Riittääkö suodattimen teho?

[muksis]

Tiedustelin tulevan akvaariopakettimi sisäsuodattimen tehoa ja se on 800l/h. Onko tuo teho riittävä kun kalasto on seuraavanlainen 140 litrasessa: 10 inkkaria, 3 taistoa, 6 kuparimonnista ja 1 partis? Jos ei riitä, niin kuinka tehokas suodattimen pitäisi sitten olla?

kiitos jo etukäteen vastauksistanne!

[jarvij]

Suodattimen tehoa ei mitata sen mukaan paljonko se kierrättää vettä vaan:
1) riittääkä mekaaninen suodatin pitämään veden kirkkaana
2) riittääkö biologinen suodatin kyllin nopeasti pilkkomaan orgaaniset jätteet mineraaliasteelle.

Lisäperusteluja:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/suodatus.php

[lilo]

Kun akvaarioni on siis 450 litraa
ja ulkosuodatin tehty max. 350-litraiselle ja käytössä
lisäksi viikottain puhdistamani EHEIM 2010, vesi on kirkas
ja nitraattia ei ole liikaa,
voinko siis lopettaa häpeilyn tehottomasta suodatuksesta?

Luettu on kuitenkin, että 'älä usko laitevalmistajien litrasuosituksia,
varsinkaan niitä max.arvoja, vaan ota reilusti tehokkaampi'

[jarvij]

Biologisen, riittävän tilavan suodattimen vedenkierrätykseksi sopii joku 2 - 3 kertaa akvaarion tilavuus tunnissa. Tärkeä on sopivan hidas virtaus suodatuspintaa kohti.
Kaupalliset sisäsuodattimet ovat yleensä turhan pienikokoisia, ja tarkoitetut lähinnä usein puhdistettaviksi mekaanisiksi suodattimiksi.

Nitraatin määrä ei kerro suodatuksesta mitään, mutta sen sijaan vedenvaihtotarpeesta

[lilo]

Nitraatin määrä ei kerro suodatuksesta mitään, mutta sen sijaan vedenvaihtotarpeesta

Muistanpa sinun maininneen tästä 'muutamaan otteeseen' aiemminkin,
mutta eipä ole mennyt jakeluun. Jotenkin yhdistää riittävän suodatuksen (riittävän typpibakteerikannan) auttavan myös nitraatteihin.
Eli, olenko läpäissyt kokeen, jos sanon, että riittävä nitrobakteerikanta
kyllä hoitaa juuri sen hommansa minkä pitääkin eli hajoittaa kaikki
nitriitit nitraateiksi. Nitraatteja ei hajota enää mikään, vaan se on
ihmisen hoidettava vedenvaihdoin.

Biologisen, riittävän tilavan suodattimen vedenkierrätykseksi sopii joku 2 - 3 kertaa akvaarion tilavuus tunnissa. Tärkeä on sopivan hidas virtaus suodatuspintaa kohti.
Kaupalliset sisäsuodattimet ovat yleensä turhan pienikokoisia, ja tarkoitetut lähinnä usein puhdistettaviksi mekaanisiksi suodattimiksi.

Ulkosuodattimen (märkä/kuivasuodatin) tilavuus on 4,9 litraa ja
vedenkierrätys 550 litraa tunnissa, pumppausteho 1050 litraa tunnissa.
Mikä on suurin haitta, jos vedenkierrätys on riittämätön?

[jarvij]

Voimakkaassa virrassa viihtyvät kalat eivät viihty, jos virtaus on riittämätön.
Toisaalta hidaskin vedenkierto eli noin kerran tunnissa riittää pitämään veden hapekkaana. Tietenkin että joko kasveja on runsaasti ja/tai että kaloja ei ole liikaa.

