Altaan kallistuminen?

[jarppa82]

Mutta eikös se ole sama asia? Korkeus tai litramäärä? JA kuinka niin "vain korkeus"? Jos korkeus on esim 200cm ja pohja onkin sitten vain 10cm*10cm niin eikös se paine kuitenkin ole hiukan eri luokkaa. Itse en tässä asiassa todella ole mestari. Niin sen syvällisemmäksi on minun turha ruveta. Maalaisjärkeä kuitenkin käyttäen.

Viinipullon tilavuus voi myös olla tässä yksi oleellinen tekijä.

[111na]

Nimenomaan, Jarppa! Palannet muutamaqn askelen taaksepäin, niin huomaat että ymmärräm/t ihan samoin. Ajattelun ratkaisu on pystysuorassa potentiaalienergiassa eli maan vetovoimassa.

[jarppa82]

No en huomaa. Koska nyt en ymmärrä. Tai sitten tuo oli pelkkää [sensuroitu].

[Koss]

Liina on aivan oikeassa, tietysti korkeampi allas kuormittaa enemmän alustaansa kuin samankokoinen mutta matalempi ja pidempi. Siihen korkeampaanhan tulee vähemmän styroksia tai retkipatjaa alle jolloin neliöä kohti tulee kuormitusta enemmän

[111na]

Luemme nämä huomenna ja huomaamme enemmän?

[jarppa82]

Liina on aivan oikeassa, tietysti korkeampi allas kuormittaa enemmän alustaansa kuin samankokoinen mutta matalempi ja pidempi. Siihen korkeampaanhan tulee vähemmän styroksia tai retkipatjaa alle jolloin neliöä kohti tulee kuormitusta enemmän

Tottakai, jos puhutaan näin. Ei korkeus ole ainut joka vaikuttaa. Mutta jos sitten puhutaan jo käsittääkseni eri asiasta, jos sanotaan, että matalempi ja pidempi allas. Tottakai matalempi ja pidempi allas kuormittaa sentti kertaa sentti alueelta vähemmän, kuin se korkeampi ja lyhyempi. Mutta nythän intettiin siitä, että sillä litramäärätiedolla ei tee yhtikäs mitään. Tottakai sillä tekee, jos korkeutta ei tiedetä!!!

[111na]

Jarppa, ei ollut mitään sensuroitua.

Jos ajettelen pöydänjalkaa, siinä on kova paine - ainakin jos pöytä on painava.

Erilaisia akvaarioita verratessa sensijaan ei ole jalkoja suhteessa solumuoviin alla, vaan leveys ja pituus ovat kokonaan ja täysin merkityksettömiä, koska myös kantavan retkipatjan koko kasvaa samassa suhteessa.


Korkealta näkee kauas ja kukaan ei näe lähelle.

[Mja]

Mutta eikös se ole sama asia? Korkeus tai litramäärä? JA kuinka niin "vain korkeus"? Jos korkeus on esim 200cm ja pohja onkin sitten vain 10cm*10cm niin eikös se paine kuitenkin ole hiukan eri luokkaa. Itse en tässä asiassa todella ole mestari. Niin sen syvällisemmäksi on minun turha ruveta. Maalaisjärkeä kuitenkin käyttäen.

Viinipullon tilavuus voi myös olla tässä yksi oleellinen tekijä.

Paine tarkoittaa tiettyyn pinta-alaan vaikuttavaa voimaa, eräs ja samalla helpoin paineen yksikkö on N/m2. Eli jos korkeus on 200 cm niin paine pohjassa on sama, oli pohja 10 x 10 cm tai 100 x 100 cm. Kuormitus nelijalkaisen jalustan jaloissa taas ei todellakaan ole sama.

[Jyrkiboy]

Paine tarkoittaa tiettyyn pinta-alaan vaikuttavaa voimaa, eräs ja samalla helpoin paineen yksikkö on N/m2. Eli jos korkeus on 200 cm niin paine pohjassa on sama, oli pohja 10 x 10 cm tai 100 x 100 cm. Kuormitus nelijalkaisen jalustan jaloissa taas ei todellakaan ole sama.

Hylsy tuli että napsahti

Pohjaa rasittava voima on kylläkin sama, muttei paine

Paine pienenee pinta-alan kasvaessa, kun voima pysyy vakiona.

