Ensimmäinen altaamme (128 l): kalasto ym.

[Tuisku]

Hei, tiistaina käynnistyi virallisesti meidän perheessä uusi harrastus, kun 128-litrainen allas saatiin kotiin! Olen lukenut akvaariokirjallisuutta (ja olen lähinnä pyörryksissä tiedon paljoudesta ja osin ristiriitaisuudestakin...).
No, kalastoa olemme miettineet seuraavasti: tetraparvi (10 kpl; esim. puna-, kulma- tai rubiinitetroja), monnisparvi (n. 6 kpl, esim. leopardimonninen) sekä tyttären toivomus imumonni. Miltä kuulostaa? Olisiko imumonni tyytyväisempi, jos sillä olisi toinen samanmoinen kaverina? Tulevatko imumonnit ja monniset pohjalla hyvin juttuun?
Olen miettinyt myös pohjan laatua. Akvaariokauppias sanoi, että sorapohja käy monnisillekin ihan hyvin, mutta kyllähän ne kai pehmeämmästä hiekasta tykkäisivät. Voisiko ja kannattaisiko niille rakentaa "hiekkalaatikko", pehmeähiekkainen jotenkin aidattu (ettei hiekka karkaa) alue esim. etulasin eteen?
Saimme samassa kaupassa myös kasveja, joista osaa en ole tunnistanut. Suunnitelmissani oli Etelä-Ameriikka-akvaario, mutta nyt osa kasveista näyttäisi kyllä kirjan perusteella olevan jotain ihan muuta. Voiko niitä myöhemmin vaihdella, vai olisiko hyvä aloittaa heti oikealla kasvistolla?
Ostin myös juurakon: sen liotuksessakin sain ohjeeksi vain, että "ei sitä välttämättä tarvii liottaa...". Mitä mieltä muut? Nyt juurakkomme on ainakin vielä sangossa likoamassa.
Kysymyksiä olisi muitakin, mutta aloitetaan nyt vaikka näillä...

[lilo]

ja olen lähinnä pyörryksissä tiedon paljoudesta ja osin ristiriitaisuudestakin...

Tuttu tunne!

No, kalastoa olemme miettineet seuraavasti: tetraparvi (10 kpl; esim. puna-, kulma- tai rubiinitetroja), monnisparvi (n. 6 kpl, esim. leopardimonninen) sekä tyttären toivomus imumonni. Miltä kuulostaa?

Oikein hyvältä.

Olisiko imumonni tyytyväisempi, jos sillä olisi toinen samanmoinen kaverina?

Partaimumonniako tarkoitat? Ehdottaisin, että pidät vain yhtä.

Tulevatko imumonnit ja monniset pohjalla hyvin juttuun?

Tulevat.

Akvaariokauppias sanoi, että sorapohja käy monnisillekin ihan hyvin, mutta kyllähän ne kai pehmeämmästä hiekasta tykkäisivät.

Hiekkapohja olisi monnisille parempi.

Voisiko ja kannattaisiko niille rakentaa "hiekkalaatikko", pehmeähiekkainen jotenkin aidattu (ettei hiekka karkaa) alue esim. etulasin eteen?

Voi niille sellaisenkin rakentaa, jos haluat myös
sitä soraa pitää.

Voiko niitä myöhemmin vaihdella, vai olisiko hyvä aloittaa heti oikealla kasvistolla?

Voi hyvinkin vaihdella. Aluksi kannattaa ottaa nopeakasvuisia köynnöstäviä kasveja (esim. vesirutto), toisaalta,
jotta saat itsekin lisättyä sitä pistokkaista (ei mene viimeisetkin eurot
kasveihin) ja toisaalta, nopeasti kasvavina käyttävät nitraatteja paljon
joka osaltaan estää levien valtaantulon.

Ostin myös juurakon: sen liotuksessakin sain ohjeeksi vain, että "ei sitä välttämättä tarvii liottaa...". Mitä mieltä muut? Nyt juurakkomme on ainakin vielä sangossa likoamassa.

