Valaistus ja matalat kasvit

[kirjoplaty]

Ensin ajattelin uuteen akvaarioon sinisensävyistä valoa, mutta mites on, onko kasvien kannalta hyvä? Jos ei niin sitten ajattelin, että ostan lyhyemmän loisteputkivalaisimen kuin mitä akvaario on pitkä. Näin saisi akvaarion hämärämmäksi. Onko toimiva idea?

Valaistus kalojen mukaan, kasveiksi ajattelin jaavansammalta, ja lisäksi joku ehdotti melalehtiä hämärään akvaarioon, mutta mitä lajia? Olen jossain akvaariokirjassa ( oliko se sitten J. Järven kirjoittama) nähnyt myös hyvin matalaksi kasvavaa, ehkä n. 2-3 cm korkeaa kasvia, joka peitti mukavasti pohjan. Se oli kaunista kasvia, mutta viihtyykö tuollaiset hämärässä? En muista kasvin nimeä.

Ja vielä: onko kellussammal harvinainen eläinkauppojen valikoimissa? Se oli ihanan näköinen pintakasvi ja sitä olisi kiva saada, eikö piikkisilmät tykkääkin pintakasveista? Mutta tuossa ei taida olla minkäänlaisia "juuria"?

[jarvij]

En ole minä kirjaa kirjoittanut; vain nettisivut.
Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen pääasiassa sinistä ja punaista valoa (kellanvihreää ja vihreää ne tarpeettomama heijastavat takaisin).
Ns. kasvilamput lhettävät juuri siksi sinipunaista valoa, joka voimakkaanakin näyttää ihmissilmään hämärältä. Lisäksi tuo violetti valo vaikuttaa luonnottomalta (makuasia, kuitenkin)

Kellussammal on kotimainenkin kasvi eli sitä saattaa löytyä luonnostakin.
Joissakin liikkeissä saattaa ajoittain olla ja tilaamalla saanee.

[maketzu]

Valaistus kalojen mukaan, kasveiksi ajattelin jaavansammalta, ja lisäksi joku ehdotti melalehtiä hämärään akvaarioon, mutta mitä lajia?

Varsin monet melalehtilajit sopivat hämärään. Aluksi voisit ottaa vaikka ruskomelalehtiä ja punamelalehtiä. Ne ovat helpoimmat. Soveltuvat etualalle ja keskiosaan.

Myös tuo jaavansammal viihtyy hämärässä.
Ja mainitsisin vielä jaavansaniaisen. Soveltuisi taustalle kantoon tai kiveen istutettuna.

[seia]

Tässä threadissa kokosin kirjoista lukemaani vähempään valoon tyytyvistä kasveista. Ehkä siitä on apua. (Ja edelleen sitä saa paremmin tietävät kommentoida )

Lisäksi, suomalaisen kirjoittama akvaariokirja on suurella todennäköisyydellä ollut joku Markku Varjon lukuisista teoksista.

[KtMan]

Suosittelisin loisteputkeksi Sylvania Aquastar:a 10000K
Ihan sen takia että on valoteholtaan pienempi mutta teho on tasaisempi pinnan ja pohjan välillä.
Kaikkihan tietävät että sininen tunkeutuu syvemmälle kuin kellertävät sävyt ja näin ollen sininen on pinnalla ja pohjan välillä lähemmäs saman tehoinen. Jos taas käyttää kellertävää tehoputkea niin pinnalle jää paljon valoa josta rihmalevät kavereineen lähtee helposti leviämään, pohjalle jää kuitenkin samat lumenit kun olisi valaistu heikkotehoisemmalla sinisellä.
Pointti korostuu mitä syvemmälle mennään.

T:Krisse

[111na]

Krisse, hieman hämmästyin! Osaatko sanoa paljonko vaikkapa keltainen häviää vaikkapa metrin matkalla tai puolessa metrissä, mikä on vielä yleinen kotiakvaarion syvyys? Olen vielä siinä käsityksessä, ettei noissa syvyyksissä ilmiöllä ole vielä vaikutusta. Sininen on toki aallonpituus, joka syvimmälle tunkeutuu, mutta akvaariossa keinovalon alla valon määrä tavalliseen tapaan vähenee suhteessa etäisyyteen valonlähteestä.

[KtMan]

Krisse, hieman hämmästyin! Osaatko sanoa paljonko vaikkapa keltainen häviää vaikkapa metrin matkalla tai puolessa metrissä, mikä on vielä yleinen kotiakvaarion syvyys? Olen vielä siinä käsityksessä, ettei noissa syvyyksissä ilmiöllä ole vielä vaikutusta. Sininen on toki aallonpituus, joka syvimmälle tunkeutuu, mutta akvaariossa keinovalon alla valon määrä tavalliseen tapaan vähenee suhteessa etäisyyteen valonlähteestä.

