Nitraatti nousussa, ensiapu?

[laarukka]

Akvaarion vesi harmaata/valkeaa ja tein liuskatestin. Kaikki muu kohdillaan mutta nitraattiarvot hieman yläkantissa, siinäkö syy veden hailakkuuteen?
MILLÄ saan arvoa alemmas? Jossain oli ohje että 25%n vedenvaihto ja altaaseen bakteerikantaa kasvattavaa ainetta? MIKÄ nostaa nitraattiarvoja?
Olisi ihan kiva jos vesi joskus olisi TODELLA kirkasta..

[111na]

Vähän (25%) vettä vaihtoon ja usein, on hyvä lääke. Syy nitraattiin on kuitenkin ruokinnassa.

Kerroppa akvaariosi tilanne tarkemmin. Sen perustaminen ja vaiheet sekä sisustus, tekniikka, asukkaat, hoito.

[jarvij]

Nitraatti nousee kun ammoniakki/ammonium hapettuu typpibakteerien toimesta nitraatiksi. Se taas ei ole tekemisissä veden samentumisen kanssa. Liika ruokinta taas saattaa olla, mikäli samennus on bakteerisamennusta.
Veden vaihtojen lisääminen auttaa (tai auttaa yleensä).

[laarukka]

Akvaario on 189l ja ostettu käytettynä noin 3kk sitten. Asukkaina on 10keisaritetraa, 5 kirsikkatetraa, 4 kääpiörihmakalaa, 2 leväbarbia, 1 nimetön nuoliainen (levä?), 3 partista, 2 kuparimonnista ja 1 jaguaarimonninen sekä 4 klovninuoliaista. Kalastokin oli suurimmaksi osaksi mukana..
Pohjalla hieno puhallushiekka, vaihdettu sinne 2vko sitten. Suodattimena noin 2kk vanha sharkin 600.n ja lämmittimenä ihan uusi scuba. Nyt laitoin vanhan suodattimen sinne hörisemään apuvoimiksi.
Kasveina etupäärrä vallisneriaa ja kaislan tyylistä heinää sekä joukko perittyjä sekalaisia kasveja. Lisäksi iso kanto, iso kivi, kumipuun oksa ja muutama pienempi kivi.
Hoitona on ollut noin puolentoista viikon välein 75€n vedenvaihto ja suodattimen pesu noin1krt/viikko, hiekan tultua tihennetty koska suodatin likaantuu niin nopeaa. Pesu kuitenkin aina "kevyt" ettei ihan putipuhtaaksi hinkata.
Nyt kun suodattimen pakettia luin niin heräsi epäilys että suodatin on LIIAN PIENI..Kierrättää 600l/tunnissa ja akvan koko max 130l..Ei voi olla totta! Myyjä kiven kovaa väitti että on OIKEA suodatin..Luenkohan oikein pakettia vai houraanko? Siis Shark Sicce 600 on max 130l??? Tuohan selittäisi ongelman?
Eli ruokintaa vähemmälle kaloille ja vesi voi kirkastua? Nitraattiongelmaan vedenvaihto?

----------

Siis paketin mukaan suodatin kierrätää 600l/tunnissa vettä..

[111na]

Mietin tässä yleishoidollista vastausta, mutta sitä ennen kerro vielä millä olet nitraatin mitannut ja mikä sen pitoisuus on? Tiedätkö muita vesiarvoja? Nitraatti NO3 on kasviravinne eikä myrkyllistä. Nitriitti NO2 taas myrkyllistä, jota voisi esiintyä uuden hiekan kypsymättömyyden takia.

Suodatin on varmaan ihan ok ja kauppias oikeassa. Sillä on vain vähän tekemistä toimivan akvaarionhoidon kanssa.