Pitkälti makuasia. Voi samentaa aluksi vettä, mutta olen lukenut myös tapauksista, joissa ei ole
juurikaan samentanut. Mitään vaarallista samennuksessa ei ole, on vain
epäesteettistä. Liottaminen saattaa auttaa, jos juurakolla on taipumus
pompahtaa pinnalle.

Ja sitten se perinteinen: miten aiot hoitaa kypsytyksen?

[kendau]

Niitä imumonneja kutsutaan nykyään partamonneiksi.
Niitä kannattaa tosiaan ehdottomasti ottaa vain yksi. Lisääntyvät kuin kanit jos altaaseen sattuu pariskunta. Poikasia on hyvin hankala koettaa kaupata minnekkään, koska niistä on aina ylitarjontaa.

[Inneremont]

Kuulostaa ihan mukavalta! Aloitin kesällä samantapaisen projektin (Etelä-amerikka) ja voin lämpimästi suositella! Kalasto on ok! Jos haluat biotoopille "oikean" hiekan, käytä sitä hienoa hiekkaa koko akvaariossa. Monnisetkin on iloisempia . Jos pidät juurakoista, voit laittaa niitä reippaasti. Mieti kuitenkin "siivousta" ja mahdollista "kalanpyyntiä"... Liikaa juuria ja nämä toimenpiteet vaikeutuu. Veden värjääntyminen sopii tällaiseen akvaarion hyvin ja mainitsemasi kalat jopa viihtyisivät ns. mustassa vedessä! Itse harjaan juurakot kuumassa vedessä ja annan liota muutaman tunnin. Kasveista sen verran että joku nopeasti kasvava laji on hyvä "kypsytysvaiheeseen". Itse käytin suoraan "biotooppisesti oikeita" kasveja kuten miekkakasveja ja pinnalle pistiaa, onnistui mainiosti... Onnea!

[Lisa]

tetraparvi (10 kpl; esim. puna-, kulma- tai rubiinitetroja), monnisparvi (n. 6 kpl, esim. leopardimonninen) sekä tyttären toivomus imumonni. Miltä kuulostaa?

Kuulostaa oikein hyvältä. 10 kpl esim. rubiinitetroja, 6 kpl leopardimonnisia ja tavallinen partamonni mahtuvat erinomaisesti 128 litraiseen altaaseen. Hoidoltaan ovat mukavan helppoja otuksia. Jos altaaseen ei ole tulossa muita lajeja, niin noita rubiinitetroja mahtuu hyvin isompikin määrä.

Olisiko imumonni tyytyväisempi, jos sillä olisi toinen samanmoinen kaverina?

128 litrainen allas on turhan pieni kahdelle partikselle eikä partamonni edes tarvitse kaveria.

Tulevatko imumonnit ja monniset pohjalla hyvin juttuun?

Yleensä oikein kivasti.

Pohjalle kannattaa laittaa esim. rautakaupasta saatavaa, edullista & hienojakoista puhallushiekkaa, joka soveltuu monnisille oikein näpsäkästi. Monniskaiset auraavat nassut syvällä hiekassa, kaivelevat ja tonkivat ympäriinsä niin, että huiske vaan käy. Myös akvaarion hoidon kannalta hiekkapohja on varsin mukavainen, sitä kun ei tarvitse lapota ja kasvien pohjalannoitteet pysyvät hyvin sen sisässä (sorasta pohjalannoitteet saattavat pöllähtää veteen aiheuttaen inhottavan leväinvaasion).

Kasveiksi kannattaa valita ainakin nopeakasvuisia lajeja, jotka vievät leviltä ravinteita, esim. konnanputkea, karvalehteä, vesisaniaista ja/tai karttulehteä. Altaan komistukseksi kelpaa joku nätti miekkakasvi, esim. ruusumiekkakasvi ja etualallekin kannattaa sijoittaa jotain, esim. kapeakeiholehteä sekä suippomiekkakasvia. Näiden viihtymisen takeeksi kannattaa hankkia nestemäistä sekä pohjaan laitettavaa lannoitetta.

Millainen valaisin altaassa on, entäpä suodatus ja lämmitys? Millaista vettä sinulla on käytössäsi?

