Vallisneriat ja viuhkat

[marru]

Mikä lie vikana vallisnerioilla? Alussa niistä osa ikäänkuin haalistu tai suli pois ja loput ei ole kasvaneet yhtään? Entä sitten karkeaviuhkat, kun niistä on alkanu putoileen alimmat lehdet pois, jopa 10-15 cm juuresta paljaana. Ei kaikilla mutta suurimmalla osalla. Epäilen leväbarbien tihutöiksi. Olisko se mahdollista? Nehän kuppaa kyllä joka paikassa. Pohjalantaa on ja veteen laitettua myös.
Onko sillä merkitystä, että altaassa ollut monta viikkoa jonkinasteista vihersamennusta? Koko ajan taistelen sitä vastaan...

Allas 180 l perustettu 19.11.04, samat kasvit koko ajan
pH 6.8
gh 8
kh 5
nitraatti n. 20
nitriitti 0
kaloja: partis, leväbarbeja, puna-aaveita, helmiksiä 2

Nitriittiä ei ole ollut koko aikana, liekö vaara että kohta pölähtää? Kun tuntuu että kaikilla ollut sitä uusissa altassa!
Kypsytin Bactozymillä.

[Lisa]

Millainen valaistus altaassa on?

[Sami]

Vallisneriat pääsääntöisesti viihtyvät kovassa vedessä - ainakin itselläni kaupasta ostetut vallisneriat kuolivat pehmeässä vedessä (pH6,8 KH1 GH3).

Suurin osa kauppaan tulleista viuhkalehdistä on kasvatettu kasvihuoneessa veden yläpuolella. Tällaiset eivät ainakaan mulla ole sopeutuneet veden alaiseen elämään - tai sitten mulla on tavallista huonompi tuuri kaupasta ostettujen rehujen kanssa (onneksi on muita harrastajia, jotka ovat sopeuttaneet kasvinsa valmiiksi )

Toinen syy viuhkalehtien viihtymättömyyteen on vedessä leijuvat pienet ja vähän isommat roskat. Monniset ja viuhkalehdet ovat osoittautuneet täällä mahdottomaksi yhtälöksi.

Myös, kuten Lisa jo vihjasi, valaistuksella, hiilidioksidilla ja lannoituksella on myös tekemistä viihtymättömyyden kanssa.

[Lii]

sopivatko muuten levöbarbit 180-litraiseen?

ook, ot.

[Mandinka]

Mulla suli vallisneriat (ja karvalehti) myös, joskin epäilin sen johtuneen lääkkeestä altaassa. Mutta kaverilla kävi vallisnerian kanssa saman lailla. Vesi on kyllä käsittääkseni tosi pehmeää. Että se siitä, vallisneriat ja karvalehti ei kuulu mun altaaseen. Pitää vissii alkaa lukemaan tarkemmin rehujenkin vesivaatimuksia eikä tuijottaa ainoastaan sen valon määrää.

[VesiEläin]

sopivatko muuten levöbarbit 180-litraiseen?

Ei oikein sovi, kun kasvavat yli 15 cm:n kokoisiksi. Ja ne tarvitsevat pitkää allasta ja mieluusti yli 300-litraa.
http://www.varusteleka.fi/laura/kalat.php?nayta=33

[marru]

Lisa kysy lampuista, siispä:
2 putkilamppua tulleet lootan matkassa (juwel)
takana sylvania standard f 30 w / 154-t8 daylight
edessä ---------"------------------/ 129 -t8 warm white

ei varmaan parhaat mahd? pitäiskö olla toisin päin?
kirjoista olen lukenut yhdistelmistä jotka hyviä, mutta niissäkään ei sanota kumpi eteen, kumpi taakse?? joku philips 940, 950..

joo ja tiedän että leväbarbit liian isoja mun lootaan...lahjoitan ne kevään korvalla pois isompaan ja vaihdan hiekkapohjan jalaitan monnisia...vaikka ne minun mielestä on aika rumia, mutta ei vissiin auta muu.!?

[Lisa]

Oletko kokeillut loisteputkissa esim. Philips 865 ja 840 yhdistelmää? Minusta nuo nykyiset putket kuulostavat jollain tapaa epämääräisiltä, mutta minä olenkin skeptinen mölö

[adaina]

Mulla on sylvania Aquastar ja joku hyvin värejä toistava putki, ja hyvin on kasvit pärjänny.

[marru]

Oletko kokeillut loisteputkissa esim. Philips 865 ja 840 yhdistelmää? Minusta nuo nykyiset putket kuulostavat jollain tapaa epämääräisiltä, mutta minä olenkin skeptinen mölö

en ole kokeillut...miten päin nuo sinun ehdottamasi laitetaan, kumpi eteen, kumpi taakse?

[Lisa]

Minä laittaisin 840-putken eteen. Tällä tavoin saa lämpimämmän näkymän. Voi nuo putket toki laittaa toisellakin tavoin, ihan siis mielen mukaan

[Jani]

Otsikonmukaiset tekijät ovat vallisnerioille tärkeitä. Vallisneria viihtyy korkeassa redox-potentiaalissa, kuten taas melalehti matalassa. Lisäksi valon merkitys on todella suuri. Ennen minullakaan ei vallisneria menestynyt ollenkaan. Rakennettuani 3x150 W monimetallit (Philips mastercolour 942 polttimoilla), alkoi vallisnerian valtakausi. Se leviää ja kasvaa ihan hulluna. Samoin myös viuhkalehti. Melalehdet kuolee ja sulaa mulla heti ja luulen että minulla on sitten korkea redox-potentiaali tai liikaa valoa

Muut altaani olosuhteet: suht iso kalasto (isohkoja plekoja ja tonkijoita ja kirjoahventa, joten CO2 pitoisuus lienee suuri), lämpö 28 C, silloin tällöin kaadan altaaseen PMDDtä (nitraattikomponetti pois jätetty).

Redoxista asiaa Jukan sivuilla: http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/redox.php ja jossain keskustelussa sivuttiin redoxin vaikutusta kasveihin (löytyy vaikka hakemalla keskustelut johon olen osallistunut).

[Pikkuinen]

Vallisneriaahan ei saa upottaa kokonaan pohjaan, vaan osa juurista on jätettävä pintaan. Minulla kuoli ihanan iso vallisneria kimppu tuon takia, ja ne pari jäljelle jäänyttä hapsua ei suostu kasvamaan mihinkään.

[Jani]

Minulla on kaikki vallisneriat istutettu kokonaan hiekkaan (siis juuret ja maavarret hiekan alla). Kaikki yksilöt, joiden juuret eivät ole hiekassa, ovat mädättäneet juurensa ennenpitkää. Altaassa pH on 6.5 ja kovuus alle 5. Eli vallisneria ei ole kovan veden kasvi. Tuota redox-potentiaalia pitäisi tutkia enemmän....tuntuu kohta olevan ainoa selitys vallisnerian hoidon oikukkuuteen ja mutu-tietoon