[laarukka]

Vesiarvot mitattu tikkutestillä, en muista edes merkkiä kun kaveri toimenpiteen teki. Omia testejä ei ole kun olen niitä paikalliselta kauppiaalta odottanut jo KAUAN! Tikkutesti näytti väreinä vaan NOIN arvoja, kaikki oli ok muuten, vesi pehmeää yms. Nitraatti oli vain "siinä hilkulla". Ei kai moinen testi näytä kun sen myrkyllisen? Näin äkkiä logiikalla ajatellen..
Veden kemiasta on nyt aloitettava opiskelu. Vettä vaihdettu se 25% ja huomenna menen kinuamaan JOSKO niitä testejä JO olisi. Alussa oli suodatinongelmia joiden takia vesi samentui ja päälle kertyi kalvo. Se korjaantui uuden suodattimen myötä. Niin kaverikin vakuutti että pitäisi tuon 600l/h riittää.

[Intima]

Suodattimesta olen kuullut sellaisen 'version', että suodattimen pitää kierrättää akvaarion vesi kolme kertaa tunnissa.

Öh, siis suomeksi sanottuna 189 L x 3 = 567L/h. Pienempi se ei siis voi olla. Vaikuttaa varmasti kuormituskin asiaan.

[111na]

Joitain huomioita suodatuksesta: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=30401

______


Luultavasti testin valmistajalla on jokin raja nitraatille, jota se suosittaa enimmäismääräksi. Se ei johdu nitraatista vaan siitä, että nitraatti veteen kertyvänä aineena indikoi yleistä vedenvaihtotarvetta. (Veteen kertyy muitakin aineita, vesi 'vanhenee', sen ominaisuudet muuttuvat, vaikkapa pH ja sähkönjohtavuus, kaloille tärkeä osmoosi.) Nitraatti alenee samassa suhteessa kuin vettä vaihdetaan eli ennen vedenvaihtoa sen pitoisuus on suurimmillaan.

Voisitko ajatella että vaihtaisit vettä ihan joka viikko ja mielellään vielä samana viikonpäivänä. Tuolla erittäin hurjalla kalastollasi olisi syytä vaihtaa vettä mieluummin vielä useammin, vaikkapa viiden päivän välein. Usein tapahtuva vedenvaihto pitää vedenlaadun muutokset pienempinä. Hanavedellä kun on kovin erilaiset ominaisuudet kuin akvaariossa olevalla.

Kerralla vaihdettavan veden määrä taas sovitetaan siten, että nitraatin vaihtelu vedenvaihtovälillä saadaan sopivalle tasolle. Tällainen on 5-30mg/l riippuen kasvi- ja kalalajien tarpeista veden laadulle. (Tason muodostuminen kestää useita viikkoja vedenvaihdosrutiinin muutoksen jälkeen.)

Suodatin pestään kun sen virtaus heikkenee. (Tarkemmin aiheesta tuossa linkissä edellä.) Nopea likaantuminen ja kohonnut nitraatti johtuvat vain ja ainoastaan ruokinnasta. Kaloja on liikaa. Nitraatti nousee sitä nopeammin, mitä enemmän laitat akvaarioon ruokaa.

Vesikemian ja aineitten kierron opiskelun voit aloittaa typenkierrolla akvaariossa. Ruuan valkuaisaineista syntyy ammoniumia, ammoniumista syntyy nitriittiä, nitriitistä syntyy nitraattia. Työn tekevät pääosin typpibakteerit, joita elää kaikkialla akvaariossa - tärkeimmät niistä pinnoilla ja hiukkasissa kiinni, joten vedenvaihto ei niitä poista akvaariosta. Tietysti hajottajabakteerit ja kalatkin, (eivätkä typpibakteerit) ovat pääosassa ruuasta tulevaan ammoniumiin. Vähän huonosti muotoiltu ehkä, mutta paras perehtyä tähänkin perusasiaan. Onneksi kalakuolemia ei tullut nitriitin takia, kun vaihdoit pohjan(?). Siinä on suurin elintärkeä typpibakteeristo.

Sinulla on aivan liikaa ja vääränlaisiakin kaloja. Siinä on perussyy niin sameuteen kuin kohonneeseen nitraattiinkin. Ongelmia on tiedossa mitä suurimmalla todennäköisyydellä, stressiä ja sairauksia.

Pitää ruokkia vähemmän, jos sameutta on. Perusasioihin kuuluu myös omasta hanasta tulevan veden ominaisuuksien sekä kaikkien kalalajiesi vesi- ja elinympäristötarpeiden selvittäminen.