[lilo]

Ja sitten taas takaisin peruskysymyksiin:

1) jos sisäsuodatin toimii pääasiassa mekaanisena suodattimena,
jossa ei juurikaan tapahdu biologista hajottamista, niin onko
sen käyttämisestä ymppinä juuri mitään hyötyä? Puristelet sieltä
vain kuona-aineet uuteen veteen, mutta et juurikaan saa hyödyllisiä
bakteereita mukana?
2) sisäsuodattimen tehon riittävyyden voi todeta sen tukkeutumis-
nopeudella; jos kestää kaksi viikkoa puhdistamatta ilman selvää
virtauksen hidastumista, teho on ok?
3) jos allas on kypsä, siellä on riittävästi typpibakteereja. Puolikypsää
ei voi olla, muutakuin kypsymisvaiheessa. Eli oli biologinen
suodatin sitten tilavuudeltaan mikä tahansa, niin kypsässä akvaariossa
bakteerimäärä on aina hajoitustoimintaan riittävä?
Siksi en ymmärrä, mitä tarkoitit
lauseella 'riittääkö biologinen suodatin kyllin nopeasti pilkkomaan
orgaaniset jätteet mineraaliasteelle'?
4) Jos biologisessa suodatuksessa on
tärkeintä että vesi kiertää (edes jotenkin), niin mikä merkitys on sitten
riittävän tilavalla ulkosuodattimella?
Pysyykö typpibakteerien määrä samana,
oli käytössä sitten tilavuudeltaan pieni tai suuri ulkosuodatin,
mutta tilavuudeltaan suuressa ao. typpibakteerimäärästä on suurempi
osa 'kiinnittynyt' ulkosuodattimen massoihin ja pienempi osa on
vapaana vedessä. Eli vähentää veden samentumista?
Ilman biologista suodatinta typpikierto voi olla kalojen kannalta ihan
riittävää, mutta jotta vesi pysyisi 'kauniina katsojan silmissä',
tarvitaan riittävän tilavaa ulkosuodatinta?

==> Kypsässä akvaariossa on aina riittävä määrä typpibakteereita,
riippumatta suodatustavasta tai tehosta. Tärkeintä että happi ja
ravinteet jollain lailla kiertävät. Suodatustehoa mietittäessä ratkaiseekin
enemmän veden 'kirkkaustavoite' ja kalojen luontainen virtaustarve?

[jarvij]

Ja sitten taas takaisin peruskysymyksiin:

1) jos sisäsuodatin toimii pääasiassa mekaanisena suodattimena,
jossa ei juurikaan tapahdu biologista hajottamista, niin onko
sen käyttämisestä ymppinä juuri mitään hyötyä? Puristelet sieltä
vain kuona-aineet uuteen veteen, mutta et juurikaan saa hyödyllisiä
bakteereita mukana?
2) sisäsuodattimen tehon riittävyyden voi todeta sen tukkeutumis-
nopeudella; jos kestää kaksi viikkoa puhdistamatta ilman selvää
virtauksen hidastumista, teho on ok?
3) jos allas on kypsä, siellä on riittävästi typpibakteereja. Puolikypsää
ei voi olla, muutakuin kypsymisvaiheessa. Eli oli biologinen
suodatin sitten tilavuudeltaan mikä tahansa, niin kypsässä akvaariossa
bakteerimäärä on aina hajoitustoimintaan riittävä?
Siksi en ymmärrä, mitä tarkoitit
lauseella 'riittääkö biologinen suodatin kyllin nopeasti pilkkomaan
orgaaniset jätteet mineraaliasteelle'?
4) Jos biologisessa suodatuksessa on
tärkeintä että vesi kiertää (edes jotenkin), niin mikä merkitys on sitten
riittävän tilavalla ulkosuodattimella?
Pysyykö typpibakteerien määrä samana,
oli käytössä sitten tilavuudeltaan pieni tai suuri ulkosuodatin,
mutta tilavuudeltaan suuressa ao. typpibakteerimäärästä on suurempi
osa 'kiinnittynyt' ulkosuodattimen massoihin ja pienempi osa on
vapaana vedessä. Eli vähentää veden samentumista?
Ilman biologista suodatinta typpikierto voi olla kalojen kannalta ihan
riittävää, mutta jotta vesi pysyisi 'kauniina katsojan silmissä',
tarvitaan riittävän tilavaa ulkosuodatinta?

