Kypsytysongelma

[Emmi]

Ongelma:

Aloitin kypsytyksen Bactozymillä (älkää riepotelko pahasti) vajaat 2 kk sitten. Luottavaisena uskoin erään tällä palstalla paljon kehutun akvaariokaupan myyjää. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja rahat loppuivat. Bactozymiä annostelin myyjän oman ohjeen mukaan. Lisäksi laitoin multaympin. Mittailin vesiarvoja Tetran tippatesteillä.

Kysymys:

Mitä nyt? Hermot meni ja akvaarioon en ole koskenut pariin viikkoon. Bactozym aiheutti (?) valtaisan leväinvaasion. Miten jatkan? Pitäisikö vettä vaihtaa ja pohjaa imuroida vai onko se kaikista huonoin vaihtoehto? Haenko apteekista hirvensarvisuolaa ja jatkan kypsyttämistä?

Olen hakenut arkistosta samanlaisissa ongelmissa pyörivien kysymyksiä, mutta aina jokin tekijä on erilainen kuin omassa tapauksessani. Suoraan en uskalla soveltaa muiden saamia ohjeita, etten vain pahentaisi tilannetta entisestään.

Akvaarion tiedot:

150-l
suodatin: Eheim Professionel 2224
lämmitin pitää veden 25 asteisena
kaksi loisteputkivalaisinta
pohjalla Kauniston hienorakeista soraa
sisustana kiviä ja kasveja (Kasvit kasvaneet hyvin)

Neuvokaa kiltit akvaarioihmiset, kiitos.

[jarvij]

Minä vaihtaisin veden suureksi osaksi, lisäisin multaympin ja annostelisin ammoniakkia.
Lähtisin siis nollatilanteesta:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php

Nuo kasvit haittaavat sikäli että ilman niitä astian voisi pitää pimeänä, jolloin levät eivät kasva.
Bakteereita ei pimeä haittaa.

[111na]

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut

Mitä olisi pitänyt tapahtua?

Nitriittiä ei synny ilman ammoniumia, jota tulee esimerkiksi kalanruuasta. Typenkierto kulkee akvaariossa yksisuuntaisesti: ensin syntyy ammoniumia hajoavista valkuaisaineista, ammonium muuttuu nitriitiksi, nitriitti nitraatiksi. Ilman ravinnetta ei akvaario kypsy eli tuon työn tekevät bakteerit eivät kasva.

[jarvij]

Vielä varmuudeksi onko siinä jo kaloja?
Ilman kaloja saisit sen nopeasti kypsäksi ammoniakilla/ammoniumilla ja pienillä määrillä kalanruokaa, kuten noissa kypsytysohjeissani on.

[Emmi]

jarvij: Kaloja ei ole, eli paras aloittaa siitä nollatilanteesta. Luen sivusi, ja kysyn sitten jos en ymmärrä kaikkea. Allasta olen kasveista huolimatta pitänyt pimeänä levien takia viime päivät.

liina: multaympin lisäksi lisäilin altaaseen kalanruokaa. En huomannut mainita.

[111na]

liina: multaympin lisäksi lisäilin altaaseen kalanruokaa. En huomannut mainita.

Sittenhän akvaario on luultavimmin kypsä. Ammoniumilla sen voisi varmistaa. Vedet vaihtoon ja hirvensarvensuolaa esimerkiksi. Ja edelleen säännöllisesti jauhettua kalanruokaa pikkuisen.

[jarvij]

Toisin sanoen vaihdat suuren osan vettä. Lisäät ammoniumia (hirvensarvisuolaa) tai ammoniumkloridia jne. Mittaat samantien ammoniumpitoisuuden ja nitraatin.
Seuraavana päivänä uusit nuo mittaukset. Jos ammoniumia ei ole enää yhtään, mutta nitraattia on enemmän, niin kypsä on. Tosin varmuudeksi kannattaisi ehkä mitata myös nitriitti.
Mikäli nitriittiäkin on, niin kannatta uusia tuo ammoniumin lisäis kunnes nitriittiäkään ei seuraavana päivänä enää ole.