[laarukka]

Kiitos Liina!
Kyselin tuossa aiemmin jo kalastosta ja tiedän sen olevan sekava. Leväbarbeista pitäisi päästä eroon ainakin ja kahdesta partiksesta. En oikein tiedä miten sen organisoin/aloitan. Kalasto kun pitkälti tuli tuollaisenaan, rihmakalat ja nuoliaiset on hankittu itse. Pitänee aloittaa tosissaan miettimään mihin nuo liikakalatsijoittaisi. Luulin senverran setvineeni että lämmön ja ph.n puolesta kalat voisivat yhdessä elellä, ilmeisesti ei ihan ole kokonnpano kunnossa kuitenkaan. Onko uusia ehdotuksia kalakokoonpanoon?
Tyhjällä akvalla olisi ollut helpompaa aloittaa. MITEN kasvien lisäys akvaan? Parantaako tilannetta?

[111na]

Kalastosta en oikein osaa sanoa. Ei ole heiniäni mitenkään. Mutta pari vinkkiä muuten.

Jos saat kunnan vettä, vesilaitoksen sivuilta saatat löytää jo monenlaista tietoa tulevasta vedestä. Huomata voi kuitenkin, että ihan oman osoitteen mukaan laatu voi olla omanlaisensa. Katsoo jos löytää jotakin ja tarvittaessa sitten kysyy suoraan sieltä vielä lisätietoja.

http://aquaworld.netfirms.com/Cyprinoid ... ionica.htm

Botia histrionica. Tuollainen tulos tuli Googlella tieteellisellä nimellä. Siinäpä toinen vinkki, kun etsii tarkempia tietoja kustakin kalasta. Huomata voi että on kahlattava aina useita esittelyitä läpi ja koittaa siitä päätellä kovinkin vaihtelevien tietojen paikkansapitävyyttä. Vähitellen oppii luottamaan joihinkin sivustoihin. Lisäsanaksi kun laittaa vielä vaikkapa breeding, voi miettiä lajia tarkemmin. Vesiarvoissakin kun on yleensä kovin laaja skaala ajatellen kalasoppien tekemistä, mutta kompromisseihin ei kannattaisi mennä, kun siinä ei välttämättä viihdy yksikään laji hyvin ja vähintäänkin akvaarion hoito vaikeutuu helposti mahdottomaksi kapeiden sallittujen veden muutoksen vuoksi.

Kasvit toki parantavat vettä hyvin viihtyessään ottamalla nitraattia ja ammoniumia ravinteekseen sekä varsinkin tuomalla happea veteen. Huomata voi kuitenkin kasvin kääntyneen toiminnan pimeällä: silloin se hengittää kuten bakteerit ja eläimet, happea sisään ja hiilidioksidia ulos.

[jarvij]

"Huomata voi kuitenkin kasvin kääntyneen toiminnan pimeällä: silloin se hengittää kuten bakteerit ja eläimet, happea sisään ja hiilidioksidia ulos."

Juu paitsi että kasvit hengittävät aivan samalla tavalla myös päivällä.

[111na]

Nyt on jopa peruskoulun opit siis päälaellaan. Kasvava kasvi tietämäni mukaan tuo happea veteen. Siis on käänteinen verraten eläimen hengitykseen. Mikähän koukku tuohon sisältyy?

Edit: olisiko asian nimi näin: yhteyttäminen antaa happea, mutta se ei ole solun hengitystä. (?) edit2: Niinhän sen täytyy olla ja asia ratkaistu! Kiitos.

(En olekaan pitkään käynyt kirjastossa. Kasvifysiologian hyllyä etsimään. Meniköhän tuo edes oikein nyt.)

[jarvij]

Sanoit, Liina, jossain vaiheessa tutustuvasi kasvifysiologiaan.
Teepä se!

Siinä että kasvit hengittävät myös päivällä ei ole mitään koukkua. Ja tämä on täysin peruskoulun oppien mukaista.
Netistäkin löytyy, vaikkapa:
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/ ... =1$Maatila

Ja sieltä kohta:
Hengitys vapauttaa energiaa

Jaaha, menit taas editoimaan tekstiäsi.

[111na]

Siis siinähän se, kuvastakin luettavissa!