==> Kypsässä akvaariossa on aina riittävä määrä typpibakteereita,
riippumatta suodatustavasta tai tehosta. Tärkeintä että happi ja
ravinteet jollain lailla kiertävät. Suodatustehoa mietittäessä ratkaiseekin
enemmän veden 'kirkkaustavoite' ja kalojen luontainen virtaustarve?

1) On siinä suodattimessa toki jokunen bakteerikin, mutta pohjamateriaalissa varmasti tuolloin enemmän.
2) jos sisäsuodatin menee parissa viikossa kokonaan tukkoon, mutta puhdistetaan vähintään viikon välein, niin se riittänee mekaanisena (siis mikäli akvaarion vesi pysyy kirkkaana. Mekaaninen suodatin on tehokkain, kun se alkaa mennä tukkoon)
3) Juuri sitä, että akvaariossa oleva pieneliöstö ja bakteeristo riittää mineralisoimaan kaikki jätteet. Biologisena suodattimena toimii akvaarion bakteeristo.

4) En tiedä mikä merkitys on riittävän tilavalla ulkosuodattimella. Olennaista on että sen läpi ei mene liikaa vettä eli virtausta on pienennetty. Saattaa olla jopa että akvaarion pohjan bakteeristo riittää yksinäänkin, jolloin suodatin vain pitää veden sopivasti liikkeessä.
Tähänkin kysymykseen vastaus löytyisi sopivalla mittausjärjestelyllä. Eli suodattimeen nemevän ja sieltä tulevan veden laadun vertaamisella.

Yhteenvedostasi. Kypsässä akvaariossa on aina kuormitukseen nähden riittävä määrä typpibakteereita. On siis hyvin mahdollista ylikuormittaa kypsääkin akvaariota, kunne uusi tasapaino saavutetaan.

[lilo]

Nyt ei vielä 'ahaa-lamppu' välähtänyt. Miten jätteitä voi pilkkoa liian hitaasti?

riittääkö biologinen suodatin kyllin nopeasti pilkkomaan orgaaniset jätteet mineraaliasteelle.

Jos allas on kypsä ja lisäkuormitusta ei ole, eikö akvaariossa oleva
bakteerikanta pilko jätteet samassa ajassa, riippumatta suodatustehokkuudesta tai bakteerin sijainnista (vedessä vapaana vai sessiilinä suodattimessa)?
Vai tarkoitatko että kierrätys voi olla niin heikkoa, että bakteerit eivät
saa tarpeeksi ravinteita/happea, kuolevat ja sitä kautta jätteiden pilkkominen hidastuu, tapahtuu tavallaan jatkuvaa kypsymistä?

[jarvij]

Tarkoittaa jos kaloja yliruokitaan tai akvaarioon tuodaan uusia kaloja. Tuolloin bakteeristo on alakanttiin, kunnes se kasvaa uutta vastaavaksi.

Kerta tunnissa riittää kierroksi.
Kannatta lukea kaikki suodatussivuni:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/suodatus.php

[lilo]

Tuolloin bakteeristo on alakanttiin, kunnes se kasvaa uutta vastaavaksi.

Ainahan bakteeristo on hetkellisesti alakanttiin, jos kuormitusta lisätään.
Eikait sitä notkahdusta voi etukäteen eliminoida ostamalla etukäteen
esim. isomman biologisen suodattimen. Bakteeristo kasvaa
kuormituksen myötä, ei ennen sitä, vaikka mahdollisuudet olisi mitä?

Kannatta lukea kaikki suodatussivuni

Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että jotakuta (muuta kuin minua) alkaa tämä keskustelu kyllästyttämään...
Mutta opin taas paljon, kiitos siitä.