Nyt senverran, että kun mitoitetaan pohjalasin paksuutta, tuo liinan korkeusinttäminen on todellakin se laskennallisesti olennainen suure, koska se määrää pohjalasia rasittavan hydrostaattisen paineen.

Taas kun tarkastellaan pehmusteen kokoonpuristuvuutta, se menee yksinkertaisesti voima jaettuna pinta-alalla.

Lähteenä voi käyttää vaikkapa teosta Saarineva: lujuusoppi peruskurssi ISBN 951-9405-26-7, kohta 4.2.2

[Kaizu]

Onpas täällä viilailtu pilkkua oikein urakalla

[Jyrkiboy]

Onpas täällä viilailtu pilkkua oikein urakalla

Ehanaa!

[Mja]

Paine tarkoittaa tiettyyn pinta-alaan vaikuttavaa voimaa, eräs ja samalla helpoin paineen yksikkö on N/m2. Eli jos korkeus on 200 cm niin paine pohjassa on sama, oli pohja 10 x 10 cm tai 100 x 100 cm. Kuormitus nelijalkaisen jalustan jaloissa taas ei todellakaan ole sama.

Hylsy tuli että napsahti

Pohjaa rasittava voima on kylläkin sama, muttei paine

Väärin, paine on sama, voima ei.

Esimerkki 1: allas, pohja 10 x 10 cm, korkeus 200 cm (sisämitat). vesipatsaan massa likimain 20 kg. Vesipatsaan paino 20 kg * 9.81 m/s2 = 196,2 N. Paine pohjalasia vasten 196,2 N / 0,01 m2 = 19620 N/m2 = 19620 Pa.

Esimerkki 2: allas, pohja 100 x 100 cm, korkeus 200 cm (sisämitat). vesipatsaan massa likimain 2000 kg. Vesipatsaan paino 2000 kg * 9.81 m/s2 = 19620 N. Paine pohjalasia vasten 19620 N / 1 m2 = 19620 N/m2 = 19620 Pa.

Edit: Joskus pilkun viilaaminen äärimmäisyyksiin tuottaa suurta tyydytystä.

[111na]

Kääk. Myös pehmusteen kokoonpainuminen korreloi hyvin pohjan toisella puolella olevaan hydrostaattiseen paineeseen lisättynä lasien painolla ja altaan akvaarion sisällöllä sekä mahdollisesti altaan päällä olevilla esineillä.

Ilmanpainekaan ei vaikuta vertailuun.

Kysehän on vain pohjalasin toiselle puolen menemisestä. Eli vain korkeus, vain korkeus on mielenkiintoinen suure tässä.

Onko silloin perillä, kun maailma on samanlainen aamulla kuin illalla?

[Mja]

Joo, eli siis sitä en tullut suoraan maininneeksi, että olen Liinan kanssa samaa mieltä. Pinta-alalla ja tilavuudella ei tässä ole merkitystä, jos korkeus tiedetään. Miten voi tietää tilavuuden jos ei tiedä korkeutta?

[Jyrkiboy]

Esimerkki 1: allas, pohja 10 x 10 cm, korkeus 200 cm (sisämitat). vesipatsaan massa likimain 20 kg. Vesipatsaan paino 20 kg * 9.81 m/s2 = 196,2 N. Paine pohjalasia vasten 196,2 N / 0,01 m2 = 19620 N/m2 = 19620 Pa.

Esimerkki 2: allas, pohja 100 x 100 cm, korkeus 200 cm (sisämitat). vesipatsaan massa likimain 2000 kg. Vesipatsaan paino 2000 kg * 9.81 m/s2 = 19620 N. Paine pohjalasia vasten 19620 N / 1 m2 = 19620 N/m2 = 19620 Pa.

Hyvä, hydrostaattisen paineen laskit oikein. Tämä ei kuitenkaan ole se paine, joka aiheuttaa pohjamateriaalin kokoonpuristumisen.

Kysäseppä lujarin maikalta

Eli pitää laskea puristusjännitys sigma= voima (joka tulee massa kertaa g) jaettuna pohjan pinta-alalla. Tämä on se paine, eli puristusjännitys joka sitä turoksia litistää

edit: asian ymmärtämisen helpottamiseksi termiviilausta

[111na]

Alkaa vaikuttaa lähtökohdalta, eli halutaanko laskea vai ei. Yhtälailla ilman kirjallisuuslähteitä ja maikkoja ( ) voisi tehdä patjan kokoonpainumisesta kuvan, josta nähtäisiin: mitä enemmän korkeutta, sitä littanampi patja.