(Joo ja samalla huomasin että hieno parannus on tullut toimintoihin: 'Et voi muokata viestiä, johon on jo vastattu'. Ainakin noin se ilmoitti, kun olin taas jotain pilkkua hiomassa. Pidän kuitenkin hyvänä tapana edit-merkintää, että tiedetään mikä on uutta edelliseen. Vaikka tietysti noista olisi hyvä päästä eroon kokonaan kirjoittamalla paremmin, ajattelemalla loppuun edes yksi asia. )

Kasvit ovat kuitenkin elämän lähde ja yhteyttäminen taitaa edelleen olla jonkinlainen mysteeri, jota ei ihminen ole saanut aikaan. Siksikin jotenkin kuuluisi tietää enemmän kasveista.

[Victor von Doom]

Kalvot vedenpinnalta saa vähenemään nostamalla suodattimen ulostulon pinnan yläpuolelle ja suuntaamalla niin, että pintavesi on koko ajan kunnon liikkeessä. Samennukseen voisi auttaa (mikäli siis mikrobien aiheuttamaa, jota ei kertomasi perusteella pysty varmaksi sanomaan) UV-putki suodattimen yhteyteen asennettuna.

Kasvit ovat kuitenkin elämän lähde ja yhteyttäminen taitaa edelleen olla jonkinlainen mysteeri, jota ei ihminen ole saanut aikaan. Siksikin jotenkin kuuluisi tietää enemmän kasveista.

Jos yhteyttäminen oikeasti kiinnostaa niin pikaisella kirjahyllyhaulla löytyi luettavaksi ainakin

P. Ritter: Biochemistry - a Foundation, 1st ed. 1996, s.591-641 "Photosynthesis and Nitrogen Fixation"
sekä
L. Stryer: Biochemistry, 4th edition, 2000, s.653-683 "Metabolic Energy: Photosynthesis"

Molemmat löytynevät kohtuu hintaan yliopistojen kirjakaupoista tai Akateemisesta. Jomman kumman kun lukee lävitse niin ei tarvitse enää tätäkään "mysteeriä" arvuutella .

[laarukka]

Vedenvaihto auttoi, vesi kirkasta. Kalojen ruokintaan nyt aion keskittyä paremmin. Kaverin 112l.n akvaario tuossa lattialla, vanha lämmitin ja suodatin pesuhuoneessa..hmm..Hiekkaa säkillinen ja toinen akvaario pystyyn? Saisi tuon kalasopankin selviämään kun jakaisi porukkaa? Eikö?
Jos toiseen akvaan laitan vanhan akvaarion vettä eli esim. ensi vedenvaihdosta puolet vanhaa vettä uuteen ja loput hanasta, nopeuttanee kypsymistä? Kauanko olettaisitte että tuolla vesisekoituksella pitäisi odotella ennen kuin kalat sinne siirtyvät? Siis osa vanhoista..pitäisi nyt selvitellä yhtälö MITEN jaan porukan.

[111na]

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=27808
Saisit varmasti tuolta hyviä toimintatapoja, vaikka aiheena onkin pohjahiekan vaihto.

Lietettä - siinä se kypsyyden siirron salaisuus. Odottelu ei kypsytä yhtään, ellei sitten ala ammoniumilla kypsyttelemään. Kypsyttelystä sitten seuraavat linkit. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=36582
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=36877

Myöskin voit laittaa vain uutta vettä uuteen - vanhassa tuskin on mitään hyödyllistä. Joissain erikoistapauksissa voi vain vanhaa vettä tarvita.

Jos ei haluta mitään ylimääräistä vanhasta, käytetään hyvää multaa. Sen käyttökin selviää noista linkeistä. Vanhassa akvaariossa voi lymytä taudinaiheuttajia, vaikka kalat olisivatkin terveitä. Kannattaisi varmaankin myös desinfioida kaverilta tulleet tavarat.

Kalastokysymykset ovat yleensä esitetty alkeissa. Siellä ainakin voi paremmin tärpätä.