[111na]

Pelkällä kalanruualla taas tulee eräänlainen kevytkypsytys. Jos laitat kalanruokaa säännöllisesti sen verran kuin kalojenkin tullessa tulet ruokkimaan, eikä samaan aikaan nitriittiä tule mitattavaksi, on hyvin loogista, ettei kalojenkaan kanssa nitriitti nouse.

Hiukan terävämmällä ammoniumhuikalla kuitenkin tuon nitrifikaation toimivuus voidaan parhaiten varmistaa. Nähtäisiin nitraatin nousu.

Enpä hämmennä enempää, mutta kyllä se Akvaariokeskuksen neuvo on hyvä siinä, jos kalanruokaa käsketään laittamaan. Bactozymistä en sano mitään.

[helunia]

Mullakin meni hieman omalla painollaan tuo kypsytysvaihe. Ei kannata välittää leväinvaasioista. Niitä saattaa aluksi tulla muutenkin, varsinkin jos ravinnetasapaino ei ole aivan kohdallaan. Poistat vaan mahdollisimman paljon levää aina vedenvaihtojen yhteydessä ja pohjalle tulevat levänsyöjät toivottavasti huolehtivat lopuista.
Mun n.150 litraani kypsyi multaympillä ja kalanruualla vahingossa noin kaksi kuukautta, kun en ehtinyt tehdä sille mitään ihan suunnitellussa aikataulussa...
Levää (sellaista limaisen ruskeaa, ällöä) oli aika tavalla. Lapposin kuitenkin levästä mahdollisimman tarkasti kaiken minkä irti sain, lopusta huolehtii partis. Lisäilin pikkuhiljaa kasveja jo kypsytysvaiheessa ja nekin olivat välillä melko leväisiä.
Mutta nyt altaassa on jo kaloja ja kaikki on hyvin, vaikka testissä en kertaakaan huomannut nitriittiä! "Piikki" meni ohi huomaamatta, niinkin voi käydä.

[timetu]

Itse olen ymmärtänyt että kun käyttää bakteerivalmisteita kypsytykseen niin nitriitti piikkiä ei tulekaan ja toisaalta jotku sanoo että tuleehan se käyttäisit valmisteita tai et, ja vanhan akvan pohjaa ja kukkamultaa...

Alkaa pikkusen tuntua rasittavalta tää homma. Eikö nyt voitaisi laittaa kerrankin ohjeet oikeaan järjestykseen, koska tuntuu että koulukuntia on monia. Vähä niinkuin politiikassakin. Olen sitä mieltä että... ja minä että... jne...

Itse aloitin (luettuani monia mielipiteitä) kypsytyksen tänään näin:
Akva 300 l
Uusi ja puhdas allas sekä 35 kg itse pestyä hiekoitussoraa, Rautiasta, makso (40kg) 4,90, kooltaan 2-4mm. -Sisäinen suodatin, näin ensi alkuun, jatkossa mukana myös Eheimin ulkoinen 2217 "lasin ja makaronien" kanssa. Ei fisuja eikä kasveja.

Laitoin myös Seran Aqutania 65 ml, sekä muutaman tunnin kuluttua Junglen StartZyme -bakteereja 35 ml (suodatin kokoajan käynnissä). Lisäsin myös kaksi tasaista teelusikallista ruokasoodaa (natriumbikarbonaattia) nostamaan KH:ta ja pH:ta koska ne ovat alhaisia puhtaasta pohjavedestä johtuen. GH:n nostamiseen en löytänyt paikallisesta Tiimarista kipsijauhetta joten täytynee turvautua apteekin valmisteisiin. Jos joku muistaisi mikä sen nimi on niin hyvä?