Oletko tutustunut altaan kypsyttämiseen?

[Tuisku]

Kiitos kaikille kannustuksesta ja hyvistä neuvoista! Niistä rohkaistuneena harjasimme eilen juurakkomme ja upotimme altaaseen: hyvin uppos! Harjatessa se tosin mureni ihmeen paljon, eli on yllättävän pehmeä, mutta lienee ok? Heti näytti enemmän oikealta akvaariolta, kun on jotain muutakin rekvisiittaa kuin ne muutamat kasvit ja sora.
Niin, olen siis jo laittanut sen sorapohjan, joka tuli aloituspaketin mukana. Myymälässä kun esitettiin asia niin, että hiekkapohjassa kasvit tukehtuu, eikä sitä voi edes imuroida, ajattelin sen olevan aloittelijalle jotenkin hankala vaihtoehto. Mutta monnisia ajatellen sen hiekkalaatikon ainakin aion laittaa. Onko kellään vinkkejä, miten se kannattaisi toteuttaa? Aidata pienillä kivillä tms?
Sorapohjasta huomasin kyllä myös kasviravinteiden (Tetra InitialSticks) pöllyämisen: vesi oli harmahtavaa useamman päivän. Ja yhteen kasviin putkahti eilen jo tupsulevä! Ääk. Huomasin levän eilen aamulla, ja nyppäsin tupsun pois (myyjän ohjeen mukaan): illalla tupsua oli alkanut kasvaa lisää, joten poistin koko kasvin. Mutta onko akvaarioni nyt tuomittu tupsumaaksi?
Valaisin on kahden putken, päivänvalo ja kasvivalo. Lämmitin 100 W Hydor (jonka termostaatin lukema ja pakettiin kuuluneen lasiin liimattavan lämpömittarin lukema eivät tietenkään näytä vastaavan toisiaan...huokaus. Kumpaako uskoa?). Suodatin Hydor Crystal Duo R0511 (650 l/h). Siihen laitoin aktiivihiilen sisään, suosittelivat akvaarioliikkeessä pidettäväksi kolme viikkoa. Olen tämänkin kanssa vähän ihmeissäni: kirjoista kun luin, että aktiivihiiltä käytetään lähinnä viikon pätkissä myrkkyjen, esim. lääkejäämien poistamiseen vedestä? Ja mitä kannattaisi laittaa sen jälkeen suodatinmateriaaliksi - vai eikö tarvitse mitään?
Ja juu, olen toki miettinyt kypsytystäkin! Kauppias tosin antoi pikkupussukan vedenparannusainetta, turveuutetta ja kasviravinnetta ja sanoi, että jo parin päivän jälkeen voisi alkaa kuormittaa parilla kalalla. Mutta en minä tahtoisi ottaa niitä nitriitin keskelle kärvistelemään - vai? Vesitestit on ostoslistassa tänään: nitriittipiikki on joka tapauksessa vielä edessä. M. Varjon suomentamassa Suuressa akvaariokirjassa (2003) neuvotaan kypsyttämään n. 2 vkoa lisäämällä pieni määrä hiutaleruokaa joka päivä bakteerien ruoaksi ja seuraamaan, kunnes nitriittipiikki on ohi. Toimisikohan?
Eilen akvaarioomme oli muuten jo ilmestynyt ensimmäinen asukas! Illalla huomasimme, että etulasissa mateli pontevasti eteenpäin pikkuruinen kotilo! 7-vuotias tyttäreni määritti sen näppärästi: "jonkunlainen kierteispyllykotilo!" Ja minulle tuli heti huoli, että löytääkö se pikkuinen edes ruokaa näin tuoreessa akvaariossa. Ja kirjatkinhan sanoo kotiloista yksi yhtä ja toinen toista... Mutta kyllä me iloitsimme ensimmäisestä asukkaasta: siinä lepertelimme, äiti ja tytär, altaan edessä ensimmäiselle eläimellemme!

