Menisikö "rääkkäyksen" puolelle, jos siirrän partamonnipariskunnan 500 litraisesta vähäksi aikaa 58 litraiseen purkkiin poikastouhuihin?
Niiltä tulee kuin liukuhihnalta poikasia ja minä en kerkiä millään "uimataidoillani" saamaan poikaisia kiinni ennen kuin lehtikalat ym. syövät poikaset suoraan nenäni edestä .
Saisinpa edes pari poikasta kasvamaan uutta allastani varten, jos saisivat hetken rauhassa poikastella, vai onko mitään muita vaihtoehtoja?
Toivotun poikastelun epäonnistuminen partiksilla taitaa olla aika harvinaista -Entäpä kun onnistuneesta kudusta tulee vähän enemmän kuin "muutamia" poikasia..
Maailma on puolillaan ei-toivottuja partiksen pentuja, etkö mieluummin antaisi tällaisille hyvän kodin uudessa altaassasi? Varmaan täälläkin annetaan-palstalla niitä.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri 125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei 120l: L. oncinus, P. wingei
Juu, kyllä ottaisin poikasia vastaan, mutta en kuitenkaan lähde kauas ajelemaan. Halvemmaksi tulisi paikallisesta liikkeestä ostetut.
Mutta kun poikasia näyttää tulevan omasta takaa, niin jos anna kuturyöpyn tapahtua purkissa ja jaan ne sitten kahden altaani kesken ja eiköhän muut kalani hoida tuon ruokailupuolen jatkossakin , ettei poikaset sikiä keskenään.
Tiedän kyllä että partikset kutevat hyvin ja onnistuneesti, mutta että ihan rescue-kaloja ovat?!
Hellu kirjoitti:Tiedän kyllä että partikset kutevat hyvin ja onnistuneesti, mutta että ihan rescue-kaloja ovat?!
No, tämä kyllä riippuu paljon siitä, missäpäin Suomea asustelee ym. Toiset eläinkaupat ottavat innolla vastaan, toisille taas tyrkytetään ylitarjontaa niin että harrastajat voivat jäädä pulaan poikastulvansa kanssa.
Jos jaat poikaset eri altaisiin niin kannattaa katsoa että ne ovat samaa sukupuolta. Jatkuva kuteminen ja poikasten vartiointi/hoito rasittavat kaloja paljon. Ja varsinkin kuteminen "turhaan", siis että kaikki poikaset tulevat lopulta syödyiksi kuitenkin, en oikein näe siinä mielekkyyttä kun rasittava tilanne voidaan estää sukupuolijaolla.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri 125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei 120l: L. oncinus, P. wingei
Hellu kirjoitti:Menisikö "rääkkäyksen" puolelle, jos siirrän partamonnipariskunnan 500 litraisesta vähäksi aikaa 58 litraiseen purkkiin poikastouhuihin?
Kyllä kututouhuja varten voit siirtää pariskunnan tähän pikkupurnukkaan. Omien kokemusten mukaan isukki "tuulettaa" mätimunia herkeämättä ja kuoriutumisen jälkeenkin vahtii haukkana
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Tässä kävi nyt näin: Sain ukkoni vastentahtoisella avustuksella kuitenkin kymmenkunta poikasta pyydystettyä 58 litraiseen. Otin myös partis-äipän toiseen altaaseen, jottei tulisi sitten lisää pikkuisia Juu tuli paha mieli erottaa partispariskunta. Isukki jäi komeana ja jääränä vahtimaan jo ilmestyneitä uusia kutuja.
Jatkan aamulla taas poikasten kyttäämistä, josko saisin lisää pelastettua, löysin meinaan niiden lymyilypaikan .