Kamalat tähdikit

[SiiLi]

Mikä auttaisi tähän ongelmaan: jättivesitähdikkini ovat surkean näköisiä, alhaalta pahasti kaljuja, lehdet ovat reikäisiä ja ruskeita reunoista. Reiät eivät ole kalojen tekosia. Kasvit kyllä pukkaavat uutta lehteä kohtuullisesti, mutta uudetkin lehdet menevät pian huonon näköisiksi.
Kasvistoani olen lannoittanut crypto-tableteilla ja plantaminillä. Perustamisvaiheessa laitoin pohjaan hiukan stikkejä.
Vesiarvot ovat:
nitriitti 0 mg/l
nitraatti 10 mg/l
GH 5
KH 0 ----> mitä tuon kanssa pitäisi tehdä
pH 7.5

Vesiarvot eivät ainakaan minusta ole ihan parhaimmat, mutta kalani (neontetrat, seeprakalat, partis ja levikset) voivat hyvin, kasvien kanssa sen sijaan on ollut ongelmaa.
Vaihdan vettä 30-40% kahden viikon välein, taannoin leväongelman aikaan 50% viikoittain.

[Lisa]

Altaan koko, suodatus, valaistus ja miten muut kasvit voivat? Lisäätkö hiilaria? Onko pinnalla kasvillisuutta?

Vettä voisit vaihtaa jatkuvasti puolet viikoittain.

[lasasu]

Vettä voisit vaihtaa jatkuvasti puolet viikoittain.

Paitsi jos asut paikkakunnalla, jonka vesijohtovesi on pintavedestä tehtyä. Silloin suosittelen lämpimästi vaihtamaan korkeintaan 1/3, mutta silti viikoittain. Hyvää ei kannata vaihtaa huonompaan.

[Lisa]

Lasasu, olisi kiintoisaa tietää, mihin tuo juttusi perustuu? Ehkä olen niin uuno, etten tajua päivänselvää juttua, mutta välillä minullekin on väännettävä rautalangasta kaikki

[111na]

Täälläpäin on myös pintavettä ja klooramiinia on kyllä hirmuisesti. Mutta siihen konstit aina löytyvät. C-vitamiinin lisääminen näkyy kohta pienellä viiveellä nitriitissä, mikäli erehtyy vaihtamaan lähes kaiken veden. Tietysti jos olisi tarkka mittari näkyisi normaalikin vedenvaihto, mutta äkkiähän typpibakteerit sen hoitelevat.

Eikö nitraatin määrä edelleen osoita vedenvaihdon määrän tarvetta? Viikottain on ihan hyvä vaihtaa minunkin mielestäni, mutta onko alennettava nitraattipitoisuutta, en ota kantaa. (Pitää varmaankin lukea ensin tämä ketju!)

http://koti.mbnet.fi/betta/vesi/data.html Kivoja taulukoita ja kaavioita, käyriä ja käppyröitä. Perustuu oletukseen, että ainetta (mitä tahansa) tulee tasaisesti veteen ja se poistuu vettä vaihtamalla siitä aineesta puhdasta vettä. Näin on yleensä nitraatin suhteen.


Edit. (Luin nyt myös alkukysymyksen.)

Tässä helpommin lähestyttävä kaavio (edellisen alalaidasta). http://koti.mbnet.fi/betta/images/vesi/kaavio3.gif Siinä näkee ainakin miten veden laadun vaihtelu jää pienimmäksi useammin tapahtuvilla vaihdoilla (lilat pylväät).

Jos vaihdetaan vettä 50% joka viikko, kun nyt on vaihdettu vähemmän joka toinen viikko, alenee nitraattipitoisuus. Onkohan se hyväksi? Se on tärkeimpiä kasviravinteita hiilidioksidin lisäksi.

Jos akvaario on jo tasapainotilassa (onko se?), pienempi viikottainen vedenvaihtomäärä ei alentaisi nitraattipitoisuutta. Itse asiassa sen määrä olisi pienempi kuin nykyinen kerralla vaihdettava määrä. Pitäisi kyllä huomioida, onko nitraatti mitattu juuri ennen vai jälkeen vedenvaihdon ja tuohon 'tasapainoon' se, kuinka kauan on ollut tämä hoitorytmi.