[iiputti]

Kypsytys kannattaa hoitaa hyvin ennen kalojen tuontia ammoniakin tai hirvensarvisuolan avulla. Hyviä ohjeita löydät haulla, sekä jarvij.n kotisivuilta http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php. Voi aluksi tuntua aikamoiselta kemialta, mutta ei oikeastaan sitten olekaan niin hankalaa. Aiheesta löytyy pari variaatioita, mutta pääosin ihan samaa juttua kuitenkin.

Nuo Initial Sticksit pöllyävät herkäsi meilläkin. Monnisilla on taipumusta löytää ne hiekan altakin ja käydä pörräämässä ne sekaisin

Altaassanne lienee kierteissarvikotilo, joita talonmiehinäkin pidetään hiekkapohjaa möyhimässä.

[Kaija]

Minäkin olen kypsyttämässä juuri 128l allasta. Minulla on siellä ihan bilteman hiekkapuhallushiekkaa. Itse vieroksun soraa. Soraahan ruopataan putsatessa mutta tuota hiekkaa ei. Hiekan päältä vain kerätään ulosteet pois. Minun mielestäni helpompi ratkaisu.
Minä kypsytän tällähetkellä tuolla ammoniakilla ja pakettiin tuli mukaan Seran Nitrivec joten sitä lisäilen hieman joka päivä. En tiedä onko sillä jotain merkitystä mutta yksistään siihen en kyllä varmasti luota, tai mihinkään muihinkaan nopeasti kypsymis aineisiin.
Ammoniakki testiä minulla ei vielä ole (hankala juttu kun ei voi seurailla mutta kyllä sen näkee jos vertaa vesijohtovettä ja sitä mikä altaassa on.) mutta se on tulossa. Ehkä ensiviikolla saan sen.
Mutta kävin hakemassa 10% ammoniakkia niinkuin tuossa aquahoidossa oli. Lue tarkkaan, itse meinasin mennä halpaan kun mielestäni oli vähän ihmeellisesti selitetty tuo että 5ml (siis 10%, jos vahvempaa niin vähemmän) 100l kohden. Mutta olihan se siinä alla selitetty niin että minäkin tajusin. Eli laitan jokapäivä nyt alkuun 5ml altaaseen ja hieman nitrivekkiä perään. Kun se testi tulee niin täytyy jatkaa tuota ammoniakin mittailua sitten, tietysti myös muita vesiarvoja täytyy mittailla milloin se nitriitti piikki siellä altaassa käy. Joillakin on mennyt 3 viikkoa kypsymiseen, joillain 5. Eli kai se on yksilöllistä. Mutta hosumalla saa vain kalakuolemia ja harrastus voi tyssätä siihen.


Tsemppiä

[iiputti]

Toisen version mukaan taas ammonikkimäärä pidetään viidessä milligrammassa per litra, sitä ei siis lisätä joka päivä, vaan odotetaan kunnes nitriittipiikki tulee ja menee. Vasta nitriitin nollaantumisen jälkeen lisätään toisen kerran ammoniakkia, pitoisuuteen n. 2-3mg/l, ja taas annetaan nitriitin tulla ja mennä. Nitraattia syntyy lopputuotteena.
Minä käytin tätä ns. 'intervallitekniikkaa', eli päästin nitriitin nollille(tai ainakin hyvin alas) ennen uutta ammoniakkilisäystä. Kypsymiseen meni 2vkoa ja 1 päivä.
Ympiksi esim. kukkamultaa sukkahousupussukkaan(saa olla reilusti) , tai multavettä.
Haulla tosiaan löytyy monta onnistunutta kypsytystä.

[alakiuttu1989]

Hiekkapohja on aloitteliallekin helpompi, kun ei tavitse lapota. Sitä paitsi kasvit viihtyvät parammin hiekkapohjassa, ainakin meillä alkoi heti kasvamaan paremmin, kun vaihdoin hiekkapohjan.

