Akvaarion kustannukset?

[ansku1]

Onko kukaan omakotitalossa asuva laskenut omien akvaarioiden sähkönkulutusta vuodessa?
Meillä muutto omaan edessä ja kiinnostaisi, miten ison osan sähkölaskuun ja vesilaskuun tekee 375l sekä 186l akvaario.

Isossa suodattimina Eheimin 2228 ja 2026 sekä 300W Jäger lämmitin + kolme loisteputkea. Pienemmässä 2 loisteputkea ja Eheimin sisä 2212 sekä lämmitin. Vettä vaihtuu puolet viikossa. Kiekko akvaariossa muutaman kerran viikossa. Osaisiko joku nerokas arvioida kulutuksen näillä vihjeillä.

[millia]

Jaahs,
Isompi allas:
Eheim 2228; 25W
Eheim 2026; 25W
Lämmittimestä ei ole tietoa, kun termostaattilämmittimestä ei tiedä kuinka paljon on päällä tietyn ajan sisällä.
=>50W (päällä 24/7) x 24 x 365 = 438000 Wh = 438 kWh
Lampuista en tiedä kuin pitkiä ovat, ehkä 58W? ja kuin kauan päällä päivässä? No laitetaan että on 58 W ja päällä 12 h/vrk.
58W X 12 X 365 = 254040 Wh = 254 kWh
Tulis noin 700 kWh/vuosi

Pienempi allas:
Eheim 2212; 6W
Loisteputkeksi arvioidaan vaikka 30W ja ajaksi 12 h/vrk.
6W x 24 x 365 = 52560 Wh = 52,6 kWh
60W x 12 x 365 = 262800 Wh = 262,8 kWh
Tulis sitten noin 315 kWh/vuosi

Vesi (50% vaihto kerran viikossa):
375+186/2 = 280,5 x 52 = 14586 litraa/vuosi = 14,6 m3/vuosi

[Syno]

Niitä putkia oli siis kolme, joten 12 h valaistuksella kuluu 762 kWh vuodessa. Ison altaan suodattimet ja valot siis yhteensä 1314 kWh/vuosi. Jos lämmitin on päällä esimerkiksi 8 h vuorokaudessa, se vie vielä 876 kWh lisää. Ja tämä oli siis vasta ison altaan kulutus.

Kun kaksi ihmistä kaksiossa käyttävät yhteensä vuodessa 2000-2500 kWh (lähde: minkä tahansa sähköyhtiön kulutuslaskuri), niin kyllä akvaarion vaikutus sähkölaskun suuruuteen on melkoisen reipas.

Vedenvaihtojen merkitys sen sijaan on täysin mitätön. Keskimääräinen helsinkiläinen käyttää 170 litraa vuorokaudessa, tuskinpa Kuusankoskella kovin paljon säästäväisempiä ollaan. Parinsadan litran vedenvaihto viikossa ei siis tunnu yhtään missään. Jos vesilasku vaivaa, niin helpompi on vähentää suihkussa lotraamista

[111na]

Juu ei ole pieni erä sähkölaskusta ei. Ei pidä unohtaa lämmintä vettä vedenvaihdoissa.

[ansku1]

Juu kyllä täällä kuusankoskellakin vettä lotraillaan, muutenkin kuin akvaarion vedenvaihdossa.

Isomman akvaarion loisteputkista kaksi on 150cm pitkiä ja yksi metrin.
Pienemmän kaksi loisteputkea metrin.

[zakka]

Mulla lämmitin ei ole ollut päällä vuoteen koska lamput lämmittää tarpeeksi.
Valaistusteho on 210 Watti 12h/pv= 920kwh/vuosi
Sudattimet noin 50 wattia 24 h = 438 kwh/vuosi

Yht 1358 kwh, kämpän kokonaiskulutus viimevuonna oli 4.7 MWh eli akvan osuus on lähes kolmasosa.
Ihan kiva kulutus itsekseen kun arvio oli 1.7MWh
korjauslaskua 300 euroa.

Toinen suuskuluttaja on mulla kellotettu tietokone joka on päällä aina
Nyttemmin siinä on virtaa säästävä mobiiliprosessori, mutta sekin ottaa "piipussa" 120 wattia, kelloja laskemalla 2.5Mhz-> 2.2Mhz kulutus lähes puolittuu ja säästöä kerty 40 euroa vuodessa.
Tämä osuus siis pelkästä prosessorista

Loput tuleekin sitten, tuosta muusta joka suurinpiirtein on sitten arvion suuruinen:)

Juu akvan vesi kannattaa seisottaa lämpimäksi (keskuslämmitys)ennen akvaan kaatamista, toinen asia on sitten jos jollain on sähkölämmitys niin sillä ei ole merkitystä laskun kannalta mitä kautta se lämpö sinne imeytyy.