[Lisa]

Akvaario on 189l ja ostettu käytettynä noin 3kk sitten. Asukkaina on 10 keisaritetraa, 5 kirsikkatetraa, 4 kääpiörihmakalaa, 2 leväbarbia, 1 nimetön nuoliainen (levä?), 3 partista, 2 kuparimonnista ja 1 jaguaarimonninen sekä 4 klovninuoliaista.

Kalasto parantuisi huomattavasti, jos toimittaisit leväbarbit, levänuoliaisen ja monniset pois. Nuoliaisia en suosittele monnisten kanssa samaan altaaseen sen takia, että nuoliaiset saattavat popsia monnisparkojen silmät. 10 keisaritetraa, 5 kirsikkatetraa, 4 kääpiörihmakalaa, 3 partista ja 4 klovninuoliaista ei ole sekään kovin ideaalinen kokoonpano, mutta kuitenkin nykyistä parempi.

ps. 112 litraiseen pyttyyn mahtuisi 189 litraisesta altaasta partamonni, monniset (näitä lisää) ja kääpiörihmatkin. Kääpiöt tosin suurella varauksella, sillä kyseessä on sangen pippurinen laji. Pienessä altaassa perhe-elämä saattaa olla niin rajua, etteivät naikkoset pysy hengissä.

[jarvij]

Vedenvaihto auttoi, vesi kirkasta. Kalojen ruokintaan nyt aion keskittyä paremmin. Kaverin 112l.n akvaario tuossa lattialla, vanha lämmitin ja suodatin pesuhuoneessa..hmm..Hiekkaa säkillinen ja toinen akvaario pystyyn? Saisi tuon kalasopankin selviämään kun jakaisi porukkaa? Eikö?
Jos toiseen akvaan laitan vanhan akvaarion vettä eli esim. ensi vedenvaihdosta puolet vanhaa vettä uuteen ja loput hanasta, nopeuttanee kypsymistä? Kauanko olettaisitte että tuolla vesisekoituksella pitäisi odotella ennen kuin kalat sinne siirtyvät? Siis osa vanhoista..pitäisi nyt selvitellä yhtälö MITEN jaan porukan.

Veden siirtämisessä altaasta toiseen ei ole mitään hyötyä; korkeintaan haittaa kun mahdolliset kalatudit siirtyvät altaasta toiseen.
Haitalliset bakteerit ovat usein liikkuvia ja niitä on vapassa vedessä; hyödylliset bakteerit, joita mm. kypsyttämisessä kasvatetaan esiintyvät pinnoille kiinnittyneinä eli niitä ei juuri vapaassa vedessä ole.

Bakteereista:
http://aquahoito.info/suomi/ohjeita/bakteeri.php
Kypsyttämisestä:
http://aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php

[laarukka]

Maanantain vedenvaihto auttoi tähän saakka...vesi taas "valkeahkoa". Arvot liuskatestillä ok, nitraattikin eli sameus ja se kohonnut nitraattiarvo eivät siis ole tekemisissä keskenään.
Voiko simpukoista liueta kuoresta sitä valkeaa veteen? Maanantaina ostamaan heti kun kauppa aukeaa bakteerikantaa elvyttävää ainetta. Josko saisin huonot bakteerit sillä kuriin..alkaa epätoivo hiipiä.

[111na]

Maanantain vedenvaihto auttoi tähän saakka...vesi taas "valkeahkoa". Arvot liuskatestillä ok, nitraattikin eli sameus ja se kohonnut nitraattiarvo eivät siis ole tekemisissä keskenään.

Niin siis sillä tavalla voivat olla tekemisissä että ruokinnasta vain ja ainoastaan nitraattia kerääntyy veteen ja että ruokinnasta voi tulla myös sameutta veteen. (Siis ruokinta alkusyynä kummallekin.)

Tuo on aika tavallista, jos ruokkii paljon ja /tai akvaario on tuore. Kun on paljon kaloja, joutuukin ruokkimaan paljon, mutta ainakin se pitäisi katsoa ettei ruokaa jää syömättä. Ja siitäkin vielä vähentää ruokintaa, kun tuollaisia ongelmia on.