Tatu Vaajalahti on mittaillut tuolla Merivesipuolella:-> http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 80&start=0
Valon katoamista
Efekti on voimakkaampi akvaariossa kuin luonnossa, vaikka pojilla on käytössä tehokkaat siniset monimetallit, niin pinnan tuntumassa vastaa 10m:n syvyyttä ja pohjassa 40m:n, tuossa etualalla pohjalla etulasi heijastaa (kerää) valoa, kuten Tatu sanoo.
Voidaan vain kuvitella kuinka käy keltaisen valon.

T:Krisse

[111na]

Valo häviää etäisyyden neliössä. Aurinko on niin kaukana maapallosta, ettei sitä siinä huomaa. Keinovalossa häviäminen pätee täysin kaavan mukaisesti ilman heijastimia. Heijastimia ovat mm. akvaarion etu- ja takaseinä.

Vedessä tuo etäisyydestä tuleva häviämisilmiö on käsittääkseni sama. Oman lisänsä valon intensiteettiin tuo eri värien veteen tunkeutuminen. En edelleenkään usko että jossain puolen metrin vedensyvyydessä olisi havaittavaa eroa näkyvillä aallonpituuksilla tässä suhteessa.

[KtMan]

...En edelleenkään usko että jossain puolen metrin vedensyvyydessä olisi havaittavaa eroa näkyvillä aallonpituuksilla tässä suhteessa.

Meillä eri usko. En minäkään usko että auringonvalon suhteen ½m vaikuttaisi kovinkaan paljoa, mutta keinovalo ja etenkin loisteputken hävikki on merkittävä.
Jostain syystä esimerkiksi rusolehden ennen niin punainen pinnassa kasvanut latva uudelleen istutettuna pohjaan menettää punaisen värinsä.
Onko mielestäsi paineen vaikutus sitten syypää ?

T:Krisse

[111na]

En puhu nyt kasveista, vaan en yksinkertaisesti ymmärrä väitettäsi sinisen pienemmästä intensiteetin erosta pinnan ja pohjan välillä akvaariossa muihin väreihin verraten.

[KtMan]

En puhu nyt kasveista, vaan en yksinkertaisesti ymmärrä väitettäsi sinisen pienemmästä intensiteetin erosta pinnan ja pohjan välillä akvaariossa muihin väreihin verraten.

Onko se minun asiani, jos et ymmärrä?
Valon tunkeutumiseen veteen vaikuttaa
aallonpituus
heijastuskulma
ja veden kirkkaus/irtopartikkelit

T:Krisse

[111na]

Onko se minun asiani, jos et ymmärrä?

Heh heh. Siinä linkissäsi ei asiasta mainittu mitään.
Mutta kysyin sitä tässä:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 07#3475807

On normaalia, että pohjalla on neljäsosa valosta mitä pinnalla, kun valo on syvyyden etäisyydellä pinnasta.

[RPekka]

En minäkään usko että auringonvalon suhteen ½m vaikuttaisi kovinkaan paljoa, mutta keinovalo ja etenkin loisteputken hävikki on merkittävä.
Jostain syystä esimerkiksi rusolehden ennen niin punainen pinnassa kasvanut latva uudelleen istutettuna pohjaan menettää punaisen värinsä.
Onko mielestäsi paineen vaikutus sitten syypää?

Miten se valo tai vesi tietää mistä lähteestä se fotoni on tulossa. Auringosta, monimetallivalosta ja loisteputkesta tulee samanlaista valoa, joskin spektrien koostumus on erilainen, kuitenkin 942-monimetallin ja 940-loisteputken valo on koostumukseltaankin hyvin lähelle samaa.

Siniset aallonpituudet absorpoituu veteen vähemmän kuin punaiset ja kuvan perusteella puolen metrin (suola)vesikerroksella on jo mainittava vaikutus, 700 nm punaisesta on hävinnyt jo 20%.

Tuo rusolehtiesimerkki ei oikein toimi, miksi latva ei kärsisi jos se katkaistaan. Paineen vaikutuskin pitäisi tutkia niin että lisätään altaaseen puoli metriä vettä ja korjataan valon määrä niin että latvan kohdalle tuleva valo on samanlaista. Jos taas tutkittaisiin valon vaikutusta niin veden määrä pitäisi pitää vakiona ja muuttaa valoa niin että latva saisi samanlaista valoa kuin pohja.

