Levänsyöjiä tarvittaisiin - ehdotuksia?

[Tassu]

Menisiköhän tämä aihe parhaiten tänne, kun kasveista kuitenkin on kysymys...

Leväongelmaa siis pukkaa. Varsinkin miekkakasveihin pyrkii muodostumaan runsaasti vaaleanvihreää "höytyvää", sekä lyhyempää turkkimaista levää että pidempiä rihmoja. En ole vielä saanut selville mitä tuo levä ihan konkreettisesti on, mutta kenellekään se ei tunnu kelpaavan.

Akvani on seuraavanlainen:

Koko: 325 l, mitat 130 x 50 x 50.

Valaistus: kahdella Sylvania aquastarin putkella (tarkemmin en muista) noin 12 h (päivällä 2 h valaistustauko).

Vesiarvot: nitriitti 0, KH 3-4, pH 6,8.

Suodatus: Eheim 2026 ja Eheim Aquaball (mallia en muista tarkemmin, mutta se on se toiseksi isoin).

Kasvit: miekkakasveja, pantterimiekkakasveja, keihäslehteä, konnanputkea, karvalehteä, vallisneriaa ja argentiinanvesiruttoa. Varsinkin nämä viimeiset neljä kasvavat niin että suhina käy.

Kalasto: intiaaninsulka x 10, kuparitetra x 13, perhoskirjoahven x 2, partamonni, vasamamonni, kirjomonninen x 4 ja helmimonninen x 2. Lisäksi löytyy kaksi mangrovetaskurapua. Ruokinta mielestäni hyvin maltillista.

Nyt tarvittaisiin tuonne sopivia tehokkaita levänsyöjiä, kaikki ehdotukset otetaan vastaan. Leväbarbeja en kuitenkaan halua, kun kunnollinen parvi ei mielestäni akvaani mahdu.

[memma]

Valaistus: kahdella Sylvania aquastarin putkella (tarkemmin en muista) noin 12 h (päivällä 2 h valaistustauko).

Tuplaapa valotauko nyt aluksi.

[maximoves]

Minäkin pidentäisin pimennysaikaa. Mulla valot menee aamulla päälle 6.30, tauko on 11-15 ja valot pois 20.30 yöksi. Ei ole ollut leväongelmaa lainkaan.

[Lisa]

Miten lannoitat? Kuinka usein vaihdat vettä ja kuinka paljon kerralla? Onko altaassa hieno hiekka?

[aquasol]

Yhdyn edellisiin mielipiteisiin, mutta jos sinne joku kala olisi saatava, ottaisin ehkä parven katinkultamonneja.

[Tassu]

Lisa: Pohjalannoitteena on sitä Tetran lannoitesoraa ja juurtuville kasveille on lisäksi annettu lannoitetabletteja istutusvaiheessa. Lisään veteen hiukan nestemäistä lannoitetta joka vedenvaihdon yhteydessä. Lisäksi akvassa on hiilidioksidilannoitus (tod.näk. alimitoitettu litroihin nähden, mutta tehokkaampaan lannoittimeen ei ollut varaa). Pohjamatsku on hienoa soraa (raekoko sellaiset 1-3 mm), ei hiekkaa. Vettä pyrin vaihtamaan kahdesti viikossa nimenomaan perhoskirjoahventen takia. Kertavaihdossa lähtee yleensä 50-100 litraa vettä.

[korudonna]

Eikös tulipyrstökin ole levänsyöjä. Ainakin sillä on samanlainen suuvärkki kuin leväbarbilla ja ovat muutenkin samantyyppisiä kaloina niin että leväbarbit saavat tulipyrstöltä usein kyytiä. Toinen levänsyöjä lienee rihmakalat, joita 250 litraisessa altaassani on useita tulipyrstön kanssa, eikä leväongelmia ole ollut. On siellä tosin myös pieni parvi leväbarbeja eli kolme.

Allas on runsaasti kansoitettu, vettä vaihdan n. kerran kahdessa viikossa ja päivällä pidän muutaman vartin mitttaisen tauon valaistuksessa lähinnä loisteputkien kuumenemishaittoja vähentääkseni, muuten valot päällä kahdesksasta iltakymmeneen.

Muuta levää en ole havainnut kuin joskus vihreää hyhmää vesisaniaisessa. Lannoitan maltillisesti, eli n. nestemäistä lannoitetta n. kolmasosa suosituksesta vedenvaihdon yhteydessä (muuten vesisaniaiset lisääntyy liikaa) ja pohjatabletteja pari kertaa vuodessa miekkakasville ja sen tyyppisille. Ja kasvit rehottaa, etenkin karvalehti ja iso miekkakasvi.

[Adrianna]

Tehokkaita levänsyöjiä ovat muuten amanoravut (ei syö ihan kaikkea) ja omenakotilot.

[korudonna]

Pienet nuoli-imumonnit, tai miksi niitä nyt sitten virallisesti kutsutaankaan, ovat myös levänsyöjiä, nykyisin parvikaloiksi määriteltyjä kaloja.

[JustinSan]

Pienet nuoli-imumonnit, tai miksi niitä nyt sitten virallisesti kutsutaankaan, ovat myös levänsyöjiä, nykyisin parvikaloiksi määriteltyjä kaloja.

Nykyisin "imu"-osa on tiputettu pois ja puhutaan vain nuolimonneista. Eli kavereiden kesken "otoista". Otto tulee suvun tieteellisestä nimestä Otocinclus

Näiden kanssa pitää sitten ottaa huomioon, että ne vaativat ehdottomasti happirikasta, alle 25-asteista vettä.

[korudonna]

Lisää levänsyöjiä: imumonneihin kuuluva noitamonni putsaa sinnikkäästi pohjasoraa eikä häiritse muita kaloja. Oikeammin muut häiritsevät sitä.

Platyt, mustamollit ja muistini mukaan miljoonakalat syövät levää, nyppien sitä kasveista. Pusukalat rapsuttavat levää paksuilla huulilla, mutta syövät itse kasvejakin, jolloin hyvä antaa niille salaattia. Myös selkäuimari on levänsyöjä.

[Ville+Makka]

Tehokkasta levänsyöjää ei tulipyrstöstä saa. Pusukala hävittää jonkin verran levänalkuja etsiessään pieneliöstöä, mutta empä sitäkään levänhävittäjäksi ottaisi. Rihmakalat eivät levistä välitä ja hammaskarpit (platyt, mustamollit, miljoonakalat) eivät käy näihin vesiarvoihin.

Katinkultamonnien kannalle minäkin kallistuisin.