[Elmeri82]

Duodaduoda... Eka virkkeeseen pistin silmäni; okt tai kt, saman määränhän se sydeemi virtaa imee. Joten asumismuodolla ei väliä. Mutta jos sähkön hintaa ruvetaan laskeskelmaan, niin perusmaksuthan niissä vaikuttaa erilailla kokonaishintaan...

Tulee myös muistaa, että kyseessä on harrastus, joten kustannuksia ei kannata laskea. Tulee vain paha mieli...

[111na]

Usein kerrostalossa ei lämmin vesi maksa lisää, kuten omakotitalossa.

[Elmeri82]

Tai sitten juuri se maksaa. Mittarin mukaan/kiinteästi, sisältäen toki jätevesikustannukset.

[111na]

Juups. Pointtini lähinnä se, että kun tässä on tarkkaankin laskettu watteja yhteen, monet tavat lämmittää vettä on tietysti myös huomioitava.

[Elmeri82]

Keskuslämmitys öljyllä tai puulla...?

[111na]

Vaikkapa. Kustannuksia siitä tulee, kun lämmintä vettä käyttää, öljyllä ja puullakin. Ja joku lisäksi vieläpä kylmästäkin vedestä joutuu maksamaan jätevesimaksunkin.

Minulla on ainakin nämä vesimaksut riippumattomia veden käytöstä eli kuuluvat vuokraan. Itse asiassa ei niitä ole siihenkään eritelty, joten nehän ovat 'ilmaisia'.

[Jokeri]

Kustannukset riippuvat hieman omakotitalosta. Onko tarjolla kunnallistekniikka vai oletteko omavaraisia eli oma kaivo? Kulutus on helppoa laskea noiden jo mainittujen esimerkkien avulla. Siis lämmittimien teho, veden lämmitykseen kuluva energia sekä valaisimien teho. (Puhumattakaan siitä energiasta, joka kuluu, kun hoidat akvaariota ) Kunhan ottaa selvää, mitä sähköyhtiö ottaa hintaa sähköstä.
Meillä tulee ensimmäinen täyden vuoden tasauslasku nykyisillä altailla (noin 1100 litraa allasta) loppu vuodesta. Silloin näen todellinen kulutuksen nousu vuoden ajalta ensimmäistä kertaa. Se tulee olemaan mielenkiintoista.

[Elmeri82]

Sähkön hinta nousee (ainakin) niin pitkään, että uusin ydinvoimala on käytössä. Todennäköistä kuitenkin on, että tuskinpa sittenkään ihan heti ruvetaan hintaa tiputtamaan, sillä sähkö on pakollinen paha.

Sehän ei ole hullu, joka pyytää vaan se, joka maksaa...

[Maisu]

Aina yhtä typerryttävää saada sähkölaitokselta vuosittainen pylväsdiagrammi. Viimeisimmän mukaan minulla pitäisi olla 7 h + keittiö, jotta saisin yksin kulutettua sen määrän sähköä minkä nyt käytän. On kuitenkin vain yksiö ja keittokomero ja kalat...

[jumase]

Sähkön hinta nousee (ainakin) niin pitkään, että uusin ydinvoimala on käytössä. Todennäköistä kuitenkin on, että tuskinpa sittenkään ihan heti ruvetaan hintaa tiputtamaan, sillä sähkö on pakollinen paha.

Tätä sähkön hintaa olisi kyllä syytä ryhtyä protestoimaan oikein kunnolla. Toissa kesänä oli kuivaa ja pörssisähkön hinta nousikin Norjan ja Pohjoisruotsin juoksutusaltaiden tyhjennyttyä. Syksyllä käytännössä katsoen kaikki sähköyhtiöt nostivat sähkön hintaa aika reilustikin. Silloin olin ymmärtäväinen, koska pörssisähkön hinta on aika ratkaiseva tekijä katteiden kannalta. Jokainen yhtiä myöskin muisti jatkuvasti toitottaa tiedotusvälineissä, että hinnankorotus on väliaikaista ja johtuu heistä riippumattomista syistä.

Nyttemmin meillä on ollut lähihistorian kostein kesä ja pohjoisen hyvistä keleistä huolimatta, myös juoksutusaltaat ovat taas normaalilla tasolla. Pörssisähkön hinta on pysynyt käytännössä kuitenkin paikoillaan. Tämä tarkoittanee yksinkertaisen järjenjuoksuni mukaan sitä, että pörssisähkön hinta nousee huonoina aikoina mutta ei laske hyvinä. No tälle tosiasille kotimaiset sähköyrittäjät eivät voi mitään, mutta mitäpä paikallinen Helsingin Energia päätti taannoin. Huolimatta pörssisähkön vakaasta hinnasta ja viime syksyn suurista hinnankorotuksista, sähkön hintaa ollaan taas nostamassa. Nyt asiaa ei ole sen kummemmin perusteltu. Ilmeisesti siitä syystä, että perusteluja ei ole.

