Minkä kokosesta hiekasta uskaltaa jättää kotilot pois?

[Raymondo]

Siis mikä hiekan raekoko pärjää ilman kotiloita ilman tukkeutumisen/mätämisen vaaraa? Haluaisin mahdollisimman hienoa hiekkaa ilman sitä vaaraa että hiekkapohja tukkeutuisi?

[jartzu65]

Voisi vastata vaikka ihan miten hienon tahansa, mutta pohjan ajottaisen pöyhimisen joutuu tekemään silloin itse jollakin kepillä tms.

Ellei altaassa ole jotakin kalaa joka pöyhii tai mönkii hiekassa?

[VesiEläin]

Miksi kotilot pitäisi jättää pois?

[Raymondo]

En taho niitä kun ne sitte kuitenkin lisääntyy massoittain... Kelpaako piikkisilmä pohjaa möyhiväksi kalaksi?

[jarvij]

Ei taida teho riittää. Ainakin minun akvaariooni kierteissarvet kuuuuluvat välttämättä. Paitsi pohjan tonkimista, ne hienontavat jätteet suodattimeen kulkeutuvaan muotoon.
Ruoan antaminen ratkaisee kotloiden määrän, joten kotiloiden lisääntymistä on siten helppoa rajoittaa.

[pertsa]

Ruoan antaminen ratkaisee kotloiden määrän, joten kotiloiden lisääntymistä on siten helppoa rajoittaa.

Ovat kyllä hyviä pitämään puolensa, joten tuollatavoin on hankala kotiloiden määrää säädellä. Varsinkin jo altaassa hitaampia ruokailijoita esim. Kiekot.

Itsellänikin keirteissarvet hoitavat kyllä tehokaasti pohjan "möyhinnän", mutta liikakansoitusta ajoittain ilmenee. Kotiloita syövät kalat ja ylimääräisten kotiloiden kerääminen lienee ainut konsti. Itselläni kierteissarvien populaatiota kiitettävästi harventaneet Tiikerinuoliaiset.

[111na]

Hiekan raekokoon suhteen on vain kokeiltava. Minulle tulee nyt uuteen akvaarioon luonnonhiekkaa 0,5-2mm. Isompaa raetta vain vähemmän pinnalle ja myös sormenpään kokoista ja siitäkin isompaa alueittain.

Saa nähdä kuinka käy. Pitääkö myöhiä tai jopa imuroida kuinka. En ole vielä pessyt ja siivilöinytkään, mutta ihan kohta. Saa nähdä mihin päädyn - hiekkaa ja soraa on kylppärissä nyt yli tarpeen ja voin valita hienompaa tai karkeampaa.

Täytyy ottaa kuviakin.

[BBhouse]

Olen uutta Malawi-allasta kypsyttelemässä, hiekkana surullisen kuuluisaa Optirocin 0.5-1.2mm hiekkapuhallus-hiekkaa. Tarkoituksena olisi hankkia altaaseen pohjaa myllertämään noita kierteissarvikotiloita. Missähän vaiheessa kotiloita voi altaaseen hankkia, eli että niille riittäisi myös ravintoa muuten melkein tyhjässä altaassa??

[111na]

Varmaan siinä kun kypsytys on edennyt johonkin vaiheeseen, kuten vaikkapa arvojen kohottua hirmu suuriksi ja siihen vedenvaihtoon tai kun muuten on isoin nitriitti tipahtanut. Tietysti jos ei päästäisi nitriittiä kovin korkealle, niin heti vain. Kalanruokaahan ne syövät.

Toisaalta voisi tehdä kenttäkokeita paljonko ne sietävät nitriittiä? Eivät hengitä vettä, joten aika paljon saa olla. Tiedä sitten vaikuttaako niin etteivät poikasia tuota?

[jarvij]

Mitkäs vettä hengittävät? Miten kierteissarvikotilot hengittävät?

[VilleJ]

Hiekan raekokoon suhteen on vain kokeiltava. Minulle tulee nyt uuteen akvaarioon luonnonhiekkaa 0,5-2mm. Isompaa raetta vain vähemmän pinnalle ja myös sormenpään kokoista ja siitäkin isompaa alueittain.

Saa nähdä kuinka käy. Pitääkö myöhiä tai jopa imuroida kuinka. En ole vielä pessyt ja siivilöinytkään, mutta ihan kohta. Saa nähdä mihin päädyn - hiekkaa ja soraa on kylppärissä nyt yli tarpeen ja voin valita hienompaa tai karkeampaa.