Kaaviot on esittänyt "Kris" ja ne löysin täältä: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 4&start=15


Ja vielä tärkeisiin Lisan kysymyksiin jatkoa. Minkälainen pohjahiekka ja onko kierteissarvikotiloita? Minkalaisia leviä löytyy? Onko pohjassa happea? Nouseeko sieltä kuplia möyhittäessä?

[SiiLi]

No tässä olisi vastauksia uteluihin: allas on noin 100-120 litraa, suodattimena eheimin 2010, valaisimessa 2 muistaakseni sylvanian loisteputkea.

Itse asiassa muutkaan kasvit eivät ole parhaimmillaan, mutta tähdikit ovat ehdottomasti pahimmat. Muut kasvit ovat siis: vedensuosikki, kriinumi ja argentiinanvesirutto. Suosikki ja rutto kasvoivat ennen kohisten, mutta nyt on kasvuvauhti hidastunut huomattavsti eikä ulkonäkökään ole niin kehuttava.
Jos hiilarilla tarkoitetaan hiilidioksidia, niin sitä en lisää. Auttaisiko se asiaa, koska en usko että suurempi ja tiheämpi vedenvaihto tätä ongelmaa kokonaan ratkaisee. Olen kokeillut josko torumin auttaisi-ainakaan vielä ei mitään vaikutusta.
Kierteissarvikotiloita on. Pohjalla melko karkeaa soraa.
Akvaario on ollut minulla jo puolisen vuotta mutta en usko sen täysin tasapainossa siltikään olevan.
Ei sieltä pohjalta mitään kuplia nouse. Ei silloinkaan jos lappoan.

[111na]

Koska pohjasi ei ole tukossa, asiaan voi vaikuttaa sitten jopa liiallinen pohjan imurointi. Voit koittaa jättää kasvien juurelta imuroimatta, jotta pohjaan pääsee enemmän luonnollista ravinnetta.

Loisteputkia voi olla syytä myös uusia, koska ne vähitellen menettävät valotehoaan. Epäilyttää myös että nitraatti on hieman alhainen, mutta saattaa olla että kyse on jostain spesifimmästä ravinteen puutoksesta, kuten raudasta. Sen imeytymiseen pohjalannoitteista voisi auttaa tuo imurointiasia, kuten myös joinkinverran hienoa hiekkaa juurelle, jolloun syntyy vähempihappinen alue osalle juuria. (Hiekkahan valuu soran läpi.).

Nämä vain arvauksia hyvin vähäisin tiedoin. Entäpä nestemäisen lannoitteen käyttö? Huomaa että nitraattia säädellään vedenvaihdoilla ja akvaariokasvien lannoitteet eivät sitä sisällä.

[Lisa]

mutta kalani (neontetrat, seeprakalat, partis ja levikset)

allas on noin 100-120 litraa

OT, mutta leväbarbeille allas on aivan liian pieni. Kyseessä on fisu, joka vetää n. 15 cm pituutta (isompiakin löytyy) ja massaakaan siitä ei puutu. Lisäksi levis on luonteeltaan sellainen himouimari, ettei pyttysi pysty tarjoamaan sille mitenkään tarpeeksi tilaa. Et kertonut, kuinka monta leväbarbia purkissasi uiskentelee, mutta varmistuksena vielä, että vilkkaasta parvikalasta on siis kysymys.

Mitä ne Sylvanian putket ovat? Aquastareja?

[SiiLi]

No juu. Allas on kyllä liian pieni. Mutta minulla oli niin kauheasti tupsulevää, etten keksinyt parempaakaan keinoa päästä niistä eroon. Eikä kaloja voi oikein lahjoittaa mihinkään. Kyllä ne varmasti otettaisiin, mutta kaikilla tutuillani on vielä omaanikin pienempiä akvaarioita, sellaisia alle sadan litran. Omani on edes vähän isompi. Vanhoilla naapureilla oli yksi levis 50 litran pytyssä.
Monet ostavat leviksiä, koska ne ovat kaupassa kivan näköisiä ja vilkkaita. Niitä menee hurjan pienninkin akvaarioihin, koska keskivertoakvaristilla ei helpostikaan ole intoa sijoittaa suureen akvaarioon, vaikka se pitkällä aikavälillä olisikin viisasta esim. juuri sen vuoksi ettei aina tarvitsisi ähkiä kalavalintojen kanssa.