Nyt kun täältä pääsen, ruokin tiettyjä bakteerejani veteen sulatetulla pelleteillä (2 kpl) ja kaadan nesteen akvaan.

Ammoniakkia on desi kaapissa jolla aion testata toimiiko bakteerit vai ei. Itse olen ymmärtänyt että ammoniakki liuoksella korvataan bakteereille kalan/kalojen olemassaolo, eli ammoniakki on sitä mitä niitten fisujen takapuolesta tulee.

Onko se muuten niin että kypsytettävään akvaan pitää laittaa sekä kalanruokaa että ammoniakkia (fisunulostetta) sentakia että kumpikin aine ruokkii vain omia bakteerejaan, eli akvassa ei ole pelkästään yhden tai kahdenlaisia bakteereja vaan niitä on monia erilaisia jotka ovat erilaistuneet bakteerikantansa mukaisiin hajotustehtäviin...

Kommentoikaa...

[JuuLia]

Itse en ainakaan usko noihin ihme kypsytys mömmöihin alkuunkaan. Jotta nitriittipiikkiä ei tulisi niiden pitäisi käsittääkseni sisältää aika määrät typpibakuja mihin en jaksa uskoa...

Kun kypsytin oman altaani laitoin sinne sera nitriveciä (kun altaan mukana sain), multaympin ja ammoniakkiliuosta. Nitrivec lupaa kalojen siirron jo seuraavana päivänä ilman nitriittipiikin pelkoa, minä korvasin kalat ammoniakilla ja nitriitti nousi pilviin, yllätys yllätys... Tiedä todistaako tuo testini yhtään mitään, mutta kyseiseen litkuun en luottaisi pätkän vertaa!

[jarvij]

Ohjeita ei saada yhteen pakettiin millään. Sen verran erilaisia näkemyseroja on. Ohjeita toki saadaan, mutta keskenään ristiriitaisia tulevat olemaan jatkossakin.

Bakteereitakin on moneksi. Osa hajottaa jätteitä tiettyynn vaiheeseen (kuka miten ja mihinkin), toiset jatkavat siitä, kunnes saadaan vesiliukoisia mineraaliaineita.

Jotkut luottavat kaupallisiin kypsytysaineisiin kuin pässi suuriin sarviinsa, toiset taas tietävät ettei niissä ole eläviä bakteereita (joitakin poikkeuksia toki on, mutta niitä ei Suomessa taida kaupoista löytyä).

Akvaario kuitenkin kypsyy ajallaan. Se taas saattaa kestää viikosta moniin viikkoihin.

Maailmalla yleisessä käytössä oleva tapa on Suomessa huonoksi haukuttu:
http://www.cichlid-forum.com/articles/f ... ycling.php

Itse en tiedä miksi.

[111na]

Onko se muuten niin että kypsytettävään akvaan pitää laittaa sekä kalanruokaa että ammoniakkia (fisunulostetta) sentakia että kumpikin aine ruokkii vain omia bakteerejaan, eli akvassa ei ole pelkästään yhden tai kahdenlaisia bakteereja vaan niitä on monia erilaisia jotka ovat erilaistuneet bakteerikantansa mukaisiin hajotustehtäviin...

Kommentoikaa...

Tuossa aloituksessasi taitaa puuttua typpibakteerit. Niitä tulee tietysti yleensä aina jotain reittiä, esimerkiksi kasveista, mutta mullasta niitä saisi varmemmin ja hyvästä elävästä mullasta runsain mitoin. Mitä enemmän, sitä parempi ja nopeampi alku. Bakteerivalmisteessa ei oikein voi säilyä eläviä bakteereita pitkään ja jos niitä siitä kuitenkin sattuisi uinumasta heräämään, ymppi on heikko ja hidas. Teoriassa jopa yksi bakteeri kutakin tarvittavaa lajia riittää, mutta lisääntyminen tapahtuu jakautumalla ja typpibakteerit jakautuvat suhteellisen hitaasti.