[Kaija]

Mietin vain tuota kun ihan ymmärrettävästi kasvit eivät välitä tuosta ammoniakista, mutta se mietityttää kun kasvit iskee tuohon hiekkaan niin päivän pari ne ovat hyvässä kunnossa ja sitten rupeavat tekemään ihankuin kuolemaa. Vihreys häipyy..ym. Mutta kai tämä johtuu siitä että kasvien täytyy juurtua. Kertokaa te muut jos tiedätte tarkemmin mistä tämä johtuu.

[alakiuttu1989]

Minullakin aluksi näytti kuolevan, mutta odotin pari päivää kasvit alkoivat kukoistaa.

[111na]

Mietin vain tuota kun ihan ymmärrettävästi kasvit eivät välitä tuosta ammoniakista,...

Ihan vain puuttumalla tähän yhteen kohtaan: Kasvit aika yleisesti jopa preferoivat ammoniumia typenlähteenään. Nitraatin ne joutuvat ensin muuntamaan ammoniumiksi.

Ammoniumtestiä ei välttämättä kypsytyksessä tarvita. Alkeissa kun menet muutaman sivun taaksepäin, löydät tarkkaakin kuvausta siitä, mitä kypsytyksessä tapahtuu.

Tämä on aika perusteellinen ketju myös tuloksineen, missä hitainkin kypsyminen kesti vain kolmisen viikkoa ilman turhia sähläyksiä ylimääräisine vedenvaihtoineen suuren ammoniumin annostelun takia, missä nitrifikaatio säännönmukaisesti hidastuu ja jopa lakkaa nitriitin ja nitraatin kohotessa suuriin lukemiin.

[Inia]

Sinun kannattaa tässä vaiheessa vaihtaa pohja hiekaksi, se on helpointa ennen kuin kypsymistä on tapahtunut. Monnisia ei sorapohjalle voi hankkia ja todellakin hiekkapohja on erittäin paljon helpompihoitoinen kuin sorapohja.

Akvaariokauppiaasi ei taida tietää akvaarion kypsytyksestä mitään. Nitriittipiikin keskelle kaloja ei hankita, vaan vasta sitten kun akvaario on kypsä. Kalanruoka- konsti voi toimia. Sinuna hakisin "haku" toiminnolla kypsytyksestä keskusteluja ja lukisin nuo jarvij:n kotisivun tekstit. Kypsytystä varten tarvitset nitraatti- ja nitriitti-testit. Minulla ovat toimineet Junglen-liuskatestit oikein mallikkaasti. Muiden valmistajien liuskoihin en luottaisi.

[111na]

M. Varjon suomentamassa Suuressa akvaariokirjassa (2003) neuvotaan kypsyttämään n. 2 vkoa lisäämällä pieni määrä hiutaleruokaa joka päivä bakteerien ruoaksi ja seuraamaan, kunnes nitriittipiikki on ohi. Toimisikohan?

Kyllä se toimii! Perustuu aivan oikeaan perustietoon ammoniumin synnystä ja typenkierrosta (ammonium->nitriitti->niraatti) akvaariossa. Kalanruuan valkuaisaineista syntyy sen hajotessa ammoniumia. Hajottajabakteerit 'syövät' kalanruuan, mutta hajottamisessa auttaa myös se kotilonne.

Loogista tuossa virkkeessä ei sen sijaan ole typenkierron kaynnistymiseen kuluvan ajan määrääminen, mutta 'kunnes nitriittipiikki on ohi', on hyvin sanottu.

Nitriitin nousu jää kuitenkin tällä menetelmällä kovin pieneksi, mutta auttava kypsyys saavutetaan kuitenkin - ettei nitriitti sitten nouse myrkylliseksi kalojen kanssa.

Kypsymisen kannalta kannattaa heti laittaa kotilolle vähän syötävää, jossa on myös hieman valkuaisaineita. Mutta ammoniumin lisääminen joko ammoniakkiliuoksella tai jollakin ammoniumyhdisteellä antaa heti veteen vähän reilummin ammoniumia ja näin kypsyminen tehostuu suuresti.

Sama aika kypsymiseen menee melkeinpä joka tapauksessa kuitenkin. Nopeutta edistetään parhaiten hyvällä multaympillä, josta saadaan jo alkuun paljon typpibakteereita akvaarioon.