[111na]

Mielenkiintoista. Tuo taas sekoittaa mukavasti pohdintoja lamppujen hyvää värintoistoa ja hyvää vaikutelmaa haettaessa. Keltainen näyttäisi pitävän pintansa punaista paremmin ja vihreä erittäin hyvin.

Selittänee osaltaan myös monimetalleissa suositun 4200 Kelvinin valon näyttävyyttä 5200 Kelviniin verraten. Lämpimyyttä omasta '5200-akvaariosta' näytti puuttuvan (ra yli 90) ja siinä oli myös liikaa vihreyttä. Nämä paranivat turvelisäyksellä.

Kiitoksia, korjaan käsitystäni sopivasti. Kuitenkin valon häviäminen etäisyyden mukaan on ratkaisevaa ja värien käyttäytyminen tuo oman lisänsä siihen.

[KtMan]

Miten se valo tai vesi tietää mistä lähteestä se fotoni on tulossa. Auringosta, monimetallivalosta ja loisteputkesta tulee samanlaista valoa...

Niin mutta eri kulmassa, jos verrataan loisteputkea ja monimetallia. Monimetallissa keltaisenkin valon saa ammuttua pistemäisesti pystysuoraan alaspäin, kun taas loisteputkesta vain pieni osa tulee suoraan veteen ja loput kimpoilee heijastimien kautta saavuttaen veden pinnan viistossa kulmassa ja kun vain sininen osaa taittua jää se vahvimpana jäljelle.
Jäin vähän kärryiltä tuon Rusolehden kanssa, ei se mitään

T:Krisse

[111na]

Niin mutta eri kulmassa, jos verrataan loisteputkea ja monimetallia.

Enemmän kuin valon suunta, joka yleisesti monimetalleissakin on hyvin laajakulmainen, vaikuttaa loisteputken sijainti lähempänä vedenpintaa. Kun mitataan valo viiden sentin päässä valonlähteestä ja verrataan tulosta 50 sentin päässä, ero on todella hurja.

[Silakka]

Valo häviää etäisyyden neliössä. Aurinko on niin kaukana maapallosta, ettei sitä siinä huomaa.

Valon (tai säteilyn muutenkin) intensiiviteetti pienenee pallomaisesta (kuten aurinko) lähteestä pois liikuttaessa ko. neliökaavan (etäisyys tuplaantuu -> intensiiviteetti 1/4) mukaisesti labraoloissa. Siis sikälimikäli välissä ei ole mitään hiukkasia jne blokkaamassa valoa/säteilyä.

Tällä jutulla ei oikeastaan ole paljoakaan tekemistä sen kanssa jos akvaa valaistaan jollain keinotekoisella valolla.

[111na]

Tällä jutulla ei oikeastaan ole paljoakaan tekemistä sen kanssa jos akvaa valaistaan jollain keinotekoisella valolla.

On sillä. Huomataan kuinka yhdensuuntaista valo on, kun se piirtää terävät varjot. Parhailla heijastimilla saadaan valo kyllä aika spottimaiseksi ja kapea-alaiseksi, mitta se ei ikinä vaikuta lähellekään paljoa kuin etäisyys valosta, mikä aurinkoesimerkissä on käytännön kannalta ääretön.


Edit, Summa summarum:

Kun nostaa akvaarion valon kattoon, pinnalla ja pohjalla on lähes sama valoisuus. Ero johtuu silloin pääasiassa enää esim. veden hiukkasista ja eri aallonpitoisuuksien kulusta vedessä ym. seikoista.

[Silakka]

On sillä. Huomataan kuinka yhdensuuntaista valo on, kun se piirtää terävät varjot. Parhailla heijastimilla saadaan valo kyllä aika spottimaiseksi ja kapea-alaiseksi, mitta se ei ikinä vaikuta lähellekään paljoa kuin etäisyys valosta, mikä aurinkoesimerkissä on käytännön kannalta ääretön.

Siis, puhuin kolmiuloitteisessa avaruudessa olevasta pistemäisestä valonlähteestä, joka lähettää valoa jokaiseen suuntaan. Kuten aurinko. Silloin toi neliöjuttu pitää paikkansa. Tällä jutulla taas on aika vähän sen tekemistä sen kanssa.

---------

Lisäyksenä vielä, ja toi on siis labraolosuhteissa.

Todellisessa elämässä valon määrä vähenee enemmän, koska tiellä on kaikenlaista sälää.

Valo, jolla on pisin aallonpituus, kärsii vähiten näistä törmäyksistä.