Tuossa on se ongelma, kun raekoko vaihtelee noinkin paljon, että ajan kanssa hieno hiekka on akvaarion pohjalasia vasten ja kaikki tuo 2mm:n hiekka on pinnalla - eli hiekka tulee näyttämään varsin karkealta. Ajoittainen sekoittelu muuttaa tilanteen.

[jarvij]

Niinpä!
parasta olisi käyttää mahdollisimman tasajakeista hiekkaa, jolloin se ei mene tukkoon, vaan vesi pääsee kiertämään jyvästen välissä eikä hiekka pääse kerrostumaan.
Pinnalla sitten alueittain ja ikäänkuin veden jaoittelemana harjusoraa, se jää pinnalle "kellumaan", mutta sitä onkin vain noin yksi kerros, eli sekään ei kerrostu.

http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... .php#pohja

[111na]

Tuossa on se ongelma, kun raekoko vaihtelee noinkin paljon, että ajan kanssa hieno hiekka on akvaarion pohjalasia vasten ja kaikki tuo 2mm:n hiekka on pinnalla - eli hiekka tulee näyttämään varsin karkealta. Ajoittainen sekoittelu muuttaa tilanteen.

Tiedetään.

Laitan hienointa, mitä on eniten, varmasti ensin (0,5-1mm) ja sitten vain alueittain siivilöityä seuraavaa astetta, joka on karkeaa hiekkaa tai hienoa soraa, kuinka vain. Mutta ihan ripotteluun en tyydy. Haluan ilmavuutta pohjaan ja 'luontaisia' kasviravinteita.

Soran ystävä kun olen laitan ihan varmasti myös alueen 2-3 millistä pohjalle asti. Pitää ottaa kuvia, niin tästä on enemmänkin hyötyä ja opiksi ihan jo kokeiluna pitemmällekin, kun kekumuksia alkaa tulla.

Siis tietenkin otan huomioon kerrostumisen jo alkuun ja kerrostelen sen ihan itse. Akvaariossa kun ei käy sellaiset laineet kuin tuolla rannalla, missä erikoista raetta sai ottaa suoraan eri pusseihin. Tietysti paljon meni sekaisinkin hienompaa, joten pientä siivilöintiä nyt sitten harrastan ja teen itse tuota laineitten työtä.

Sanotte mitä sanotte, olen tuosta sorasta sen verran jauhanut, että katsotaan, katsotaan!

Nyt pääsen liimaamaan toisen syrjän matosta ja sitten jo pian täyttämään akvaariota.

[jarvij]

Tasakokoinen hiekka pysyy ilmavana, koska mitään jaetta ei ole jyvästen väliä täyttämään.

Vasen kuva esittää tasarakeista, avointa pohjaa. Oikea helposti tukkeutuvaa.
Kuvat Detersin sivulta:
http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Bodenkunde.htm

[111na]

Kyllä, mutta kenellä on tasakokoista hiekkaa? 0,1-0,6 ja 0,5-1mm ovat tavallisimpia.

Sen sijaan mitä isompi on raekoko, sitä enemmän siinä on ilmavuutta. Mitä isompi raekoko, tietysti myös putsauksen tarvetta sisältäkin on, mutta isompi rae tuo hapekkaan pohjan mahdolliseksi. Tietystikään rajaa ei ole, vaan hienossa hiekassa on pintapuoli hapekas, vähän karkeammassa hieman syvemmälle, jne.

Kasvien kannalta jakaudutaan kahtia, toiset suosivat luonnostaa hapetonta hiekkaa ja toiset hapekasta, jossa vasta lietteen ja kerrostumisen ansiosta aivan syvimpään kohtaan tulee kasveja miellyttävä* hapeton alue aivan luonnostaan. Sinne minne ei imuria laiteta. (Toisaalta imuroimistarve on kiinni kalojen määrästä, ruokinnasta. Tuskinpa minullakaan ensimmäisten kuukausien aikana on vielä tarvetta.)


* Osa ravinteista on kuulemma sellaisia , mitkä kasvi saa parhaiten hapettomassa.

[jarvij]

Vekkuleita nuo mielipide-eroavuudet. Kukaan ei selvitä, vertaa tai tutki.

[111na]

Täsmälleen. Voisi olla avoin eikä tarjota vain yhtä ratkaisua.

