Mitkä kasvit ottavat ravinteet lehtien kautta?

[Jossu224]

Mitkähän kasvit olisivat sellaisia, jotka ottavat ravinteensa lehtien kautta? Meillä kaikki kasvit tuntuvat ottavan ravinteet juuriensa avulla eli ravinteita jää myös leville...

[jarvij]

Tähän kaipaisin kasvifysiologisen selvityksen; ei mutua ja luuloa.

[Jossu224]

Olen kirjoista ja Akvaristi-lehdestä lueskellut, että nuo meidän kasvit olisivat sellaisia, jotka ottavat ravinteensa juurien kautta. Sen kummempaa selitystä en osaa antaa, en tietysti voi noista lähteistäkään tietää onko mutua vai tietoa...

[JustinSan]

Itse en mikään botanisti ole, mutta ainakin oma vedensuosikkini kasvattaa sellaisia pitkiä vaaleita rihmoja "oksien" juurelta. Samaa tekee toinenkin kasvini, jonka nimeä en valitettavasti muista, kuva siitä näkyy profiilissani. (tuo vasemmanpuoleinen)
Luulisin, että näitä rihmoja käytetään ravinteiden haalimiseen vedestä.

[Jossu224]

Juu, tuo vedensuosikki kyllä ottaa ravinteensa lehtien kautta, mutta sitä en kyllä enää ota, kun olen eroon päässyt... Kasvissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta se tuppaa roskaamaan aika paljon.

[Liisa]

Karvalehti ainakin ottaa ravinteensa lehtiensä kautta - sillä kun ei mitään juuria edes ole (tai ei ainakaan sillä muodolla, jota akvaarioista tuppaa löytymään). Myös kelluvat ja kiviin tai juurakoihin istutettavat kasvit ottavat ravinteensa vedestä, eivät pohjasta. Tekevätkö ne sitä myös lehdillään, siihen en osaa vastata.

[jumase]

Jaavansaniainenhan on oikein perusesimerkki kasvista, joka ei käytä juuria ravinteiden ottoon. Ne on käytännössä vain tarttumahapset, joiden avulla kasvi pysyy kiinni kannoissa ja kivissä. Kaikki ravinteet otetaan suoraan vedestä lähinnä lehtien kautta.

Yleisesti ottaen tällaiset kasvit on suhteellisen helppo tunnistaa ihan vain juuristoa tarkkailemalla. Esim. vallisneriat, vesitähdikit, hatturuohot ynnä muut, joilla on pienet juuret, ovat kasveja jotka pääasiassa imevät ravinteita vedestä pohjamateriaalin sijasta.

[rain-]

Vedessä kasvavat kasvit ottavat ravinteet lehtiensä ja juuriensa kautta. Jotkut käyttävät enemmän toista tapaa, toiset enemmän toista.

Tässä sitten pätkä kasvifysiologista selitystä niin ei kirjoitukseni perustu vain mutuun. Lainaus ensimmäisestä käteen osuneesta kirjasta, Maire Pyykkö - Kasvianatomia:

"-- Tällainen johtosolukon rakenne on ominainen kasveille, joilla veden ja ravinteitten otto tapahtuu suoraan verson pinnan läpi --"

Ja mutuun. Maakasvit eivät oikein saa otettua ravinteita lehtiensä kautta, ilmassa kun on aika vähän ravinteita. Vesikasvit taas kylpevät ravinteissa, oliskin täyttä tuhlausta jättää käyttämättä niitä ravinteita jotka ovat saatavilla, sekä juurien, että lehtien kautta. Osa kasveista ei tosiaankaan kasvata edes juuria.

Ja sitten taas niihin parhaisiin vedestä ravinteet ottaviin kasveihin. Kelluskasvit ja köynnöstävät (intianvesitähdikki, argentiinanvesirutto, karttulehti, karvalehti ja niin edelleen).

[Jyrkiboy]

Maakasvit eivät oikein saa otettua ravinteita lehtiensä kautta, ilmassa kun on aika vähän ravinteita.

Paitsi hiilidioksidia, jota mekin innolla veteen liuottelemme

Eli maakasveillakin täytyy tuommoista ravinteidenottoon kehittynyttä solukkoa olla lehdillään, muutenhan olisi mahdotonta, että sademetsät, nuo maapallon keuhkot, yhteyttämisen kautta muuntaisivat ilmakehän hiilidioksidia hapeksi.

