Kiljupullon mittasuhteista

[anttipi]

Laitoin Lidlin 2 litran pulloon 1 ½ litraa liivatehiivatetta porisemaan (liivatteen ja sokerin määrän suhteutin tietenkin sen mukaan). Pesupullo kuplii kuitenkin vain kymmenisen kertaa minuutissa, kun jostain laskin, että 152-litraisessa tankissa saisi hiilidioksidintuotto olla n. 20 kuplaa minuutissa (tosin voiko noista kuplamääristä kiljusysteemissä edes laskea mitään, kun paine ei pysy mitenkään vakiona?).

Tuli mieleen, ettei tuossa 2 litran pullossa taida olla mitään eroa 1 ½ litran pulloon, koska käymispinta-ala liivatteen päällä on täysin sama! Eli eikö nimenomaan tuo pinta-ala ratkaise? Eikö silloin olisi helpompaa laittaa kiljut leveään kanisteriin kuin alkaa väsäämään usean limsapullon systeemejä (enemmän potentiaalisia vuotavia liitoksia jne.)?

[jarvij]

Katso nyt kuitenkin ensin liukeneeko kaikki lisäämäsi hiilidioksidi veteen, ja mikä on hiilidioksidipitoisuus ilman lisäystä ja sen kanssa.

[RPekka]

Tuli mieleen, ettei tuossa 2 litran pullossa taida olla mitään eroa 1 ½ litran pulloon, koska käymispinta-ala liivatteen päällä on täysin sama! Eli eikö nimenomaan tuo pinta-ala ratkaise?

Nyt olet asian ytimessä. Pullon korkeus lisää vain toiminta-aikaa ja sekin taitaa rajoittua siihen että syntyneen liemen etanolipitoisuus nousee hiivalle liian korkeaksi.

[jarvij]

Nestemäärä pullossa kasvaa koko ajan sitä mukaa kuin liivatvehyytelö nesteytyy.

[anttipi]

Voiko tuon pesupullon kuplimistiheyttä "lukea" samalla tavalla kuin oikean co2-levityssysteemin kuplalaskuria? Tuolla kiljupöntössähän paine kuitenkin kai vaihtelee käymisen mukaan, kun taas pro-vehkeissä työpaine on säädetty vakioksi.

Vaikuttaako tuo paineenvaihtelu tai vaihtelemattomuus itse kuplien kokoon (enemmän/vähemmän co2:ta per kupla) vai vaikuttaako se ainoastaan kuplimistiheyteen? Eli onko pesupullon kuplinta sittenkin suoraan verrattavissa kuplalaskurin pulputukseen?

Pesupullon tiirailu on siinä mielessä turhaa kiljunkäyttäjille, että kuplimisnopeuttahan ei voi mistään namiskasta tosta vaan säätää. Kuitenkin olen nähnyt jossakin jotain kaavoja, joista voi laskea "sopivan" kuplimistiheyden kuplalaskurille.

Tietenkin vain co2-pitoisuuksia mittaamalla voi määrittää akvaansa sopivan pullomäärän/keitoksen vahvuuden.

[rilihma]

täähän on aika vaikee asia. Mitä tolla kuplamäärällä edes tarkoitetaan. Kupliahan voi olla eri kokoisia.

[anttipi]

Tuolla toisessa ketjussa harrastamaani manailua mukaillen: ei näköjään tuo kuplien määrä pesupullossa tarkoita yhtään mitään, jos paine ei riitä puskemaan hiilidioksidia altaaseen asti. Siksipä onkin "oikea" co2-pullo vermeineen hankinnassa. Ainakin painetta voi tarkemmin säädellä.

[jarvij]

täähän on aika vaikee asia. Mitä tolla kuplamäärällä edes tarkoitetaan. Kupliahan voi olla eri kokoisia.

Sillä vaikeutetaan yksinkertaista asiaa. Kaasukellosta näkisi suoraan, milloin siinä kaasu riittää vai tarvitaanko kenties isompi kello. Mitataan siis välillisesti hiilidioksiditarvetta.

[111na]

Tuolla toisessa ketjussa harrastamaani manailua mukaillen: ei näköjään tuo kuplien määrä pesupullossa tarkoita yhtään mitään, jos paine ei riitä puskemaan hiilidioksidia altaaseen asti. Siksipä onkin "oikea" co2-pullo vermeineen hankinnassa. Ainakin painetta voi tarkemmin säädellä.