Paitsi että selvitystä tehdään koko ajan, mutta tämän pitemmälle ei taideta tällä foorumilla päästä. Ja edellinen ei perustu mielipiteeseen kuin siltä osin, että on tarpeellista kertoa erilaisista vaihtoehdoista. Nuo asiat löytää kuka vain, eli selvitystä on olemassa.

Jotkut fysiikan laitkin ovat olemassa riippumatta mielipiteistä.

[jarvij]

Tismalleen. On vain yksi optimaalinen tapa, kaikki muut tavat ovat vain enemmän tai vähemmän hyviä? Kullakin lajilla on oma optiminsa, ja kun eri lajeja sekoitellaan miten sattuu, niin optimin tilalle tulee ememmän tai vähemmän hyviä tai huonoja kompromisseja. Vrt. Gaussin kellokäyrä.
Tässä siis ei enää ole kysymys makuasioista ja mielipiteistä.

[111na]

Tässä siis ei enää ole kysymys makuasioista ja mielipiteistä.

Todellisuus astuu teorioiden, luulojen ja mielipiteiden yli. Katsotaan vain mitä siellä akvaristilla on pohjalla ja mikä on tilanne. Siinä todellisuus joka ei ole sanahelinää.

[jarvij]

Todellisuus ei ylitä tutkittua teoriaa. On vain erilaisia virityksiä ja taas virityksiä, joita ei voi kummoisesti keskenään vertailla ellei vertailua ole jo kokeiden suunnitteluvaiheessa huomioitu.
Yhden tai muutamankaan akvaarion perusteella en esittäisi mitään yleispätevää.
Omia kokemuksia vaikka, mutta siitä sitten maininta.

[111na]

Hyvä näin.

Yhden tai muutamankaan akvaarion perusteella en esittäisi mitään yleispätevää.

Silloin voisimme kaikki sulkea suumme suurimmaksi osaksi. Kerrotaan vain edelleen synteesiä siitä mitä olemme ymmärtäneet - toistenkin tutkimuksista, havainnoista ja kokemuksista.

Siguksi: Näin olen ymmärtänyt. Korjaukset suotavia, mutta oikeus ajatteluuni ja sen muutoksiin pidätetään.

[Raymondo]

Noh... Miten usein sitä sitten pitäis ite pöyhiä ja miten vahvasti? Ja miten ´paljon se pöyhiminen saa venyä.

Olishan nuo tikrut kivoja mutta kun akvassa ei ole tilaa ja on muutenkin liian pieni litramäärältään.

[jartzu65]

Noh... Miten usein sitä sitten pitäis ite pöyhiä ja miten vahvasti? Ja miten ´paljon se pöyhiminen saa venyä.

Kokeilemalla pääset varmasti ihan selville. Voithan tehdä sen pöyhimisen kevyesti vaikka viikottain vedenvaihtojen yhteydessä. En usko että pohjaa tarvitsee pohjalasia myöten kaapia.

[111na]

Mitkäs vettä hengittävät? Miten kierteissarvikotilot hengittävät?

Muistelisin että Satun sivuilta luin kierteisien käyvän pinnalla ottamassa ilmaa. En kyllä vanno, vai onko tieto tarttunut vain keskusteluista ja ehkä ei tosikaan? Sikäli nyt kummallista etten ole omassa altaassani nähnyt niitä pinnalla aikoihin. http://satuj.aqua-web.org/kotiloista.php

Tässä toinen sivusto, joissa erilaisia keuhkoja ja kiduksia on eritelty. http://edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/ ... ilvi2b.htm "Pinnassa käynnin jälkeen on vesikeuhkokotiloiden keuhkojen kaasuseos on ilman koostumusta vastaava eli siinä on 21% happea."


Edit:
Ei täälläkään sanottu hengityksestä: http://aquaworld.netfirms.com/Invertebr ... _snail.htm

Nitriittiä ne kyllä hyvin kestävät, toisella lailla kuin kalat. Mutta muuten tämä kyllä pitäisi tietää. Omia akvaattisia eläimiä sentään!

Jatkan etsintää.

[jarvij]

Tietääkseni vettä ei hengitetä, vaan vedessä liuenneena olevaa happea. Vastaavasti kiduksista poistuva hiilidioksidi liukenee veteen.

Pohjassa olevat kierteissarvikotilot tuskin pinnassa hengittämässä käyvät. Ainakaan en sellaista ole vielä koskaan havainnut.