Veden kovettamisen aiheuttamat oireet

111na · Viesti Kirjoittaja **111na** » 16:45, 18.01.2005

Muutaman kerran olen lukenut täällä etteivät hammaskarpit ole tottuneet tai pitäneet kovetetusta vedestä, kun ne ovat olleet kasvatettu 'tavallisessa' vedessä. Minkalaisia ovat nuo oireet olleet ja kauanko kokeilu on kestänyt? Tulivatko oireet heti vai viiveellä? Miten kovetus on tapahtunut ja mihin kovuuteen asti? Erityisesti olen kiinnostunut miekkapyrstöistä.

Kiitos vastauksista!

lilo · Viesti Kirjoittaja **lilo** » 09:23, 19.01.2005

Aikanaan kun aloin kovettamaan miljoonakalojen vettä, siellä
oli sekä pehmeistä että kovista vesistä tulleita kaloja. Kovettamisen
aloin, koska alkoivat oirehtia tai jopa kupsahdella.
Kovetuksesta molempien vesityyppien kalat piristyivät, mutta varsinkin ne, jotka olivat ehtineet jo synnyttää, ovat vieläkin vaisumpia ja herkempiä.

Tähän kovetettuun veteen olen tuonut suoraan myös pehmeiden vesien
miljoonakaloja. Niiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, ovat
kaikista terhakoimpia.

amanda · Viesti Kirjoittaja **amanda** » 10:50, 19.01.2005

Minä täällä joskus kyselinkin kovettamisen aikataulusta kun "pelastin" meille pehmeässä vedessä pulikoineita miljoonakaloja. Kun kukaan ei vastannut, kovetin niiden veden hitaasti, pari astetta viikossa, kunnes se oli n.10. Hiljalleen vettä kovettaessa muutos ei ollut kovin dramaattinen ja kaikki kalat voivat hyvin, mukana ollut yksi orpo platy reipastui kaikkiein selvimmin, lopetti evät supussa uimisen ja mennä viuhtoo nyt muiden mukana.

lennu · Viesti Kirjoittaja **lennu** » 22:20, 25.01.2005

Tämäpä on mielenkiintoinen aihe. Voitteko kertoa, miten vettä voidaan kovettaa ja millä aineilla/määrillä. Haluaisin oppia lisää aiheesta.

lilo · Viesti Kirjoittaja **lilo** » 23:31, 25.01.2005

Vettä voit kovettaa (nostaa GH-arvoa) esim. kipsijauheella (kalsiumsulfaatti),
jota saat esim. askarteluliikkeistä. Tai magnesiumsulfaatilla.
Tai magnesiumklodirilla (apteekista).
Se kuinka paljon näitä täytyy annostella, selviää vain ostamalla GH-testin.

Tänään huomasin ilokseni, että miljoonakala, joka ehti synnyttää
pehmeässä vedessä ja jonka selkäranka oli siitä syystä selvästi käyristynyt,
on nyt nyt suoristunut (kun vettä on kovetettu).

amanda · Viesti Kirjoittaja **amanda** » 12:06, 26.01.2005

lennu kirjoitti:Tämäpä on mielenkiintoinen aihe. Voitteko kertoa, miten vettä voidaan kovettaa ja millä aineilla/määrillä. Haluaisin oppia lisää aiheesta.

Täältä löytää hakutoimintoa käytämällä monia keskusteluja aiheesta. Jos olisin fiksumpi niin linkittäisin niitä tähän valmiiksi.

Mutta kun en ole, niin joudut näkemään itse hakemisen vaivan.

fisukka · Viesti Kirjoittaja **fisukka** » 12:16, 26.01.2005

Lennu, kun ennen kovetin vettä platyilleni, taisin annostella yhden teelusikallisen kipsiä aina vajaaseen ämpärillisen, jonka lisäksi hippunen ruokasoodaa (taitaa tosin olla tavanomaista laimeampi seos). Koska Oulusta päin olet, niin neuvoisin hakemaan sitä kipsiä vaikkapa Sinooperista, eipä maksanut paljon mitään

Mutta jollet ole kovettanut vettäsi ennen, tee se hiljakseen, eli älä heti muuta vettä tosi kovaksi! Ihan pikku hiljaa vain vedenvaihtojen yhteydessä. Niin ja käy ostamassa akvakaupasta Kh ja GH-testit ja seuraile kovuutta niiden avulla!

Viesti Kirjoittaja **Kaizu** » 13:07, 26.01.2005

lilo kirjoitti:Vettä voit kovettaa (nostaa GH-arvoa) esim. kipsijauheella (kalsiumsulfaatti),
jota saat esim. askarteluliikkeistä. Tai magnesiumsulfaatilla.
Tai magnesiumklodirilla (apteekista).

Minkälaisessa suhteessa näiden hammaskarppien kotovesissä on kalsiumia ja magnesiumia? Eli onko veden kovettamiseksi syytä käyttää kipsijauhetta vai magnesiumsulfaattia/-kloridia.

lilo · Viesti Kirjoittaja **lilo** » 21:54, 26.01.2005

Jos kysyit minulta, voin sanoa, etten tiedä.
Homma on jäänyt http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... gnesium%2A -vaiheeseen.

