Vanhat akvaristit ja ohjeiden muuttuminen

[Lii]

Huomasin monien akvaarionhoito-ohjeiden muuttuneen vuosien varrella, mm. kypsytys.

Kuinka kauan ovat nämä uudet ohjeet olleet voimassa, juuri akvaarion kypsytyksen osalta?

Miten vanhat harrastajat, oppiko vanha koira helposti uudet temput?

[111na]

Miten siellä? Tunnettiin ennenkin akvaarion typenkierto ja tuoreeseen akvaarioon ei laitettu kuin kestäviä kaloja. Jokainen voi tietämyksensä mukaan miettiä tarpeisiinsa parhaan aloitustavan uudelle akvaariolle.

[Maisu]

Vanhan polven harrastajien ei tiettävästi tarvitse kovin usein perustaa akvaariota uudestaan koska trendien perässä juokseminen ja muu turha säheltäminen on loppunut jo kauan ennen 2000-lukua. Minä en ainakaan ole kuin kerran perustanut akvaarion tyhjästä 24 vuoden aikana, muiden kohdalla on aina ollut käynnissä oleva akvaario olemassa.

[Lii]

Tätä näkökulmaa en ollut ottanut huomioon lainkaan asiaa pohtiessani, tottahan tuo on.

[Kimbela]

Niin ei akvaariota tarvitse perustaa uudelleen, mutta uusia akvaarioita on tullut perustettua, niin itselle kuin tutuillekin. Kyllä kaikkea uutta perusteltua ja järkevää tulee kokeiltua. Tuostakin kypsytyksestä on muuan kokemus vuoden takaa.

[Maisu]

Kyllä väittäisin silti ettei vanhempi harrastajakunta lotraile kypsytysten kanssa, jos vieressä on kymmeniä vuosia kypsyneitä akvaarioita joista voi ottaa terveen bakteerikannan. Vanhempi harrastajakunta saattaa jopa kudettaakin kaloja laittamalla ne täysin tuoreeseen akvaarioon, mitäs siitä sanotte...

[mahven]

Juu, kyllä silloin vanhoina hyvinä aikoina allas kypsytettiin myös, mutta senaikaiseen malliin eli juuri lisämällä kalamäärää pikkuhiljaa ja aloittamalla kestävillä lajeilla. Sen jälkeen onkin sitten ollut aina toimivaa bakuymppiä uusiin tai vaihdettaviin altaisiin saatavilla eli ei ole tarvinnut ammoniakkien kanssa läträillä.

Vedenvaihdoissa tunnustan kärsiväni vanhan koiran syndroomasta, kun on aikoinaan oppinut siihen vedenvaihtoon kerran kuussa niin eipä vieläkään ihan joka viikko tule niitä vesiä juuri vaihdettua. Koitan kompensoida tuota laiskuutta sitten ylimitoitetulla suodatuksella, kohtuullisella kalastolla ja lepyttelemällä omaatuntoa sillä että ainakin nitraatit ja nitriitit tuntuvat tuolla harvemmallakin tahdilla pysyvän hyvin kurissa ja kalat on virkeitä eikä tautiepidemioita tms hankaluuksia ole ollut. Ja kaikille jotka neuvoa sattuvat kysymään suosittelen kyllä "älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä sanon" -metodia...

[111na]

Vanhempi harrastajakunta saattaa jopa kudettaakin kaloja laittamalla ne täysin tuoreeseen akvaarioon, mitäs siitä sanotte...

Mitäpä siihen. Kun et sentään sanonut kasvattavasi vaikkapa pusukalan poikasia tuoreessa akvaariossa. Siellä missä on paljon likoeläimiä käy ruokintakin helpommin.

Mistä pääseekin sujuvasti siihen, että ammoniumin lisääminen, vaikka onkin hyvää ymppiä, on varsin mainio keksintö. Saa myös nitraatin nopeasti hyväksi kasveille.

Mistä taas siihen, että ammoniumbikarbonaattia taidan laittaa tuonne alhaisen nitraatin akvaarioonkin, kalojen joiukkoon. Älä tee tätä kotona.