[Lisa]

Niin, olen siis jo laittanut sen sorapohjan, joka tuli aloituspaketin mukana. Myymälässä kun esitettiin asia niin, että hiekkapohjassa kasvit tukehtuu, eikä sitä voi edes imuroida, ajattelin sen olevan aloittelijalle jotenkin hankala vaihtoehto.

Kaupan informaatio on täyttä höpön höpöä. Suosittelen vaihtamaan pohja-aineksen nyt, kun pytystä ei vielä löydy kalasia. Enkä ymmärrä, miksi pohjaa pitäisi välttämättä voida lapota? Mieluusti valitsen sellaisen pohja-aineksen, jota ei tarvitse lapota - työni kevenee ja minulle jää enemmän aikaa vaikkapa kalojen ihastelua varten

jonka termostaatin lukema ja pakettiin kuuluneen lasiin liimattavan lämpömittarin lukema eivät tietenkään näytä vastaavan toisiaan...huokaus. Kumpaako uskoa?).

Tuohon liimattavaan mittariin ei kannata uskoa. Ne näyttävät yleensä aivan päin honkia. Omissa altaissa killuu Seran lasisia lämpömittareita, joihin olen oikein tyytyväinen. Jokainen on kiinnitetty pytyn lasiin pienellä imukupilla.

En tiedä, millainen tuo suodattimesi on, mutta yleensä sisäsuodattimissa käytetään vaahtomuovipatruunoita, ja aktiivihiiltä käyttäisin lähinnä vain lääkejämien poistoon.

[Tuisku]

No voi kukkero! Siis siltäkö näyttää, että olisi viisainta aloittaa alusta, hiekan kanssa? Jyväskylästä ei saa mustaa hiekkaa (saako edes netin kautta jostain? Ruotsissa kuulemma sellaista on) - tämä saatavilla oleva hiekka kun on taas kovin vaalea pohja käsittääkseni niille tetroille. Sattuneesta syystä tiedän hiekan värin, koska jo perjantaina askartelin hiekasta monnisille sellaisen 15 senttiä leveän "kiitoradan" etulasin, pitkulaisen liuskekiven ja juurakkoni väliin. (jonka jälkeen vesi taas sameni harmaaksi, ilmeisesti niiden kasviravinnepuikkojen ansiosta, joita soran alakerrokseen perustamisvaiheessa sekoitin - ja vesi on edelleen aika harmaata. Kannattaako tällaista vettä säästää, jos vaihdan pohjan, vai aloittaa suosiolla koko homma alusta?).
Kasveistani tunnistan vesiruton ja konnanputken, lisäksi saattaisi olla joku isompi melalehti tai tummamiekkakasvi (joka tapauksessa se työntää jo kukkavanaa kohti pintaa), sitten veikkaisin yhtä kapeakeiholehdeksi, mutta se näyttää kärsineen kuljetuksesta tai jostain muusta, sillä lehtiä muuttuu läpikuultaviksi ja alkaa lahota (kaikki ne rutvaantuneet lehdet lienee viisainta napsia pois?). Vielä on jotain pieniä melalehden näköisiä, mutta niitä en tunnista kirjojen avulla (nämä kasvit siis sain kaupanpäällisiksi).
Kalastoa mietin vielä (vaikka altaan käyttökuntoon valmistuminen taitaakin siirtyä hamaan tulevaisuuteen). Laskeskelinkin, että 10 tetran, 6 monnisen ja yhden partamonnin lisäksi akvaarioomme mahtuisi vielä jokunen asukas. Kirjoista löysin eteläamerikkalaisen lippukirjoahvenen, joka kiinnostaisi, joka ei kasva kauhean suureksi, ja jonka kerrottiin sopivan hyvin seura-akvaarioonkin. Mutta akvaariokauppias (se sama, jolta olen mm. pohjaneuvot saanut...) epäili, että lippukirjoahvenpariskunta voisi olla äkäinen muille, varsinkin jos saavat poikasia. Mitenkähän mahtaa olla?
Tuleekohan tästä akvaariostamme kalua lainkaan - vesitestit unohdin perjantaina ostaa, ja taustakuvankin kanssa möhlin: vasta kotona tajusin, että se tumma, silmääni miellyttänyt kuva onkin tarkoitettu terraarion taustakuvaksi! No, ehkä kalat eivät purnaa, vaikka lasin takaa pilkottaakin muratin lehtiä - jos siltä tuntuu, vaihdan se myöhemmin (myönnän, vähän hassultahan se näyttää, jos tarkemmin katsoo).
Ai niin, jos kokeilen multaymppi-hiutale-kypsytystä, pitäisikö kotilollemme (tai oikeastaan kotiloillemme: illalla lasin takana mateli vielä kaksi uutta, pienempiä kuin se ensimmäinen!) nyt saatavilla olevat: kasvit ja hiutaleruoka (jossain luki, että ne pitävät pohjalle tiputettavista ruokatableteista)? Ammoniakkikypsytys on, niin ymmärrän, tehokas ja toimivaksi testattu, mutta mitähän kotilomme tykkäisivät?