Tietysti painetta voit painepullosta säädellä. Mutta kiljun suhteen on aivan selvää että jos se käy, tulee myös hiilidioksidia veteen. Muuten on kyseessä vuoto. Tarkoitan ettei vastapaine käymistä pidättele, hidastakaan.

Ravistaminen ei käymistä auta, päinvastoin. Sen aikaansaaman kuohunnan jälkeen on hiljaista ja kun saat kiljun käymään on parempi antaa sen olla rauhassa.

Kaasukellosta näkisi suoraan, milloin siinä kaasu riittää vai tarvitaanko kenties isompi kello.

Mitä voi päätellä havainnosta, jossa täysi kaasukello ei muuttanut pH:ta yhtään suhteessa tyhjään. Eikä myöskään kaasu liuennut kellosta, vaan pysyi täytenä. Siellä oli varmuudella hiilidioksidia eikä ilmaa. Kello on pyöreä kymmensenttinen ja pinnalla.

Vasta kunnollinen käyminen hohkakiven kuplineen laski pH-arvoa selvästi. Ja edelleen kuplat menivät pinnan kelloon.

[anttipi]

Tietysti mikäli vuotoja ei ole, painetta kerääntyy koko ajan ja hiilidioksidin pitäisi puskea altaaseen - vaikka sitten kuinka hitaasti - mutta mullapa ei puske .

Mulla yksinkertaisesti paloi käämit, kun pistin kaikki tiivisteet uusiksi niin hyvin kuin suinkin eikä homma siltikään pelaa. En jaksaisi jatkossa tapella aina samanlaisten mysteerien kanssa ja mutu-menetelmällä muutella kiljureseptiä (kun ei noi keittiöhommat muutenkaan ole mun alaa...)

Käyminen tuntuu olevan niin epätasaista, että uskaltaako "tarpeeksi montaa" pulloa edes käyttää, kun täytyy jättää aina varaa heilahteluille? No, ehkä passiivikellolla ainakin.

Tarkoitus ei ole tässä mollata hiivasysteemiä sinänsä. Olen vain niin käsi kaikessa vähänkään "teknisemmässä", että askartelu muuttuu helposti paskarteluksi, kuten nytkin. Rahaa kyllä kuluu, toisin kuin isäukolla, joka pääsee monesti halvemmalla kun on käden taitoja. Nekin geenit sitten siirtyivät veljelle eikä minulle .

[111na]

Tarkoitus ei ole tässä mollata hiivasysteemiä sinänsä. Olen vain niin käsi kaikessa vähänkään "teknisemmässä", että askartelu muuttuu helposti paskarteluksi, kuten nytkin. Rahaa kyllä kuluu, toisin kuin isäukolla, joka pääsee monesti halvemmalla kun on käden taitoja. Nekin geenit sitten siirtyivät veljelle eikä minulle .

Saa mollatakin, mutta siellä on ilmiselvästi kyseessä heikko käyminen. Ja käymisen lainalaisuudet eli hiivan elämään tutustuminen olisi ollut se toinen tie. Hyvän käymisen aikaansaaminen ja ylläpitäminen pienessä astiassa ei ole aivan 'automaattista'. Ei ollenkaan.

Tässä on aika hyvin ohjeita: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=32844 Tosin maininta viinipöntön yhdistämisestä akvaarioon kannattaa jättää omaan arvoonsa. Voisihan sitä ajatella sitten viinin loppukäymisen ajaksi, kun se on vähän rauhoittunut. Onko iso käymisastia käyttökelpoinen ensinkään, riippuu myös levitystavasta.

[jarvij]

Ja se kaasukello pannaan luonnollisesti mahdollisimman syvälle akvaariossa, koska paineinen kaasu liukenee tehokkaammin (veden paine on syvemmällä suurempi, siis myös paine kaasukuplassa, kellossa). Toisin kuin happi ja ilma, hiilidioksidi liukenee erittäin helposti ja suurinakin määrinä veteen.

[111na]

Tiedän kyllä että liukenemista edistää paine ja virtaus. Minulla kello on pinnassa, mutta hyvin virtaavassa kohdassa. Sen alla pohjalla on hohkakivi.

Hohkakiven kuplista toisinaan näkee, kuinka ne pienenevät ylös noustessaan, vaikka paine laskee. Onkohan hiilidioksidikuplan ja veden rajapinnan liike paremminkin liukenemista edistävää kuin paine?