[jartzu65]

Voi vitsi, en voi vastata tähän ketjuun kun en ole vanha akvaristi

[111na]

Rehvastele nyt vain sinäkin! Minä en pessyt Espoon rannan hiekkaa ollenkaan ja vettäkin vaihdan vain 1/5 viikossa. 70-luvulla 1/3 kahdessa viikossa.

Niin ja kerran Malawit pärjäsivät kaivovedessä monta viikkoa... Kokemusta näes.

[Yanna]

Kyllä se kypsytys silloin "vanhoina hyvinä aikoinakin" tehtiin. Tosin en aloitusvuosinani ymmärtänyt miksi, mutta olin tarpeeksi kuuliainen että tein niinkuin kokeneemmat käski Sittemmin lukenut muutaman rivin vesikemiaakin.
Uusi allas on tulossa ensi viikonloppuna ja edelleenkin toteutan samoja metodeja kypsytyksen suhteen.

Ei kaikissa vanhoissa tavoissa vikaa ollut, piti vain silloinkin osata valita eri koulukuntien välillä

Yanna

[-Antti-]

Miten vanhat harrastajat, oppiko vanha koira helposti uudet temput?

Vanha koira tietää että temppu on vain välttämätön paha, jolla namipala saadaan. Vanha koira etsii siis aina mahdollisuutta välttää tempun teko namipalaa menettämättä. Nuoren koiran on kuitenkin parasta tehdä temput kuuliaisesti, sillä vasta kokemuksesta oppii saako namipaloja muutenkin. Mutta ei vanhoille koirille kannata räksyttää huonoista tempuista, sillä vaikka nuori koira tietää oikeat ohjeet, se ei vielä tiedä kaikkea.

Antti

[VilleJ]

Vaikka ikälopuksi en itseäni vielä tunnekaan, niin kyllä akvan hoito nykyisin on ihan erilaista kuin ekan kanssa.

[Jouko]

"On tapana että akvaario puhdistetaan täydellisesti, esim. hiekka pestään uudelleen joka toinen tai kolmas vuosi. Tällöin luonnollisesti vaihdetaan myös vesi. Vedenvaihto muulloin ei ole lainkaan tarpeellista, päinvastoin voi siitä olla suurta vahinkoakin. Jos nyt kuitenkin jostakin syystä on pakko niin tehdä (jos akvaarioon on joutunut esim. joitakin myrkyllisiä, vieraita aineita), niin on tärkeätä että uusi vesi on yhtä lämmintä tai vähän lämpimämpää kuin edellinen vesi."

Pankaas arvaten minä vuonna... oli akvaario todella kypsä.


Painetun sanan huono puoli on että se löytyy vielä monen vuoden päästä.

Jouko

[mysli]

Uuusien ohjeiden, ideoiden ja näkemysten oppiminen vei ainakin miedän perheessä harrastuksen uudelleen aktiiviselle tasolle. Harrastuksesta saikin äkkiä paljon enemmän irti kun huomasi sen kehittyvän ja varsin vanhat hoitorutiinit päivittyivät nykyaikaisiksi niin nopsaan, ettei kukaan enää muita tapoja tunnu muistavankaan.

Ihan omat altaat tuli sitten perustettua viimeisen päälle kypsytysohjeiden mukaisesti ammoniakilla ja mullalla läträten.

[höntti]

Järvi ei ole täällä, mutta sanoisi varmasti että kypsytyksen osalta on ollut kauan jo ohjeet samat, mutta niitä oikeita ohjeita ei ole levitytty tai ihmisiä ei ole kiinnostanut. Yhdyn siihen.

Ja itse ole pyörinyt täällä aqua-webissä noin vuoden ja siinä ajassakin on ohjeet hurjasti muuttuneet. Aluksi hurjasti ( ) hyökättiin miljoonakalojen ja platyjen pehmeässä vedessä pitävien kimppuun, mutta nyt jo jotkut hyväksyvät sen että pehmeässä vedessä kasvatetut miljoonakalat saavat elää pehmeässä vedessä

[111na]

Järvi ei ole täällä, mutta sanoisi varmasti että kypsytyksen osalta on ollut kauan jo ohjeet samat, mutta niitä oikeita ohjeita ei ole levitytty tai ihmisiä ei ole kiinnostanut. Yhdyn siihen.

