Rio Tapajos-biotoopin soveltaminen akvaarioon

aquaristo · Viesti Kirjoittaja **aquaristo** » 10:13, 14.10.2004

Akvaristi 2/2004:sessa on mielenkiintoinen juttu Rio Tapajos-biotoopin L-monnien pyynnistä.
Erityisesti tuo koskiaihe kiinnostaa kovasti. Joki on jutun mukaan vain 60 senttiä syvä (hyvä akvaariomitta) ja virtaa erittäin vuolaasti. Pohjamateriaalina on lähinnä kiviä (akvaariossa olisi varmasti kätevä käyttää noita keinotekoisia jäljitelmiä) ja niiden alla hienoa hiekkaa. Jutussa mainitaan hiekan lisäksi pohjalla olevan mutaakin, mutta miten sellainen onnituisi akvaario-oloissa? Jokin puunkappalekin varmasti mahtuisi sekaan. Mutta sitten vedenkiertoa runsaasti joillain tehokkailla pumpuilla, jotta koskiefekti saadaan aikaan.
Onko kellään täällä AW:ssa tällaista jo olemassa tai edes suunnitteilla?

Mika · Viesti Kirjoittaja **Mika** » 10:45, 14.10.2004

Suunnitteilla 140 l akvaarioon.Toteutus ja valmistuminen v. 2005 aikana.

Jutussa mainitaan hiekan lisäksi pohjalla olevan mutaakin, mutta miten sellainen onnituisi akvaario-oloissa?

Mihin ihmeeseen sitä tarvitsisit? Akvaariossa samnetaisi veden ei varmasti pysyisi pohjalla.Vedenkierto pitää tehdä toisesta päästä toiseen.Eli pumppu päätyyn 1 ja imuputket vastaikkaiseen päätyyn.Tällä tavalla saisi "luonnollisen" virtauksen ja jatkuvan yhteen suuntaan menevän liikkeen.Muuten virtaus törmää päätyyn ja pyörii siellä täällä.

JustinSan · Viesti Kirjoittaja **JustinSan** » 10:52, 14.10.2004

Itsellä oli / on edelleen suunnitteilla tuollainen "koskiakvaario".

Mitoiksi suunnittelin 150 x 60 x 35cm (lks) 315l.. ts. pitkänmallinen, iso pohjapinta-ala ja verrattain matala (eikä tulisi tuokaan edes ihan täyteen asti). Sitten vain päähän niin monta pumppua kuin olisi tarvis, että saavutettaisin muutamien tuhanisien litrojen tuntikierto (3000-6000l/h).
Sitten pitkät letkut / putket pohjaa pitkin toiseen päähän johon sitten imupäät & jonkinlainen suodatusjärjestelmä.
Sisustukseksi kiveä (osa pintaan asti) ja varmaankin lähinnä jotain epifyyttikasveja. Lajistossa en mihinkään lopulliseen ole vielä päätynyt, luultavasti jotain nuoliaisia tai joitain muita kovassa virtauksessa viihtyviä kaloja.

Voisi kyllä olla aikasta villi virta

http://clayt101.tripod.com/royalpleco/id8.html <- Vähän ikäänkuin tähän malliin.

[edit]

http://www.loaches.com/river_tank.html <- toisenlainen toteutus.

Toinen todella villi suunnitelma voisi olla hieman erilainen jokiakvaario jossa olisi reilusti enemmän korkeutta siten, että akvaariossa olisi konkreettisesti (ainakin) kaksi eri tasoa, siten, että välissä olisi pieni "vesiputous" (ei kuinkaan niin jyrkkä etteivätkö kalat pääsisi sitä ylös) ja mahdollisesti pieni kuivempi osuus, lähempänä paludaariota siis.