Mutta ei siinä mitään ongelmaa pitäisi olla vaan tavallaan aika normaaliakin että vesi pysyy hyvänä 25% vedenvaihdolla kolme päivää tuolla kalastolla - kuormituksella - ruokinnalla. Akvaario on uuden pohjan takia vielä tuore ja kunnollinen kypsyminen tapahtuu vasta ajan kanssa. Että nitrifikaatio on käynnistynyt, on vasta kypsyyden ensimmäinen vaihe.

Voiko simpukoista liueta kuoresta sitä valkeaa veteen? Maanantaina ostamaan heti kun kauppa aukeaa bakteerikantaa elvyttävää ainetta. Josko saisin huonot bakteerit sillä kuriin..alkaa epätoivo hiipiä.

Kypsässä akvaariossa ei ole bakteereista pulaa, vaan niitten monimuotoinen fauna kasvaa (tai supistuu) vastaten kutakin ravinnetilannetta omanlaisellaan bakteerikasvulla. Bakteerien lisäksi sitten vielä muut pieneliöt, joista osa on silminnäkyviä ja osa ei. Jos sameus onkin bakteerisamennusta? Mattosuodatin olisi varmasti paikallaan.

Kuitenkin kun pohja on uusi, ei bakteeritoiminta ole mitenkään vakaa, mutta kyllä se itsestään korjautuu. Bakteereilla pitäisi olla kaikkea tarvitsemaansa, eikä niitä kaupasta välttämättä saa. Ainakin epäilen suuresti.

Minkälaisia simpukoita siellä on?

[janecky]

Jos perustat vielä toisen akvaarion niin vanha vesihän ei auta mitään, mutta se toinen suodatin. Vanhassa akvaariossa jonkun aikaa pörissyt suodatin sisältää typpibakuja tarpeeksi että saat oikein hyvän alun siirtämällä sen, älä anna kuivua välillä.

[111na]

Tuota, pelkässä suodattimessa harvoin on tarpeeksi tuomaan edes auttavaa kypsyyttä uuteen akvaarioon. Riippuu paljon suodattimen tyypistä.

Jos päätetään käyttää toista akvaariota kypsytykseen huolimatta esim. kalatubin siirtymisestä (hyvä multa olisi huoleton vaihtoehto - linkit, linkit), siirretään pohjahiekkaa ja varsinkin lietettä runsaasti. Suodattimen kypsytys etukäteen siihen sitten lisäksi, jos halutaan. Useimmissa suodattimissa on läpivirtaus niin suuri, ettei niissä typpibakteerit runsaina viihdy.

Vielä noihin ok-vesiarvoihin. Lukuarvot ovat ne mitä luetaan, eivätkä testin valmistajan testiin kirjoittamia ok-rajoja. (mikähän sellainen raja mahtaa olla käyttämässäsi testissä?) Nitraatin tasosta yleensä määritetään sopiva vedenvaihto ajan kanssa, kuten sanottu. Mutta koska on ok, on ilmeisesti nitraatti nyt pienempi kuin viime mittauksessa. Vedenvaihdon jälkeen se on pienimmillään ja nousee tasaisesti kohti seuraavaa vedenvaihtoa.

[laarukka]

Ruokintaa on koko ajan ollut mielestäni niukahkosti, epäilen että nitraatin nosti viimeksi kurkunpala joka pötkötti pohjalla. Olisi pitänyt ottaa varmaan aiemmin pois. Joksikin bakteerisamennukseksi epäilen tuola valkeutta.
Tosin sitä samaa valkeutta oli silloin kun akvaario elunperinkin meille tuotiin ja uudelleen käynnistettiin. Silloin meni ohi kun aikaa kului, nythän tavallaan ollaan taas alussa kun pohja uusi..
Vaihdan huomenna puolet vedestä ja lisään bakteeriainetta. Katsotaan..

[jarvij]

Mitä ihmeen bakteeriainetta ja miksi? Jos kyseessä on bakteerisamennus, niin miten se jollain "bakteeriaineella" pois hoituisi?
Todellinen bakteerisamennus häviää kun ruokintaa vähennetään ja yksisoluiset eläimet lisääntvät runsaasti ja ne syövät ylimääräbakreerit pois. Toinen samennustyyppi olisi hienon epäorgaanisen lietteen leijailu vedessä. Sen taas pitäisi sekä laskeutua pojjalle että jäädä suodattimeen.