[muksis]

Voihan rähmä... vaivun epätoivoon, kun tipahdin ihan totaalisesti kärryiltä, ehkä tarvinnee jättää vain haaveeksi koko akvaario touhu, nyyh... tyhmä maalainen kun olen

ymmärsin niin, että tuo suodatin on ihan riittävä, kunhan huoltaa sitä viikottain ja hoitaa viikottaiset veden vaihdot, vai olenko ihan ulalla?

luin kyllä nuo järven sivut suodattimista.

Onko tuo virtaus määrä sitten sopiva näille kyseisille kaloille, jotta viihtyvät?

[jarvij]

Ei taida noista mikään kummoista virtausta vaatia.

[VilleJ]

Voihan rähmä... vaivun epätoivoon, kun tipahdin ihan totaalisesti kärryiltä

Näin on tapahtunut itse kullekin. Mutta nouhätä, hankkii akvaarion vasta, kun on sisäistänyt idean. Loppujen lopuksi kun se aukeaa, asia on aivan selvää pässinlihaa!

, ehkä tarvinnee jättää vain haaveeksi koko akvaario touhu, nyyh... tyhmä maalainen kun olen

Älä ajattele kaupunkilaisittain, vaan käytä sitä tervettä maalaisjärkeä

ymmärsin niin, että tuo suodatin on ihan riittävä, kunhan huoltaa sitä viikottain ja hoitaa viikottaiset veden vaihdot, vai olenko ihan ulalla?

Biologista suodatinta ei teoriassa tarvitsisi hoitaa lainkaan, koska suodatin itse hoitaa itsensä - bakteerit pilkkovat jätteet yms. Käytönnössä noin ei taida olla - edes mattosuodattimen kanssa, vaan mattokin vaatii hoitoa jossain määrin.

Biologisen suodattimen idea on siinä, että vesi virtaa optiminopeudella suodatinmateriaalin läpi, jolloin bakteerit pysyvät suodatinmateriaalissa ja ehtivät myös hoitamaan mm. ammoniakin hapettamisen nitriitiksi. Ei pidä myöskään unohtaa akvaarion pohjan tärkeyttä, jossa varmasti valtaosa bakteereista on!

Mekaaninen suodatin, kaikki sisäsuodattimet, keräävät vedestä roskat ja pitävät veden kirkkaana. Jotain biologista toimintaa on, mutta liian pienen suodatuspinta-alan takia, vesi kiertää liian kovaa suodatinmateriaalin läpi eivätkä bakteerit siten viihdy siinä materiaalissa. Ja ne bakteerit jotka pysyvät virtauksessa, eivät ehdi hoitaa hajottamissa siinä määrin kuin sen pitäisi tapahtua ja suodatin menee tukkoon - vaatii huoltoa. Sisäsuodattimessa ei mitään vikaa ole ja akvaario voi kun voikin toimia, myös sisäsuodattimen voimalla - jopa pelkän ilmastimen. Onhan siellä jo yksin pohjassa aikamoinen bakteeriarmeija! Mukaanlukien muut akvaarion pinnat.

Ulkosuodattimen etuina on juuri se, että vaikka virtausnopeutta löytyy, vesi virtaa hitaammin suodatinmateriaalin läpi ja bakteerit voivat asettua jossain määrin suodattimeen. Lisäksi suuren tilavuutensa ansiosta tarjoaa tilaa roskalle - mutta lopulta sekin tukkeutuu.

Käytännössä katsoen parhaiten biologisena suodattimen toimisi mattosuodatin ja kehnoimpana pieni sisäsuodatin suurella virtausnopeudella. Mutta koska suodatin yksin ei hoida akvaarion nitrifikaatiota, ei hirveästi asiasta kannata huolestua. Hyvällä biologisella suodatuksella on kuitenkin merkitystä emäksisen veden akvaariossa, jossa muutoin ammoniakkia ylikansoituksen johdosta voi esiintyä mitattavassa määrin.