Joskus jollain nettisivulla näin tämänkaltaisen viritelmän jossa oli kaloina muistaakseni ainakin seeprakaloja, neontetroja, jotain imumonneja jne.
Oli videopätkää ja kaikkea, nyt en vaan sitä pikaisilla googletuksilla löytänyt, oli kyllä upean näköinen systeemi!

aquaristo · Viesti Kirjoittaja **aquaristo** » 14:43, 14.10.2004

Mika kirjoitti:Vedenkierto pitää tehdä toisesta päästä toiseen.Eli pumppu päätyyn 1 ja imuputket vastaikkaiseen päätyyn.Tällä tavalla saisi "luonnollisen" virtauksen ja jatkuvan yhteen suuntaan menevän liikkeen.Muuten virtaus törmää päätyyn ja pyörii siellä täällä.

Eli onnistuisi myös akvaariossa, jossa on valutussuodatin ala-altaassa ja vesi menee sinne ns. ylivuotokammion kautta (veden imu on kammion alaosassa, akvaarion pohjan tuntumassa). Toiseen päätyyn tämä ulostulo ja ehkäpä jokin tehokas pumppu lisäksi tarvittavan turbulenssin aikaansaamiseksi. Tahtovat vaan olla aika virtasyöppöjä nuo tehokkaammat pumput, paitsi tietysti Tunzen mallit (jotka taas ovat kalliita). Mutta mielenkiintoinen olisi tuo projekti toteuttaa.

Viesti Kirjoittaja **Kaizu** » 14:50, 14.10.2004

aquaristo kirjoitti:Eli onnistuisi myös akvaariossa, jossa on valutussuodatin ala-altaassa ja vesi menee sinne ns. ylivuotokammion kautta (veden imu on kammion alaosassa, akvaarion pohjan tuntumassa).

Eikös noissa vesi mene sinne ylivuotokammioon kuitenkin ainoastaan yläkautta? Eli pyörteitä taitaisi syntyä kuitenkin enemmän kuin jos imu olisi vaikka toisen päätyseinän peittävän mattosuodattimen takana. Virtausnopeudethan tuossa menisi mattoteorian maksimien yli...

JustinSan · Viesti Kirjoittaja **JustinSan** » 15:30, 14.10.2004

Kaizu kirjoitti: Eikös noissa vesi mene sinne ylivuotokammioon kuitenkin ainoastaan yläkautta? Eli pyörteitä taitaisi syntyä kuitenkin enemmän kuin jos imu olisi vaikka toisen päätyseinän peittävän mattosuodattimen takana. Virtausnopeudethan tuossa menisi mattoteorian maksimien yli...

Menisihän ne, mutta tässä tapauksessa se toimisikin lähinnä mekaanisena suodattimena jota voisi sitten aika ajoin imuroida jne.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 15:32, 14.10.2004

Akvariets dagissa, Tukholmassa oli viime vuonna esillä mahtava sovellus. Akvaario oli jaettu pitkittäin kahteen osaan tuollaisella epoksihartsitaustalla. Kapeassa takaosassa virtasi paluuvesi. Usea tehokas puppu painoi vettä takaa eteen akvaarion toisessa päässä ja toisessa päässä vesi painui ritilöiden läpi taakse. Virtaus akvaariossa oli todella rajun näköistä. Vuolas koski siinä tuli mieleen. Ainoastaan kivien takana oli tyveniä paikkoja, kuten luonnossakin.

aquaristo · Viesti Kirjoittaja **aquaristo** » 15:54, 14.10.2004

Kaizu kirjoitti:
aquaristo kirjoitti:Eli onnistuisi myös akvaariossa, jossa on valutussuodatin ala-altaassa ja vesi menee sinne ns. ylivuotokammion kautta (veden imu on kammion alaosassa, akvaarion pohjan tuntumassa).
Eikös noissa vesi mene sinne ylivuotokammioon kuitenkin ainoastaan yläkautta? Eli pyörteitä taitaisi syntyä kuitenkin enemmän kuin jos imu olisi vaikka toisen päätyseinän peittävän mattosuodattimen takana. Virtausnopeudethan tuossa menisi mattoteorian maksimien yli...