[111na]

Ai niin, jos kokeilen multaymppi-hiutale-kypsytystä, pitäisikö kotilollemme (tai oikeastaan kotiloillemme: illalla lasin takana mateli vielä kaksi uutta, pienempiä kuin se ensimmäinen!) nyt saatavilla olevat: kasvit ja hiutaleruoka (jossain luki, että ne pitävät pohjalle tiputettavista ruokatableteista)? Ammoniakkikypsytys on, niin ymmärrän, tehokas ja toimivaksi testattu, mutta mitähän kotilomme tykkäisivät?

Tutki asiaa tästä:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=36837

Kotilot syövät jatkuvasti enemmän tai vähemmän kevyttä suuhunpantavaa ja ne kyllä löytävät ravintonsa melkeinpä silminnäkymättömästä kasvustosta. Kalanruualle päästyään saavatkin sitten varmasti oikein täysravinnon, ellei jopa epäterveellisen ähkyn ja mahanpurun.

[Tuisku]

Kiitos "kotilot ja kypsytys" -vinkistä! Me laskimme äsken jo 7 erisuuruista kotiloa - eikä ruoasta tosiaan tarvitse näköjään olla huolissaan: puolet poppoosta oli yhden sellaisen huonokuntoisen kasvinlehden kimpussa, jota en ollut poistanut! Toivottavasti säilyvät kypsytyksen ajan hengissä.

[Inia]

Ei kypsytys ja ammoniakki kotiloita tapa.

Vaalea hiekka käy hyvin tetroille. Voit laittaa akvaarioosi tummia kiviä (kivikasoja) ja kasvattaa jotain matalaa pohjakasvia länteiksi, niin tetrat voivat halutessaan oleilla näiden päällä. Omat tetrani eivät ole välittäneet millainen pohjamateriaali on, oleilevat yhtä paljon niin tummilla kuin vaaleillakin alueilla. Lisäksi kasvit voi kasvattaa varjostamaan joitakin kohtia.

[Lisa]

Laskeskelinkin, että 10 tetran, 6 monnisen ja yhden partamonnin lisäksi akvaarioomme mahtuisi vielä jokunen asukas. Kirjoista löysin eteläamerikkalaisen lippukirjoahvenen, joka kiinnostaisi, joka ei kasva kauhean suureksi, ja jonka kerrottiin sopivan hyvin seura-akvaarioonkin.

Jos lippuset ovat kovin reviiritietoista sakkia, saattavat monniset saada kyytiä (varsinkin kutuaikoina). En suosittele siis ensimmäisenä vaihtoehtona.
Tetroja kannattaa ottaa enemmän. Viihtyvät paremmin suuremmalla joukolla ja toki isompi porukka on myös näyttävämpi.

Rubiinitetraparven, partamonnin ja kuparimonnisten parven seuraksi sopisi esim. kivan erikoiselta näyttävä marmoritapparakala (kuva, kuva 2). Kyse on varsin rauhallisesta pinnan tuntumassa lillivästä pikkufisusta, joka vaatii kansilasit ja parven.