Onko tuo virtaus määrä sitten sopiva näille kyseisille kaloille, jotta viihtyvät?

Eivät nuo erityisemmin virtaavan veden ystäviä ole, joten varmasti viihtyvät tuolla altaassasi.

[lilo]

Juu, taas tein sen eli menin omilla kysymyksilläni sekoittamaan alkuperäisen aiheen. Anteeksi taas kerran.

Eheimin esitteessä on seuraavanlaisia arvoja:
EHEIM 2010; pumppausteho 220-500 l/h, akvaarion max.litramäärä 160
EHEIM 2012; pumppausteho 220-570 l/h, akvaarion max.litramäärä 200
EHEIM 2252; pumppausteho 1200 l/h, akvaarion max.litramäärä yli 200

JOS minä olen oikein käsittänyt, niin vähimmillään sinulla
riittäisi pumppaustehoksi 160 litraa tunnissa.
Sen mukaan virtaustehokkuus olisi siis aika huikea, jos se on
800 litraa tunnissa.

Kalastossasi on paremminkin 'rauhallisten vesien' kaloja.

Korjatkaa muut, oliko tämä oikein!

[VilleJ]

Kokemukseen perustuen korjaisin nuo arvot seuraavasti:

EHEIM 2010; pump 220-500 l/h, akvaarion max.litramäärä 50 litraa.
EHEIM 2012; pump 220-570 l/h, akvaarion max.litramäärä 100 litraa.
EHEIM 2252; pump 1200 l/h, akvaarion max.litramäärä 200

Edellyttäen että tämä on akvaarion ainoa suodatin.

[lilo]

Suodattimen tehoa ei mitata sen mukaan paljonko se kierrättää vettä vaan:
1) riittääkä mekaaninen suodatin pitämään veden kirkkaana
2) riittääkö biologinen suodatin kyllin nopeasti pilkkomaan orgaaniset jätteet mineraaliasteelle.

Ihan uhallakin, eikö olisi oikeammin sanottu:
1) riittääkö mekaaninen suodatin pitämään veden kirkkaana
2) riittääkö happi kaloille

[VilleJ]

1) riittääkö mekaaninen suodatin pitämään veden kirkkaana
2) riittääkö happi kaloille

Erityisesti tuo vaihtoehto 2. Tarkoitatko sillä nyt mitä? Sitä, että hyvin toimivat biologinen suodatin kuluttaa happea vedestä vai mitä?

[lilo]

2-vaihtoehdolla tarkoitan, että jos akvaariossa on liikakansoitusta,
tehokkaammin pintavettä kierrättävä suodatin tuottaa veteen
paremmin happea.

Kun en ymmärtänyt sitä alkuperäistä 2-vaihtoehtoa,
2) riittääkö biologinen suodatin kyllin nopeasti pilkkomaan orgaaniset jätteet mineraaliasteelle.

Kysymyksenä siis 'riittävä suodatus' kypsyneessä akvaariossa,
jossa kuormitus vakio.

[RPekka]

2) riittääkö happi kaloille

Miksi pintaveden kierto pitäisi saada aikaan pelkällä suodattimella? Jos hapen riittävyys on ainoa ongelma niin eikö oikea kiertovesipumppu ajaisi saman asian tehokkaammin? Lisäksi jos esimerkiksi mattosuodattimen pumpun ulostulon sijoittaa melko alas ja suuntaa yläviistoon niin vesi kiertää hyvinkin tehokkaasti pinnassa ja sekoittuu pohjaa myöden.

[lilo]

Miksi pintaveden kierto pitäisi saada aikaan pelkällä suodattimella?

Ei välttämättä pelkällä suodattimella.
Alkuperäinen kysymys koski kuitenkin pelkkää suodatinta, sen riittävyyttä
ja Järvi esitti 'teesit', joiden avulla tuo riittävyys mitataan.
Varmasti oikeat, mutta minä en vain ole tuota toista oikein sisäistänyt
ja siksi tämä jankkaus....