Tässä tällaisen suodatintyypin toteutus omassa akvaariossani.

Vedenotto

Loput kuva toteutuksesta täällä:
http://www.kuvatehdas.fi/album/albuminfo.php?id=107014

aquaristo · Viesti Kirjoittaja **aquaristo** » 09:18, 15.10.2004

jarvij kirjoitti:Akvariets dagissa, Tukholmassa oli viime vuonna esillä mahtava sovellus. Akvaario oli jaettu pitkittäin kahteen osaan tuollaisella epoksihartsitaustalla. Kapeassa takaosassa virtasi paluuvesi. Usea tehokas puppu painoi vettä takaa eteen akvaarion toisessa päässä ja toisessa päässä vesi painui ritilöiden läpi taakse. Virtaus akvaariossa oli todella rajun näköistä. Vuolas koski siinä tuli mieleen. Ainoastaan kivien takana oli tyveniä paikkoja, kuten luonnossakin.

Tarkoitatko tämäntyyppistä ratkaisua, kuten täällä Back to Nature-sivustolla kuvataan? Kiinnostava ratkaisu.
http://www.on-the-rocks.se/sweden/tips_filter.html

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 13:25, 15.10.2004

En tarkoita! Tuossa ratkaisussa suodatin tappaa virtauksen. Pumput alkaisivat ryystää ilmaa.
Akvaario olisi vain tavallaan kehä, jossa vesi virtaa vapaasti. Suodatus olisi sitten ohivirtausperiaatteella. 200-300 litran akvaariossa kierto voisi olla vaikka 5000-10000 litraa tunnissa eli todella kuten koskessa. Merivesipuolella on siihen sopivia pumppuja.

Harmi etten löydä siitä edes kuvaa hakemallakaan.

aquaristo · Viesti Kirjoittaja **aquaristo** » 14:41, 15.10.2004

jarvij kirjoitti:Akvariets dagissa, Tukholmassa oli viime vuonna esillä mahtava sovellus. Akvaario oli jaettu pitkittäin kahteen osaan tuollaisella epoksihartsitaustalla. Kapeassa takaosassa virtasi paluuvesi. Usea tehokas puppu painoi vettä takaa eteen akvaarion toisessa päässä ja toisessa päässä vesi painui ritilöiden läpi taakse. Virtaus akvaariossa oli todella rajun näköistä. Vuolas koski siinä tuli mieleen. Ainoastaan kivien takana oli tyveniä paikkoja, kuten luonnossakin.

Olisiko se tämä?

http://www.bollmoraakvarieklubb.org/images/stream1.JPG
http://www.bollmoraakvarieklubb.org/images/stream2.JPG
http://www.bollmoraakvarieklubb.org/images/stream3.JPG

Löytyy täältä (kohdasta Utställning):
http://www.bollmoraakvarieklubb.org/akv ... ag2003.htm

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 14:49, 15.10.2004

No tuo juuri.
Kas kun itsekin etsin tuolta sivulta, mutta en löytänyt.
Vasemmassa reunassa näkyy noiden kolmen tehokkaan pumpun ulostulot ja oikeassa reunassa vesi menee ritilän läpi akvaaruon takaosaan.
Kierto on todella vauhdikasta.

TWallius · Viesti Kirjoittaja **TWallius** » 12:20, 10.11.2004

Itseäni kiinnostaisi myös idea, mutta hieman toisenlaisesta näkökulmasta. Tahtoisin rakentaa biotoopin tonkijoille sopivaksi http://www.thecichlidgallery.com/g.tapajo.htm eli siis Tapajos "orange head". Netistä löytyy hyvin vähän tietoa sellaisilla kielillä kirjoitettuna joita ymmärrän. Kuvia seudulta kun löytyisi tai edes kirjoitettua tekstiä englanniksi olisin hyvin onnellinen.