[Lisa]

Akvaariopalstamme kauppapuolella voisit kokeilla tuota lahjoittamista, sieltä on moni kalanen löytänyt sopivamman kodin
Tähän pyttyysi puikulaiset eivät kuitenkaan voi jäädä, vaikka tutuillasi onkin vielä pienempiä tankkeja

[Cory]

Akvaario on ollut minulla jo puolisen vuotta [...]

Loisteputkia voi olla syytä myös uusia, koska ne vähitellen menettävät valotehoaan.

Jos nuo putket ovat yhtä vanhat kuin tuo akva, niin lähtisin itse etsimään ongelman ratkaisua ensin jostain muulta kuin putkien iästä. On "tiedekunta" joka on sitä mieltä, että putket tulisi vaihtaa puolen vuoden välein niiden valotehon vähenemisen vuoksi. Ja on "tiedekunta" jonka mielestä tuo valoteho ei vähene niin merkittävässä määrin, että sillä olisi oleellista vaikutusta kasvien kasvuun. Itse saat valita kumpaan kuulut - vai vaihdatko leiriä pankkitilin saldon mukaan.

"Laiskuuttani" en ole pieneen toviin tullut uusineeksi loisteputkia omassa akvassani ja niinpä toinen putkista on nyt 2 vuotta vanha, toinen 1,5. Kasvit kuitenkin kasvavat paremmin kuin silloin kun putket olivat uusia. :) Mm. intian vesitähdikki rehottaa. Syynä todennäköisimmin tänä aikana parantunut lannoitus.

Putkien laadulla sen sijaan voipi olla merkitystä. Tähän aiheeseen en uskalla kuitenkaan sanoa mitään, sillä ainoa mitä muistan noista omista loisteputkistani on etteivät ne ole keskenään samanlaisia. =)

[Edit: ...ja olisin ediotinut heti postattuani, mutta submitit meni yksi toisensa perään jumiin....]

[Maisu]

Minun yksityinen "tiedekuntani" on sitä mieltä, että putkien sovelias vaihtoikä on 5-6 vuotta. Oli minulla kaksi kouluikäistäkin 15W putkea käytössä mutta niistä toisen kanssa alkoi olla ongelmia kasvien kasvussa puolisen vuotta ennen kuin putki lopullisesti pimeni, ja toinen pimeni äkkiarvaamatta seuraavalla viikolla. Tämä siis 7 vuoden kohdalla.

Vesitähdikkien huonovointisuus yleensä kertoo liian vanhasta vedestä. Syyllinen ei välttämättä monista kirjallisuustiedoista huolimatta ole nitraatti ainakaan yksinään, mutta lähtisin kyllä purkamaan ongelmaa tässä tapauksessa tiheämmillä vedenvaihdoilla.

Minusta myöskään puolen vuoden ikäisessä akvaariossa ei pitäisi vielä olla tarvetta lannoittaa Cryptoilla kun pohjaan kerran on laitettu jotain mössöä perustamisvaiheessa. Viittaisi vähän ylilannoituksen puolelle.

[Kaizu]

Vesitähdikkien huonovointisuus yleensä kertoo liian vanhasta vedestä. Syyllinen ei välttämättä monista kirjallisuustiedoista huolimatta ole nitraatti ainakaan yksinään, mutta lähtisin kyllä purkamaan ongelmaa tässä tapauksessa tiheämmillä vedenvaihdoilla.

Meillä ainakin vesitähdikkien lehdet muuttuvat reikäisiksi vaikka nitraattia ei olisi laisinkaan (nyt sitä on lisätty kaliumnitraatin muodossa), eli tosiaan tuo vanha vesi ei ainakaan meidän tapauksessamme tarkoita liiallista nitraattia. Vettäkin vaihdetaan viikottain likimain puolet ja kalasto on kohtuullisuuden rajoissa. Toisessa altaassa taas reikiintymistä ei esiinny ja siellä kalasto on huomattavasti kuormittavampi ja ruokintakin melko reipasta.

Uudesta rosanervig muotoisesta intianvesitähdikistä reikääntyivät lähes kaikki lehdet jotka olivat olemassa kun se kaupasta tuli ja ne harvat uudet lehdet jotka on kasvaneet ovat ehjiä.