Jos vielä epäilyttää, voisi tähän havaintosarjaan tuoda vertailuksi rinnalle laajempipohjaiset tutkimuskohteet.

Kun alkaa nähdä lähelle, on käynyt tarpeeksi kaukana.


edit: Haluatte laskea, huomaan. Pois se minusta, haluan nähdä! Moikka.

[Mja]

Esimerkki 1: allas, pohja 10 x 10 cm, korkeus 200 cm (sisämitat). vesipatsaan massa likimain 20 kg. Vesipatsaan paino 20 kg * 9.81 m/s2 = 196,2 N. Paine pohjalasia vasten 196,2 N / 0,01 m2 = 19620 N/m2 = 19620 Pa.

Esimerkki 2: allas, pohja 100 x 100 cm, korkeus 200 cm (sisämitat). vesipatsaan massa likimain 2000 kg. Vesipatsaan paino 2000 kg * 9.81 m/s2 = 19620 N. Paine pohjalasia vasten 19620 N / 1 m2 = 19620 N/m2 = 19620 Pa.

Hyvä, hydrostaattisen paineen laskit oikein. Tämä ei kuitenkaan ole se paine, joka aiheuttaa pohjamateriaalin kokoonpuristumisen.

Kysäseppä lujarin maikalta

Eli pitää laskea puristuspaine sigma, voima (joka tulee massa kertaa g) jaettuna pohjan pinta-alalla. Tämä on se paine, joka sitä turoksia litistää

Kyllä, ylläolevassa on kyseessä pelkkä hydrostaattinen paine, mutta kun massaan otetaan lisäksi lasi, kehykset, pohjahiekka yms. mukaan, on lopputuloksena sama sigma. Siihen se ei vaikuta, että paine riippuu altaan korkeudesta, ei pinta-alasta. Normaaliakvaarioissa riittänee että laskee altaan massan likimain veden mukaan, hieman yläkanttiin.

Styrofoam:in "heikoimman", Solimate 300:n puristuslujuus on 300 kPa eli 300000 Pa murtotilassa tai 10 % kokoonpuristumalla ( http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/ ... pdso01.htm ). Näin ollen se kestää lähes kolmen metrin korkuisen altaan massan, jos levy on yhtä suuri kuin altaan pohja.

[Jyrkiboy]

Annetaan puolet periksi, on sillä korkeudella merkitystä...

esmerkki (korkeus x syvyys x leveys)

40 x 60 x 125 = 300l, pohjan ala 750.000 mm^2
50 x 50 x 120 = 300l, pohjan ala 600.000 mm^2
60 x 50 x 100 = 300l, pohjan ala 500.000 mm^2

eli korkeimmassa, samantilavuuksisessa (painoisessa) altaassa pienin pohjan ala ja sitäkautta aiheuttaa suurimman puristusjännityksen.

Eli tavallaan liina oli oikeassa, mutta edelleenkään hydrostaattinen paine ei tässä merkkaa ihan mitään

[111na]

Jännästi sanottu tavallaan.

Voimme hyvin yksinkertaistaa enemmänkin. Laitetaan yksi kuution mallinen kappale vieterien päälle. Laitetaan toinen samanlainen sen päälle. Mitä näemme?

Nostetaan toinen toisen päältä pois toisten samanlaisten vieterien päälle, jolloin saamme tuplasti pohja-alaa. Onko sekin vielä tarpeellista!

( En tietenkään usko. Next case next. )

[Kaizu]

Mites kehysakvaarion kehykset sitten, eikö niiden leveys ja paksuus ja muoto vaikuta mitenkään mihinkään, ainoastaanko tuo akvaarion korkeus En mä oikeestaan ees ymmärrä miksi te täällä laskeskelette, mutta hauskaa näyttää olevan ja sehän taitaa olla pääasia

[Jyrkiboy]

Viimeinen selventävä esimerkki:

Otetaan vakiomittainen kahi-tiili, jonka kaikki sivut on erimittaisia. Asetetaan tiili levyn päälle kolmessa eri mahdollisessa asennossa.