Hauskasti sanottu, mutta kauan on kauan? Eräs kauppias sanoi jättäneensä ammoniakilla lotraamisen Bactozymin tullessa markkinoille.
Olisiko ollut 90-luvun puolella kun ammoniumkypsytys levisi laajemmalle Cris Cown netissä julkaisemien ohjeitten myötä?

Niinhän se on, että moninainen kirjo erilaisia toimintatapoja on kaikissa toimissa ollut ja on olemassa ja nyt nettiaikaan ne leviävät paremmin ja kehitys kehittyy nopeammin yleisien tapojen osalta paremman kokemusten vaihdon johdosta. Vain akvaarion biologia on taatusti sama kuin ennen, joten pohjimmiltaan mitään uutta auringon alla ei ole.

[luhtahuitti]

Mistäs tänne nyt niin sovinnollinen ja suvaitsevainen ilmapiiri on kehittynyt. Vai onko se vain lukijan silmässä.

Mielyttävämpi lukea kun ei piiloilkeilyä näy niin tuhottomasti.

[Lisa]

Minulle neuvoi -80-luvun lopussa eräs kauppias, että vaihda vettä joka viikko pari ämpärillistä ja pese suodatin tarvittaessa. Pienellä kalastolla se tuntui riittävän ihan hyvin. Minulle hiekka pohjamateriaalina on uudempi juttu. En olisi voinut kuvitellakaan, kuinka tulen siihen ihastumaan

[111na]

Minulle neuvoi -80-luvun lopussa eräs kauppias, että vaihda vettä joka viikko pari ämpärillistä ja pese suodatin tarvittaessa. Pienellä kalastolla se tuntui riittävän ihan hyvin.

Se onkin loistava neuvo ja siitä voisi kehittää jopa säännön: x ruokamäärää kohden xs ämpärillistä viikossa.

Minulle hiekka pohjamateriaalina on uudempi juttu. En olisi voinut kuvitellakaan, kuinka tulen siihen ihastumaan

Kunhan ei vain romuta nitraatti-indikaattoria vedenvaihtotarpeeseen. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=35572

[Maisu]

Kunhan ei vain romuta nitraatti-indikaattoria vedenvaihtotarpeeseen. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=35572

"Romuta nitraatti-indikaattoria vedenvaihtotarpeeseen?" Ei ymmärrä.

Kyllä akvaariossa voi olla liikaa muita haitallisia aineita, esim. fosfaatteja, vaikka nitraatti näyttäisi nollaa. Pelkkää nitraattia ei kannata käyttää merkkinä vedenvaihtotarpeesta ellei halua ongelmia. Tämä(kin) pyörä on tosin jo keksitty moneen kertaan eikä asiassa ole mitään uutta.

[111na]

Kas näin: Nitraatti on käyttökelpoinen indikaattori. Mahdollinen denitrifikaatio vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti, eikä vähän kuten kasvit. Indikaattori katoaa.

Säännöllisellä vedenvaihdolla kaikki tasaisesti veteen kertyvät aineet saavuttavat tasonsa eli kunkin aineen lakipiste saavutetaan aina - riippumatta vedenvaihdon määrästä! Vedenvaihdolla kaikki laskevat tasaisesti. Tässäpä sitä pyörää.

Tokihan voi pitää muitakin indikaattoreita ja vaikka nostaa nitraattia erikseen. Ja saa olla ihan vapaasti sitä mieltä, ettei nitraatin pitämisessä indikaattorina ole mieltä. Viestittää edistyneisyydestä.

[JJVi]

Kun olin lapsi meillä oli kotona altaita silloisen mittapuun mukaan riittävästi, eli kolme 200L allasta ketjutettuna lapolla samaan suodattimeen, sekä erilliset 160L ja 100L altaat. Tarinoinpa tässä aikaa tappaakseni, kuinka kaloja silloin 80 luvun keskivaiheilla hoidettiin:

Hoito oli erilaista, myönnetään. Vettä vaihdettiin ehkä kerran kahdessa kuukaudessa ja samalla lapottiin osa pohjaa. Noiden 3x200L altaiden suodatus hoidettiin yhdellä ! fluvalin ulkosuodattimella, joka periaatteessa on vieläkin soiva peli. (Ainut ongelma on, että muovi on niin haurastunut ettei siihen oikein uskalla luottaa). Suodatinmassana oli pelkästään vanua, josta vaihdettiin alin kerros aina pesun yhteydessä, ei ikinä enempää. Pohjaa ei ikinä lapottu kokonaan, idea "aktiivilietteestä" oli tiedossa jo silloin.