[111na]

Isot virtaukset ja suodattimen kierrätykset, jotka ovat suosiossa, saattavat kuitenkin edesauttaa biologista suodatusta veden liikkeen vuoksi. Kun ajatellaan kaikkia huokoisia pintoja - ei vähiten pohjahiekkaa - sen hyvin toimivan biofilmin koko kasvanee nopeammassa veden liikkeessä. Liikkuva vesi tunkeutuu pieniin kanaviin paremmin ja lisää happea.

[VilleJ]

2-vaihtoehdolla tarkoitan, että jos akvaariossa on liikakansoitusta, tehokkaammin pintavettä kierrättävä suodatin tuottaa veteen paremmin happea.

Kun en ymmärtänyt sitä alkuperäistä 2-vaihtoehtoa,
2) riittääkö biologinen suodatin kyllin nopeasti pilkkomaan orgaaniset jätteet mineraaliasteelle.

Siis eihän nuo ole keskenään rinnasteisia. Järven tapauksessa kysymys on siinä, miten hyvin suodatin toimii biologisena. Suodatin itsessään ei hapeta vettä, kuluttaa happea kyllä.

Käytännössä tuo hoituu juuri nostamalla suodatin riittävän ylös pinnan läheisyyteen - mahdollisesti osittain ylöpuolellekin, jotta riittävän hapen saanti taataan.

Miksi pintaveden kierto pitäisi saada aikaan pelkällä suodattimella? Jos hapen riittävyys on ainoa ongelma niin eikö oikea kiertovesipumppu ajaisi saman asian tehokkaammin?

Onhan siinä suodattimessakin se kiertovesipumppu. Helpommalla ja halvemmalla päässee, kun nostaa suodatinta vähän ylöspäin. Toki sen voisi kiertovesipumpullakin tehdä, mutta olisi yksi laite jälleen enemmän. Ongelmana toki voi olla se huonosti suunnitellun sisäsuodattimen kanssa, että pintavesi jääkin liikkeeseen samalla, kun pohjavesi seisoo paikallaan.

Kiertovesipumpulla tuo voidaan estää laittamalla joko se itse pumppu pohjan läheisyyteen tai imuletku pumpusta pohjalle ja paluuletku pinnan yläpuolelle - mahdollisesti suihkuputken kanssa, jolloin ropistessaan hapettuu hyvin ja rikkoo vedenpinnalle mahdollisesti muodostuvaa kalvoa.

[lilo]

Siis eihän nuo ole keskenään rinnasteisia

Ei ollut tarkoituskaan. Lisähapetus oli lisävaihtoehto syihin hankkia
tehokkaampi suodatin.

Jos syy hankkia tehokkaampi suodatin syystä, että
'tehokkaampi biologinen suodatin nopeammin pilkkoo orgaaniset jätteet mineraaliasteelle', niin olen ymmällä.
Jos akvaario on kypsä, pilkkoutuminen tapahtuu jokatapauksessa jossain.
Mitä tehokkaampi suodatus siinä auttaa?

Vai annoitko jo vastauksen kirjoittaessasi että vapaassa vedessä
bakteerien hajoitustoiminta ei ole niin tehokasta kuin kiinteässä paikassa.

[jarvij]

"Vai annoitko jo vastauksen kirjoittaessasi että vapaassa vedessä
bakteerien hajoitustoiminta ei ole niin tehokasta kuin kiinteässä paikassa."

Taas on kyseessä kaksi eri asiaa.
1) Hajotustoiminta on tehokasta sekä vedessä, että pohjassa, sillä siitä vastaavat tavalliset vesibakteerit eli hajottajat. Osa niistä on liikkuvia Näistä bakteereista ei ole pulaa, sillä ne lisääntyvät nopeasti

2) Typpiyhdisteiden hapettaminen ammoniumista nitriitin kautta nitraatiksi tapahtuu pinnoilla, sillä typpibakteerit ovat sessiilejä eli kasvavat kiinni jossain substraatissa.