Muuten tuohon lainaamaani osuuteen; kalanruuasta syntyy myös ammoniumia, mutta verraten vähäisesti. Siksi nitriittipiikkikin jää helposti pois, havaitsematta, tai pieneksi.

Alkaa pikkusen tuntua rasittavalta tää homma. Eikö nyt voitaisi laittaa kerrankin ohjeet oikeaan järjestykseen, koska tuntuu että koulukuntia on monia.

Akvaarion biologia ei tunne koulukuntia. Ei ole mitään järjestystä ohjeissa, vaan tunnetut periaatteet mitä bakteeristokin noudattaa.

Maailmalla yleisessä käytössä oleva tapa on Suomessa huonoksi haukuttu:
http://www.cichlid-forum.com/articles/f ... ycling.php

Itse en tiedä miksi.

Mitään faktaa siitä ei ole, että tapa olisi sen enemmän yleisemmässä käytössä muualla kuin Suomessakaan.

Miksi, siksi että se käskee mekaanisesti lisäämään tasamäärän ammoniumia päivittäin, eikä annostelu seuraa nitrifikaation (typpibakteerien kasvun) kehitystä. (Tosin tuota linkkiä en lukenut, mutta näin mikäli se on samanlainen kuin Cris Cow:n ohjeet.)

Mielestäni fiksua on annostella niin että nitriittiä on sopivasti vedessä, minkä muuttuminen nitraatiksi on käytännössä useimmin kypsymisen pullonkaula. Ohjeeksi muutettuna tämä tarkoittaisi nitriitin pitämistä 5-10 mg/l hujakoilla, kunnes kypsyys kasvaa siihen mittaan että 1 mg/l ammoniumia muuntuu vuorokaudessa kokonaan nitraatiksi (ja tietysti samaan aikaan myrkyllinen nitriitti häviää kokonaan vedestä).

"Akvaario kuitenkin kypsyy ajallaan. Se taas saattaa kestää viikosta moniin viikkoihin." Erittäin totta!

[jarvij]

Tasamäärin lisääminen on yksinkertaista:

1) Lasketaan oikea ammoniakki/ammoniummäärä ja se lisätään akvaarioon päiviittäin.

2) Kun nitriittiä alkaa jonkun vuorokauden kuluttua olla, tuo alkumäärä puolitetaan, ja lisätään pävittäin;

3) kun myös nitraatin määrä alkaa kasvaa puolitetaan tuo määrä edelleen.

4) Kun nitriittiä ei enää ole, vaihdetaan vettä ja akvaario on kypsynyt.

Tuota pidetään siis vaikeana, ja mieluimmin pidetään ammoniumia hapettavia bakteereita ajoittain nälässä.

[111na]

Tuota pidetään siis vaikeana, ja mieluimmin pidetään ammoniumia hapettavia bakteereita ajoittain nälässä.

Hirmuinen parku vain kuuluu: nälkä, nälkä! Sopii kokeilla itse kunkin. (Kalanruoka pitää ne ekat ammoniumbakut kunnossa ne väliajat.)

Tavat toimivat kumpikin tavallaan ja tulokset näkee kun kokeilee.

[Emmi]

1) Lasketaan oikea ammoniakki/ammoniummäärä ja se lisätään akvaarioon päiviittäin.

Anteeksi nyt tyhmyyteni, mutta miten lasken oikean määrän? Siksi juuri sorruin tähän Bactozymiin, kun viimeksi (pari vuotta sitten) sähläsin hirvensarvisuolan kanssa ihan omia annostuksiani...

[111na]

1,35g hirvensarvensuolaa (noin 1/3 tl) sataan litraan vettä antaa ammoniumpitoisuudeksi 5 mg/l. Siitä syntyy 17 mg/l nitraattia. (ja 13 mg/l nitriittiä ennen sitä). Siitä on hyvä miettiä mitä tapahtuu jos päivittäin lisätään tuo määrä.