Meikäläisellä ainakin alkaa pinna kiristymään, kun kuluttajia pompotetaan miten sattuu. Teollisuudelle sähkö myydään erillisin sopimuksin, joten teollisuuskaan ei puutu tilanteeseen. He maksavat pörssihinnan mukaan, me muut maksamme energiayhtiöiden mielivallan mukaan. Mutta mitäs teet kuluttajan. Ei sitä oikein ilman sähköäkään pärjää. Kilpailuttaminenkaan ei oikein onnistu, kun siirtomaksu syö nopeasti kaikki säästöt mitä hinnassa syntyy.

[jarppa82]

Luin tuosta aika nasevan yleisökirjoituksen jostain uutislehdestä. Siinä kirjoittaja ehdotti, että ellei sähköyhtiöt rupea kohta muuttamaan sitä hintaa sinne alaspäin, niin jätetään sähkölaskua maksaessamme viitenumerot pois. Aika huvitta idea, mutta voisihan se toimiakin, jos siihen suurempikin porukka ryhtyy.

[KtMan]

Muistakaa myös että omakotiakvaristin akvaarioista tulee 'hukkalämpöä' valoista ja lämpöisestä vedestä, joka on silkkaa säästöä talvella OK-talon lämmityskustannuksiin.

T:Krisse

[aquaristo]

Minulla oli viela jokin aika sitten kolme akvaariota (nyt enaa kaksi), joista yhdessa oli 150W HQI-valo. Muissa oli yhteensa seitseman putkea 58 Watin loistelamppuja. Lisaksi kaikissa oli 150-300W lammittimet. Sahkolasku kuukaudessa kodissamme oli 700-800 RMB (joka on noin 70-80 euroa), joka on suuri sahkolasku taalla Kiinassa. Lisaksi kodissamme kaytetaan ilmastointilaitteita, jotka ovat valttamattomyys nain kesahelteilla, mutta laitteet ovat varsinaisia enerigiasyoppoja.
Sitten keskikesalla, minun Suomessa ollessani, paukahti HQI-valaisimen lamppu, eika vaimo osannut vaihtaa sita, joten ko. akvaario oli pimeana siihen asti, kunnes tulin takaisin noin kuukausi sitten. Mutta vaimohan olikin tyytyvainen, kun seuraava sahkolasku tuli: vain 230 RMB (eli noin 23 euroa). Niin, etta millaisia olmeja tai sokkotetroja sita alkaisi pitamaan, niin ettei tarvisi valaistusta akvaarioihin ollenkaan ?
Vai onko se tosiaan niin, ettei harrastukseen kuluvia rahoja lasketa...

[Elmeri82]

jätetään sähkölaskua maksaessamme viitenumerot pois. Aika huvitta idea, mutta voisihan se toimiakin, jos siihen suurempikin porukka ryhtyy.

Jep, tosiaan, isompi porukka. Teeppä sama itekseen ja useemman kerran peräkkäin, niin eiköhän jossain vaiheessa tule asentajasedät ruuvaamaan pääsulakkeet veke...

[jarppa82]

No ei tule.

[Elmeri82]

On tapauksia, joissa liittymäkaapelit on rullattu pois maksamattomien laskujen takia. Ja sulakkeitten ruuvaaminen on hiukka helpompi homma...

[jarppa82]

No tässähän ei nyt puhuta sähkölaskun maksamatta jättämisestä! Vaan viitenumeron käyttämättä jättämisestä! Vinha ero.

Ja kukaan ei minun sulakkeisiini koske, niin kauan kun minulla on näyttää kuitti maksetusta laskusta.

[Elmeri82]

Niin joo, totta.

[h79259]

Tuosta sähkön hinnasta vielä.

Ei kai ole realistista odottaa, että sähköyhtiöt myisivät sähköä asiakkailleen alle markkinahintojen?

Sääolojen merkitys sähkön markkinahintaan meillä täällä Suomessa on varsin vähäinen, johtuen vesivoiman pienestä osuudesta kokonaistuotannossa, joten tämä sateinen kesä ei valitettavasti auta meitä kuluttajia lainkaan. Vantaanjoen tulvistakaan ei apua ole, koska kyseiselle joelle ei yhtään voimalaa ole rakennettu. Sateinen kesä korkeintaan poistaa hieman nostopainetta hinnassa.

Asia on täysin toinen Norjassa, missä vesivoiman osuus on puolestaan suuri. Pohjois-Norjassakaan ei vain valitettavasti ollut läheskään yhtä sateinen kesä kuin meillä täällä Suomessa.