Cichlidsonly · Viesti Kirjoittaja **Cichlidsonly** » 13:04, 10.11.2004

Kuvia viidakosta Tapajosin ympärillä kyllä löytyy ihan hakusanoilla Rio Tapajos photo jne. Veden alta ei.

Rantojen perusteella hienoa hiekkaa, muutamia isohkoja litteitä kiviä, ei kasveja ja niin paljon juurakoita tai puunrunkoja kun löydät taustalle.

Veden virtaus reippaaksi ja Tapajoksen pitäisi olla neutraalia pehmeää vettä.

Noin itse värkkäsin omani altaani, jossa on geophaguksia Tapajosista sekä cupidoja kahdesta erästä jostakin joesta.

Muuton jälkeen vesiarvot muuttuivat neutraalista aika emäksiseksi ja pehmeästä keskikovaksi, mikä ei ainakaan kutua estänyt yllättäen.

Petri

maximoves · Viesti Kirjoittaja **maximoves** » 09:52, 19.11.2004

Olen itse myös miettinyt tuota virtausta, miten saa sen ikäänkuin yhteen suuntaan virtaamaan. Altaan nouto rupeaa lähestymään ja mietintämyssy tiivistyy päässä. Onhan se akvaariossa tietysti pikkasen hankala toteuttaa, varsinkin kun aion laittaa mattosuodattimen ja vielä ehkä pisaran mallisen. Jospa laittais pisaran ja Eheimin Compactin 1000 pisaran sisälle. Ulostuloputki pitäisi varmaan vetääkin aivan toiseen päähän allasta, jotta virta päättyisi mattosuodattimen puoleiseen päätyyn. Lisäksi ajattelin laittaa vielä erikseen yhden Eheimin 300 pumpun vettä puhaltamaan ulostuloputken kanssa samaan päähän. Tähän täytyy myös jonkinlainen verkko laittaa imuaukkoon vahinkojen välttämiseksi. Ja mahdollisesti vielä yhden sisäsuodattimen laitan keräämään vain jätöksiä. Tämä tulisi taas pisaramaton viereen. Jos tämän jätöskerääjän ulostuloveden ohjaisikin putkella pisaran sisälle kirkasvesitilaan, josta sekin päätyisi putkea pitkin vastakkaiseen päätyyn...

Saavuttaisikohan tällä riittävän yhdensuuntaisen virtauksen altaassa?

aquaristo · Viesti Kirjoittaja **aquaristo** » 10:46, 19.11.2004

Minä ajattelin ensi kesänä Suomessa ollessani hankkia sellaisen Tunzen Stream-pumpun. Jossain malleissa on virtuksen säätö ja yksi parhaimpia etuja noissa on vähäinen virrankulutus (Kiinassa sähkö on kallista, suhteellisesti paljon kalliimpaa, kuin Suomessa). Muutenkin lykkään pleko-altaan perustamista siihen saakka (plekojen saatavuus on täällä surkea) ja mahdollisesti aloittelen sitä jo Suomessa (eli perustan siellä akvaarion plekoille).

Mutta kalastoa olen toki miettinyt ja kardinaalitetra tuntuu aika mielekkäältä parvikalalta tuohon virtaukseen ja lämpötilaan. Kirjoahvenista juuri tuo maximovesinkin mainitsema ruutuakara tuntuu myös hyvältä tuollaiseen "koskeen". Plekot ovat sitten pääosassa, mutta sopivien lajien valinta vielä toki mietityttää. Mutta lajit tulevat olemaan noista lämpimistä, kirkasvetisistä ja virtaavista joista.
Sitä ennen opiskelua: plekot eivät ole mikään helpoin "oppiaine". Siis lajit, nuo L- ja LDA-koodit ja niiden tuntomerkit sekä niiden vaatimukset.