Ja kukapa meistä ei viherkasveilleen lörpottelisi ja lauleskelisi

[rain-]

No, josko sitten sanoisi että makroravinteita ja hivenaineita Hiilidioksidin ja noitten toisten ravinteitten otto kuitenkin eroaa toisistaan sen verran että ne on ihan hyvä pitää erillään.

[111na]

Tunnettu ja käytetty lannoitustapa maakasveilla on ravinneliuoksen suihkuttaminen suoraan lehdille. Sen vaikutus on nopea verraten mullan kautta tapahtuvaan. Siksi se terhakoittaa taimia hyvin heti itämisen jälkeen kun juuristo ei vielä ole kunnolla kehittynyt ja sillä saa nopean korjauksen kasvin ravinnepuutoksiin, kun multaan lisätty lannoite kunnolla on kasvin käytössä vasta viikon, parin päästä.

Toimii ainakin nopeakasvuisilla ruohovartisilla lajeilla. Myös makroravinteilla, luullakseni - ainakin suositellaan täyslannosta..

Vettähän kasvit ottavat lehdillään myös ja miksei kaikki siinä olevat ravinteet imeytyisi hyödyksi samalla? Jos kasvi on lakastunut, ensimmäisenä suihkutus lehdille!

Otsikon kysymykseen vastaisin että varmaankin kaikki vesikasvit saavat ravinteita vedenkin kautta suoraan lehdille. Tämähän tulikin jo ilmi edellä ja tarkemminkin sanottuna.

[rain-]

Juu, maakasvit saavat ravinteita ottamastaan vedestä. Ja käyttävät tietenkin hyödyksi, nitraatista mangaaniin =)

JohnD ja minä keskustelimme siitä mitä kasvit ottavat ilmasta ja siksi tähdensin sitten että muitten ravinteitten ja hiilidioksidin otto poikkeavat toisistaan sen verran ettei niistä kannata puhua samaan aikaan. Kun ne ravinteet eivät tule siitä ilmasta, vaan veden kautta ja juuriin ympäröivästä maasta, ja vedestä.

Kasvit ovat aika nokkelia olioita =)

[jumase]

Otsikon kysymykseen vastaisin että varmaankin kaikki vesikasvit saavat ravinteita vedenkin kautta suoraan lehdille. Tämähän tulikin jo ilmi edellä ja tarkemminkin sanottuna.

Varmasti kasvi kuin kasvi imee ravinteita sieltä mistä niitä saa. Tuli ne sitten juurista, varresta tai lehdistä. Eri lajeilla on kuitenkin huomattavasti eroa, kuinka hyvin esimerkiksi juuri lehtien kautta pystytään imemään ravinteita. Esimerkiksi miekkakasvit ovat tunnetusti kovin nirsoja pohjan suhteen. Vaikka vedessä olisi ravinteita mielin määrin ne tahtovat kuolla kupsahtaa, jos pohja on ravinneköyhää. Aivan samalla tavalla homma toimii myös toisin päin. Jaavansaniainen ei viihdy pohjassa vaikka sitä olisi lannoitettu kuinka. Sen sijaan vedessä olevia ravinteita se kyllä käyttää ja menestyy ravinteikkaassa vedessä erittäin hyvin. Mutta heti jos vesi on ravinneköyhää, alkaa vääjämätön polku kohti kuolemaa.

[Jossu224]

Otsikon kysymykseen vastaisin että varmaankin kaikki vesikasvit saavat ravinteita vedenkin kautta suoraan lehdille.

En ajatellut ihan loppuun asti, kun tuon kysymyksen laitoin... tietysti kaikki vesikasvit ottavat ravinteita myös vedestä, lehtien kautta, mutta tarkoitin että mitkä kasvit pääasiallisesti ottavat niitä veden kautta?

Yleisesti ottaen tällaiset kasvit on suhteellisen helppo tunnistaa ihan vain juuristoa tarkkailemalla.

Juuria ei valitettavasti akvaarioliikkeissä pääse näkemään. Eikä liikkeissä aina olla niin kovin tietoisia kasvien ravinteen otosta.

[rain-]

Kuten sanoin jo tuolla aiemmin, pintakasvit ja köynnöstävät. Pistia, limaska, kellusheinä, kellussaniainen, amerikankilpukka, kellustähtisammal, argentiinanvesirutto, intianvesitähdikki, tammenlehväruoho, karttulehti, pennilehti, konnanputki, vesirutto, karvalehti, vedensuosikki, vesisaniainen ja lista jatkuu

[Jossu224]

rain-: Kiitos! Vihdoin joku ymmärsi mitä halusin..