Kysymys: missä asennossa tiili aiheuttaa suurimman puristusjännityksen alla olevaan levyyn?

Vastaus: no siinä pystyasennossa

Kuvitellaan tämän jälkeen että se tiili on vettä täynnä oleva jäykkä lasinen astia ja se levy on styrox/telttapatja. That`s it

[111na]

Pannaan vain siihen kuutioon kehykset. Sitten näemme kehyksissä kuution. Ja sehän on sitten kuutioitu kehitys ja kehityksen kuutio. Mistä voisi nähdä vieterien narahtelun kehityksen katveessa. Oho, tuli esitettyä kysymys, jos sen niin näkee.

Otetaan vakiomittainen kahi-tiili, jonka kaikki sivut on erimittaisia.

Ihmeellisiä ovat kahit. Siinä muurarilla onkin taiteellista vapautta.

[Jyrkiboy]

Pannaan vain siihen kuutioon kehykset. Sitten näemme kehyksissä kuution. Ja sehän on sitten kuutioitu kehitys ja kehityksen kuutio. Mistä voisi nähdä vieterien narahtelun kehityksen katveessa. Oho, tuli esitettyä kysymys, jos sen niin näkee.

Ai tämä menikin sitten tälle linjalle, surullista

[111na]

No eikö me tultu päätökseen? Mitä uutta tästä kuution alla olevasta paineesta löytää?

Vastaukseni syntyi Kaizun tekstiin.


Kehyksistä vielä lisään. Niistä oli alkupuolella puhetta. Siinä tullaan juuri olennaiseen, että jos alusta ei jousta, paino jää kehyksille. Kun joustaa sopivasti, paine on tasainen kuten tasapohjaisessa ilman kehyksiä olevassa akvaariossa. Sitähän voisi kyllä ajatella, syntyykö joustavaan materiaaliin sitten suurempi paine kehyksen alle, kun kimmoisa aine painuu siinä enemmän kasaan?

Jos kehykset painuvat styroxin sisään, onko tilanne toinen kuin kimmoisammalla materiaalilla? Käytännössä retkipatjan kimmoisuus jonkin aikaa puristuksessa oltuaan saattaa olla vähän niin ja näin. Koko styrox-solumuovi vertailu jää mieltymyksen asiaksi.


Lakkaan latistamasta keskustelua. Oli kiva nähdä tiiliesimerkki, mutta montako sivua tiilissä olikaan!

[Mja]

Mites kehysakvaarion kehykset sitten, eikö niiden leveys ja paksuus ja muoto vaikuta mitenkään mihinkään, ainoastaanko tuo akvaarion korkeus En mä oikeestaan ees ymmärrä miksi te täällä laskeskelette, mutta hauskaa näyttää olevan ja sehän taitaa olla pääasia

Siinä vaiheessa kun kehysakvaario laitetaan uuden pehmusteen päälle, on koko massa ja paino kehysten varassa, ja niiden kohdalla pehmusteessa on suuri paine, kun taas pohjalasin kohdalla pehmusteessa ei ole painetta ollenkaan. Kun pehmuste nyt puristuu kehysten kohdalla kasaan siten, että pohjalasi ottaa tasaisesti kiinni pehmusteeseen, syntyy sillekin kohdalle painetta pehmusteeseen. Jos pehmuste on tarpeeksi pehmeää, akvaario hakeutuu sellaiseen tasapainotilaan jossa sekä kehysten että pohjalasin kohdalla on sama paine. Puristusjännitys taas tässä on kehysten kohdalla suurempi kuin pohjalasin kohdalla.

Eli tavallaan liina oli oikeassa, mutta edelleenkään hydrostaattinen paine ei tässä merkkaa ihan mitään

Hydrostaattinen paine merkkaa sen verran, että sitä ei ole silloin kun ei ole vettäkään, ja jos akvaariossa ei ole vettä, ei myöskään pehmuste paljoa painu.

Kysymys: missä asennossa tiili aiheuttaa suurimman puristusjännityksen alla olevaan levyyn?

Vastaus: no siinä pystyasennossa

Akvaario taasen ei aiheuta suurinta puristusjännitystä pääty pehmustetta vasten, kun vesi ei pysy altaassa eikä aiheuta painetta. Tää on oikeasti hauskaa!