Jos kysyit noin yleisesti, odotan myös mielenkiinnolla vastausta.

lilo · Viesti Kirjoittaja **lilo** » 13:41, 27.01.2005

Jos tiedän kalsiumkovuuden ja kokonaiskovuuden, siitä voisi ilmeisesti
jotenkin suuntaa-antavasti (mitä enimmillään voi olla) laskea magnesiumkovuuden?

Viesti Kirjoittaja **Kaizu** » 14:09, 27.01.2005

lilo kirjoitti:Jos tiedän kalsiumkovuuden ja kokonaiskovuuden, siitä voisi ilmeisesti
jotenkin suuntaa-antavasti (mitä enimmillään voi olla) laskea magnesiumkovuuden?

Käsittääkseni kokonaiskovuus on tosiaankin magnesiumkovuuden ja kalsiumkovuuden summa. Esim. kalsiumkovuus 0,48 mmol/l ja kokonaiskovuus 0,59 mmol/l antaa magnesiumkovuudeksi 0,11 mmol/l.

Ja kun 1 mmol/l = 5,6 dH saadaan noista 2,7+0,6=3,3

lilo · Viesti Kirjoittaja **lilo** » 14:24, 27.01.2005

Jos CA2CO3-arvo siellä on 120-280 mg/l
ja kokonaiskovuuden olettaa olevan 10-20,
niin saan arvoja
GH 10: ..... Ca 120 mg/l, Mg 60 mg/l
GH 20: ..... Ca 120, Mg 250
................. Ca 280, Mg 100

janecky · Viesti Kirjoittaja **janecky** » 02:46, 04.02.2005

Tämä säie ajautui vähän sivuraiteelle. Eli kiinnostaisi tuo alkuperäinen kysymys, mitä oireita kovuuden nosto aiheuttaa pehmeässä eläneille kovan veden kaloille.

111na · Viesti Kirjoittaja **111na** » 19:15, 05.02.2005

Kysymyksen muotoilu pohjautuu kahdelle asialle. Hankin pehmeässä vedessä kasvatettuja miekkapyrstöjä, joille kovetin vettä käsittelemättömästä dH neljästä kahdeksaan (ensin kuuteen). Toiseksi siihen että muistan täällä lukeneeni hammaskarppien vedenkovetuksen yhteydessä jonkin kerran maininnan etteivät kalat pitäneet kovetetusta vedestä ja näin ollen kovetus jäi väliaikaiseksi kokeiluksi.

Se että miljoonakala elää vaikkapa Singaporen katuojissa ja että miekkapyrstö lisääntyy tavallisessa pehmeässä vedessä, ei vielä kerro koko totuutta. Jos kalan vesi kovetetaan nopeasti oikeasti kovaksi - johonkin 15 asteeseen - ovat oireilut enemmän kuin todennäköisiä.

Myös miekkapyrstöjä näin myyntialtaassa josta kalani sain, osittain huonovointisina. Se aiheuttaa omat epäilyt myös veden kovuuden merkitykseen ja siihen että oman kannan muodostumiseen uudenlaiseen veteen voi viedä todella pitkänkin ajanjakson ja hirmuisen paljon sukupolvia. Ja onko tilanne sittenkään vielä täydellinen sopeutuminen vai vain pärjääminen aina joittenkin yksilöiden heikkouden merkeissä.

Luonnossa monia näitä lajeja tavataan myös yllättävän monenlaisissa vesissä ja siellä ei ole kukaan havainnoimassa heikompien yksilöiden karsiutumista. Kun laji esiintyy monenlaisissa vesissä, sillä on geeneissään myös optimaaliset olosuhteet silti.

Yksi miekkapyrstöni kolmesta on syvemmän punainen kuin toiset. Kaksi muuta on enemmänkin oransseja ja varmastikin sitä hyvin kestävää suomalaista jo vanhaa kantaa. Myyntialtaassa oli kuulemma kaloja toiseltakin kasvattajalta. Epäilen että tuo yksi on herkempi kuin toiset ja risteyttämällä sen jälkipolvissa näkyy varmasti hyvin pitkälle herkempiä yksilöitä jälleen tosi pitkään. Fishbase kertoo 'vaatimukseksi' vähintään dH yhdeksän kovuuden.

Kovuudella tarkoitan luonnollisesti kokonaiskovuutta, GH.

Vielä tämän aloitukseen. Epäilin arkuutta, piilottelua ja huonoa syömistä kaloillani kovemman veden vaikutukseksi, mutta se osoittautui pikkuisten peloksi autiutta kohtaan. Suojakalat puuttuivat. Kun akvaarioon pääsi yksi paratiisikala, muuttui miekkisten käytös normaaliksi sillä hetkellä kun paratiisi heidät piiloistansa löysi. Isukki on hyvä olla lapsosilla.

Se tapauksessa oli jännää että miekkapyrstöillä meni kaksi päivää ennenkuin alkoivat piilottelemaan. Hieman hidasta havainnointia!