[111na]

Hops, hyvä on! Asia tuli selväksi. (Meni ristiin postit tuon lisäykseni kohdalla.)

[Silakka]

Hops, hyvä on! Asia tuli selväksi. (Meni ristiin postit tuon lisäykseni kohdalla.)

ok

siis ponttina oli vaan se, ettei pidä sotkea tuota neliö juttua auringon kanssa tähän hommaan...

sitten tästä vielä:

Kun nostaa akvaarion valon kattoon, pinnalla ja pohjalla on lähes sama valoisuus. Ero johtuu silloin pääasiassa enää esim. veden hiukkasista ja eri aallonpitoisuuksien kulusta vedessä ym. seikoista.

Hmm... mistä sitten johtuukaan (no vedestä ja siinä killuvasta töhnästähän se johtuu), niin kyllähän noista tatun mittauksista näkee sen, että valoa tulee pohjalle vain n. puolet siitä mitä pinnalle.

Kattoon nostamisesta, siis olettaen että valo ei pääse leviämään muualle, vaan sulla on sellainen heijastin joka suuntaa sen tiiviinä kiilana alaspäin.

[111na]

Ei vain laboratoriossa, vaan myös ihan käytännössä, vaikkapa valokuvauksessa, valon hävikki on hyvin lähellä tuota kolmea neljäsosaa matkan tuplaantuessa lampusta.

Tavanomainen heijastin antaa valoa enemmän sinne mihin tarvitaan, muttei juurikaan vaikuta tähän ilmiöön.

[KtMan]

Pysyn edelleen suosituksessani alkuperäiselle kysyjälle tämän 10000K putken suhteen, ensimmäisen viestini mukaisin perustein

T:Krisse

[Silakka]

Ei vain laboratoriossa, vaan myös ihan käytännössä, vaikkapa valokuvauksessa, valon hävikki on hyvin lähellä tuota kolmea neljäsosaa matkan tuplaantuessa lampusta.

Niin.. no eihän sen sinänsä, kun hommaa miettii, pidä (tietty, pitäis mennä nukkumaan..) joka suuntaan sojotaa. Jos valo lähtee levenevänä kiilana, niin samanlailla sen kiilan läpileikkauksen pinta-ala levenee.

Mutta, edelleen, toi neliöjuttu johtuu vain tän pinta-alan kasvamisesta. Toimisi siis tyhjiössä. Kuinka paljon vesi tai ilma valoa vaimentaa, niin enpä tiedä. Vesi tietty enemmän, kun on tiheämpää.

Mikäköhän tässä nyt taas olikaan se perimmäinen pointti.. se että vaihtuuko valon spektri akvan pohjalla?

---------

Tavanomainen heijastin antaa valoa enemmän sinne mihin tarvitaan, muttei juurikaan vaikuta tähän ilmiöön.

Jos mittaat valoa (esim. 10cm päässä, ja sitten 100cm päässä), niin ethän sä sitä tiedä mistä se valo tulee. Suoraan lähteestä vai heijastimen kautta.

Jos osa tulee heijastimen kautta, niin se on sama tilanne kuin pykälää vahvempi valonlähde josta osa menis muihin suuntiin.

[111na]

Krissellähän tuo pointti taitaa olla kuitenkin!

Mutta usko pois, tai vaikka mittaa valoa erilaisista lampuistasi metrin päästä, kahden, neljän jne! Kummasti se valo vain häviää etäisyyden neliössä jotakuinkin heijastimen tyypistä riippumatta. Jatko-osassa sitten veden läpi samoin pykälin.



(Alkaa olemaan aika myöhä, mutta oma pointtini lienee nähtävissä näistä kaikista yhteensä. Huomiseen,)



Aamulla:

Kysyttiin loisteputkea mm. jaavansammalelle. Jos taas vastattaisiin otsikon kysymykseen yleisemmin ja haluttaisiin huomioida myös ettei pinnan ja pohjan välille tule hirmuista valoeroa, on parasta käyttää voimakasta valonlähdettä korkealla vedenpinnasta. Esimerkiksi monimetallilamppu tai lamppuja 20-30 sentin korkeudella. Ainakin jos veden syvyys on lähempänä 50 senttiä.

Valon sävy on enemmän makuasia ja leväongelmiin aina runsaasti syitä.

Kysyjä mainitsi että valo on enemmänkin kaloille kuin kasveille. Kivaan valoon pääsisi pienillä halogeenilampuilla, joita saa ainakin 3000- 5000 Kelvinin arvoilla erinomaisin värintoistoin. Ja ne ovat kasveillekin erinomaisia.