Mika · Viesti Kirjoittaja **Mika** » 11:20, 19.11.2004

Mutta kalastoa olen toki miettinyt ja kardinaalitetra tuntuu aika mielekkäältä parvikalalta tuohon virtaukseen ja lämpötilaan. Kirjoahvenista juuri tuo maximovesinkin mainitsema ruutuakara tuntuu myös hyvältä tuollaiseen "koskeen

Vitsi?
Kumpikin laji elää hyvin rauhallisesti virtaavissa vesissä.Enneminkin seisojatetroja ja sukkulakirjoahvenia kovaan virtaukseen.kardiinalit olisivat kyllä hupaisa näky kieppuessaan pyörteissä laseja päin.

aquaristo · Viesti Kirjoittaja **aquaristo** » 11:32, 19.11.2004

Mika kirjoitti:
Mutta kalastoa olen toki miettinyt ja kardinaalitetra tuntuu aika mielekkäältä parvikalalta tuohon virtaukseen ja lämpötilaan. Kirjoahvenista juuri tuo maximovesinkin mainitsema ruutuakara tuntuu myös hyvältä tuollaiseen "koskeen
Vitsi?
Kumpikin laji elää hyvin rauhallisesti virtaavissa vesissä.Enneminkin seisojatetroja ja sukkulakirjoahvenia kovaan virtaukseen.kardiinalit olisivat kyllä hupaisa näky kieppuessaan pyörteissä laseja päin.

Ok. Pitäisi pitää suunsa kiinni (ainakin siihen asti, kun tietää enemmän noista jokibiotoopeista), ettei tule möläyteltyä lisää outoja juttuja

. Mutta, kiitos oikaisusta Mika, jottei tule vääriä valintoja. Kuten sanoin: opiskelua plekoakvaarioista vielä riittää, kun ei ole juuri kokemusta ennestään.

Kun luen jälleen tuota Akvaristin (2/2004) Rio Tapajos-juttua, niin siinähän mainitaan (ja on oikein kuvakin) tuollaisesta Crenicichla-suvun sukkula-ahvenesta. Lisäksi mainitaan jokirauskut, Myleus-levytetrat ja muita, joten näistä se on kai lähdettävä liikkeelle sitten. Lisää tietoa sitten vaikkapa FishBasesta. Takaisin opiskelemaan, luokalle jäin.

maximoves · Viesti Kirjoittaja **maximoves** » 14:11, 19.11.2004

Seisojiin olen minäkin päätynyt, ovat kivan näköisiä (vähän leviksen oloisia) kaloja, sopivat voimakkaaseen virtaukseen ja noihin vesiarvoihin sekä lämpötiloihin. Kurjessa niitä on vielä myynnissäkin. Montakohan niitä pitäis olla, riittäisköhän 4-6?

sika · Viesti Kirjoittaja **sika** » 18:45, 19.11.2004

Levikset (tai juovaimubarbit) tuolla olisivat virtauksen puolesta kuin kotonaan, mutta mitähän nuo pidemmän päälle tuumivat 28 asteen (tai yli) lämmöstä. Kesällä tilapäisesti yli kolmenkympin karkaavan lämmön en ole huomannut leviksiä suuremmin masentaneen. Tapajos-biotyyppihän tässä muuttuu "Thaiparos-geotyypiksi", mutta hydrodynamiikkapuoli olisi jotenkin hollilla...

Mitä pumppuihin tulee, niin luulisin että virtaus/sähkönkulutus on suunnilleen vakio (kun olemattomille nostokorkeuksille suunnitelluista akvaariokamoista puhutaan) ja l/h arvoihin valehdellaan niin paljon kuin sielu sietää. Ainakin omasta valikoimasta 25W Eheim (2226 ja 2229, 1050 l/h) vastaa melko tarkkaan 22W Regentiä (R 4000, 1600l/h). Eheimin 6W akvapallo (600l/h) ja Tetran 9W IN1000(1000l/h) eivät yhdessäkään vastaa lähellekään kumpaakaan noista isommista. Eikä varmaan kukaan usko, että Eheimin 2212 aquaball ja vanha 2048 olisivat yhtä tehokkaita vedenkierrättäjiä, vaikka esite sanoo molemmista 600 l/h... Onko näistä muuten oikeaa mittausdataa missään vai pitäisikö alkaa itse sähläämään kellon ja saavin kanssa?