[Emmi]

Kiitos liina, asia selvä! Nyt painelen pehkuihin, että jaksan huomenna käydä uudella tarmolla tuon altaan kimppuun

[jarvij]

1,35g hirvensarvensuolaa (noin 1/3 tl) sataan litraan vettä antaa ammoniumpitoisuudeksi 5 mg/l. Siitä syntyy 17 mg/l nitraattia. (ja 13 mg/l nitriittiä ennen sitä). Siitä on hyvä miettiä mitä tapahtuu jos päivittäin lisätään tuo määrä.

170 mg/l nitraattia kymmenessä päivässä ja 12 päivässä menee liuska (200 mg/l) tappiin, jolloin vaihdetaan vaikka 75% vedestä ja jatketaan. Paitsi jos ntriittiä on jo alkanut ilmestyä, jolloin lisättävä ammoniummäärä olisi puolittunut.

http://www.cichlid-forum.com/articles/f ... ycling.php
Etenee siis täysin ohjeen mukaan.

[111na]

Kokeilleppa kerrankin!

Mitä hyötyä siitä on? Päästään lisäämään paljon ammoniumia ja vaihtamaan enemmän vettä? Mitähän ne typpibakteerit sanoisivat vaikkapa 50 mg/l nitriitistä?

[jarvij]

Nami nami.

----------------

http://www.cichlid-forum.com/articles/f ... ycling.php
Varsin monella sivulla tuota alkupräistä on referoitu, mutta en ole löytänyt kritiikkiä muuta kuin suomeksi.
Siitä vain haku päälle.

[111na]

Minulle riittää oma maailma, joka on riittävästi osoittanut olevan myös toisten.

Todellisuus ei siitä muutu, vaikka kuinka kopioitaisiin yhtä ohjetta. Eikä siitä oletko nähnyt kritiikkiä tai toisia tapoja. Milloin olet alkanut seuraamaan englanninkielistä maailmaa? (ret.)

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 72#3548472

[jarvij]

Tuokin on suomalainen linkki, joten en edes vilkaise!
Pitää tuo kypsytys jossain vaiheessa kokeeksi tehdä, jolloin siitä tulee Suomessakin hyvä.

[111na]

Pitää tuo kypsytys jossain vaiheessa kokeeksi tehdä, jolloin siitä tulee Suomessakin hyvä.

Tietystikään yksi kokemus ei todellisuuteen tuo kuin yhden kokemuksen lisää. Hienolla hiekalla ja pienipinta-alaisella sisäsuodattimella saisit jo tuntumaa yleisimpään käytäntöön.

[jarvij]

Sisäsuodattimen jättäisin pois sotkemasta. Eihän kypsytettävässä akvaariossa synny kiinteää jätettä. Siis vain lämmitin ja kiertovesipumppu. Puhallushiekkapohja toimikoon kypsyvänä biologisena suodattimena kokeiluvaiheessa.

Kokeilutankki on tuossa tyhjänä ja pestynä odottamassa. Pitää vielä vaikka suolaliuoksella desinfioida, jotta saan bakteerit vähiin. Sitten ammoniakkiliuosta ja testit Junglen ja JBLn tikuilla.
Kunhan tuossa lähiviikkoina hankimme tuorettaa "musta multaa kukille".

Kypsytän sen tuolla yleisesti tunnetulla aluksi päivittäin 5 mg/l ammoniakkia-menetelmällä, jotta saadaan se vihdoin pätevöityä Suomessakin käyttöön.

Ei yhden kokemuksen lisää, vaan yhden kokeen lisää osoittamaan hypeteesin oikeaksi. Voisihan tuon sitten vaikka toistaa ja tehdä vaikka rinnakkaisina, jos olisi tilaa ja mahdollisuuksia, mutta pitänee siinä luottaa muiden vuosian aikana saamiin tuloksiin.