Akvaarioissa oli 2 putkiset loisteputket ja lämmittimiä ei käytetty ollenkaan. Vesi oli tasaisen lämmintä.... +20 astetta . Lisäksi vedenvaihdossa päästettiin aina kylmää vettä, ettei kuumavesijohdoista liukene kuparia Tässä valossa kiistely, onko neontetralle sopiva lämpötila +24 vai +26 astetta, tuntuu välillä hieman turhalta.

Kalamäärät olivat pienempiä, esimerkiksi 1-2 kirjoahventa ja pari monnia / allas. Toisaalta kalat vastaavasti suurempia. mm. 2x oskari 200L altaassa, tummaleväpleko + 2x jackdemsey 200L altaassa, täplätilapia ja konnamonni 160L altaassa jne. Tässä valossa taas väittely, että voiko partista pitää 100L altaassa, tuntuu taasen turhalta.

Kalanruokana käytettiin hiutaleita. Paitsi että hiutaleet olivat maalla kiven takana... Ratkaisuna oli jatkaa hiutaleita kaurahiutaleilla, tosin välillä ruokinta hoitui aika pitkään pelkillä kaurahiutaleillakin. Lisänä annettiin silakkaa, eli jäisestä silakasta lastuja altaaseen, hyvin kelpasi.

Vesiarvoja ei pahemmin mitattu, tosin joskus kähvelsin koulusta pH liuskaa selvittääkseni veden pH:n, oli jotain 6.5 luokkaa. Miljoonakalat sopivat silloin ja sopivat vieläkin tähän veteen . Kalojen osto oli aika harvinainen tapahtuma, tosin ei ikinä käynyt mielessäkään karanteenata kaloja jotenkin. Tauteja muistan olleeni joskus, esimerkiksii "mulkosilmäisyyteen" oli erikoinen lääke, isäukko haki sangollisen turvevettä nevaojasta, oskari piristyi kummasti.

Omalla kohdallani harrastus lopahti väliaikaisesti 90 alussa....kunnes aloitin uudella innolla -99. Maailma on muuttunut, aika tavalla.

[höntti]

TUo minun kommmentti ei ollut sitten piiloilkeilyä, oikeesti

[Maisu]

Tarinoinpa tässä aikaa tappaakseni, kuinka kaloja silloin 80 luvun keskivaiheilla hoidettiin:

Noin voi olla monilla, en väitä vastaan. Mutta toisaalta, kuten olen jo moneen kertaan täälläkin eri yhteyksissä kertonut, asioiden ei ollut pakko olla noin 80-luvullakaan. Tietoa oli saatavana jos sitä etsi ja halusi omaksua, vaikkakin varmasti paljon enemmän oli kiinni myyjän näkemyksistä kuin tänä päivänä jolloin tietoa suorastaan tulvii joka tuutista.

Itse aloitin vuonna 1980 63-litraisella, jossa oli ihan nykystandardien mukainen sisäsuodatin ja 15W loisteputkivalaisin, ja aivan vastaavat joskin jo uusilla korvatut laitteet ovat saman altaan saman kokoisessa perillisessä käytössä tänäänkin. Lämmitinten tarpeellisuus tiedettiin tuolloin ja sellaisen tarve asunnossamme selvitettiin välittömästi akvaarion hankinnan jälkeen, mutta viluisen äidin ja neontetrojen vaatimukset kohtasivat tässä kohtaa eikä lämmitintä tarvittu. Ei sellaisia ole minulla nytkään käytössä kuin nanoriutassa (kaapista toki löytyy varmuuden vuoksi joka altaalle). Vettä vaihdettiin 50% viikoittain ihan alusta saakka ja pohjaa lapottiin 90-luvun alkupuolelle asti, jolloin siirryin hienoon hiekkaan ja lopetin asteittain lappoleikit. Oikeastaan ainoa isompi ero minkä keksin oli se että kasvit nostettiin usein tomerasti vatiin ja siistiittiin kylppärissä, jonka jälkeen ne istutettiin takaisin - jopa miekkakasvit.