-Antti- · Viesti Kirjoittaja **-Antti-** » 19:39, 19.11.2004

Aquaballin teho on joskus jouduttu mittaamaan(kellon ja saavin kanssa..) ja pitää suurinpiirtein paikkansa, ilmeisesti 2048 kierrättää enemmän.

Antti

maximoves · Viesti Kirjoittaja **maximoves** » 20:04, 19.11.2004

Leviksiä en tule tuohon altaaseen laittamaan, toinen allas on niitä varten ja ne ovat sitäpaitsi väärältä mantereeltakin. Seisojia varmaan otan tuonne altaaseen, ovat nekin aerodynaamisesti muotoiltuja sekä voimakkaan virtauksen asukkaita.

Koitan nyt tuon virtauksen järjestää noilla aikaisemmin mainitsemillani vermeillä enkä usko niiden vievän kovin paljoa sähköä.

Olisi mukavaa nähdä teidän altaita, jotka olette jo toteuttaneet tuon joen.

aquaristo · Viesti Kirjoittaja **aquaristo** » 11:11, 20.11.2004

Joo, ei kai leviksiä pleko-biotooppiin.

Minkäslaisia lajeja noita seisojia on? Olen saanut sellaisen käsityksen, että ovat melko kookkailta kaikki, mutta pitää näemmä tutkia niitä tarkemmin. Toki vanha tuttuni Metynnis hypsauchen- levytetra voisi olla mukava ratkaisu, eikä aivan pieni kala sekään. Ja kokemukseni mukaan viihtyy virtauksessa.

maximoves · Viesti Kirjoittaja **maximoves** » 22:40, 20.11.2004

Anostomus anostomus kasvaa noin 13 cm pituiseksi ja näyttää jonkun verran levismäiseltä, muoto ja virtaviivaisuus sekä pituussuunnassa mustia raitoja. Tuollaisia olin ajatellut hankkia sinne omaan tulevaan altaaseeni, mikäli niitä vielä sitten on tarjolla tuossa muutamien viikkojen kuluttua, kun altaan olen hakenut ja pystyyn saanut. Onneksi saan ympit omista altaistani niin ei tarvitse kuukausitolkulla kypsyttää, pari viikkoa riittää.

Tuolla toisessa topicissa, jossa seisojakalatkin mainittu, on muutama hyvä linkki tuohon seisojaan, kannattaa käydä tutustumassa.[/url]

Mika · Viesti Kirjoittaja **Mika** » 08:56, 21.11.2004

Anostomus anostomus kasvaa noin 13 cm pituiseksi ja näyttää jonkun verran levismäiseltä, muoto ja virtaviivaisuus sekä pituussuunnassa mustia raitoja. Tuollaisia olin ajatellut hankkia sinne omaan tulevaan altaaseeni, mikäli niitä vielä sitten on tarjolla tuossa muutamien viikkojen kuluttua, kun altaan olen hakenut ja pystyyn saanut. Onneksi saan ympit omista altaistani niin ei tarvitse kuukausitolkulla kypsyttää, pari viikkoa riittää.

A.anostomus kasvaa 18 cm pitkäksi.Tilan tarve on tuossa kokoluokassa jo suurempi.Ei näitä ole ollut missään moneen vuoteen.Missä olet nähnyt näitä? Kultajuovaseisojakala löytyy kyllä Vantaalta(A.ternetzi)

Minkäslaisia lajeja noita seisojia on? Olen saanut sellaisen käsityksen, että ovat melko kookkailta kaikki, mutta pitää näemmä tutkia niitä tarkemmin.

Lajista riippuen 9-50cm.
http://www.fishbase.org/Summary/FamilyS ... cfm?ID=559
-show species

A.anostomus