin tarkasteltuna.

Yhjteyttäminen makeanveden kasvilla ja meriveden levällä on hieman eri juttu, voin taata että 12 500k polttimolla makrolevät yhteyttää niin että allas on täynnä happikuplia. Nim. katson kohti allastani

lisäys: yhteytys tietysti tarvitsee ravinteita, niitä näyttää omassa altaassa olevan

[111na]

lisäys: yhteytys tietysti tarvitsee ravinteita, niitä näyttää omassa altaassa olevan

Niin juu kun siellä on varmaan joku kalakin ruokittavana. Saisikohan vispilällä vaahtoa aikaiseksi? Beautiful Low-Tech!

[RPekka]

Saisikohan vispilällä vaahtoa aikaiseksi? Beautiful Low-Tech!

Onhan "needle-wheel"-vaahdottimet keksitty jo ajat sitten.