Kalojen lopetus

[Jyrkiboy]

Tuolta löytyy kuva kalasta, jonka lopetin mielestäni oikein.

http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kystat.php

Eli kala akvaariosta haavilla pienempään astiaan, astian kanssa pihalle, käteen kertakäyttöiset muovihanskat (apteekista, saa tukevamman otteen kalasta ts. ei lipsu), oikeaan käteen puukalikka, vasempaan käteen kala, napakka isku päähän ja se on siinä. Valokuvauksen jälkeen katkaisin vielä varalta puukolla pään pois ja hautasin kalan maahan.

Jos ei pysty paria sekuntia pureen hammasta, niin lorottaa sitä neilikkaöljyä sitten sinne pienempään kuljetusastiaan ja pyytää poikaystävää tai siskonmiestä ajamaan autolla yli.

Mutta ei keitetä elävältä

[Juissi]

Joo, vain ravut keitetään elävältä...

Itse en lähde tuhlaamaan rahaa öljyihin tms. aineisiin tässä asiassa. Kala vain muovipussiin ja joko a) vasaralla lyttyyn tai b) navakka isku muovipussilla lavuaarin reunaan jos kala on tarpeeksi painava. Ei ole tähän mennessä eväkään värähtänyt käsittelyn jälkeen.

Kuullostipas teurastajan tekstiltä...

-Juissi

[HEZZU]

Joo, vain ravut keitetään elävältä...

Itse en lähde tuhlaamaan rahaa öljyihin tms. aineisiin tässä asiassa. Kala vain muovipussiin ja joko a) vasaralla lyttyyn tai b) navakka isku muovipussilla lavuaarin reunaan jos kala on tarpeeksi painava. Ei ole tähän mennessä eväkään värähtänyt käsittelyn jälkeen.

Kuullostipas teurastajan tekstiltä...

-Juissi

Minä käytän vaihtoehtoa a. Hyvin kupsahtaapi.

[Fisustaja]

Joo, vain ravut keitetään elävältä...

Itse en lähde tuhlaamaan rahaa öljyihin tms. aineisiin tässä asiassa. Kala vain muovipussiin ja joko a) vasaralla lyttyyn tai b) navakka isku muovipussilla lavuaarin reunaan jos kala on tarpeeksi painava. Ei ole tähän mennessä eväkään värähtänyt käsittelyn jälkeen.

Kuullostipas teurastajan tekstiltä...

-Juissi

Minä käytän vaihtoehtoa a. Hyvin kupsahtaapi.

Ääh. En viitsi turhaan kaivaa mitään lekaa, kun sakset vain pään sivulle.. *naps* ..ja pää lähtee. On toiminut. Toisaalta jos joku isompi kyrmyniska pitää hengiltä saada niin kaivetaan sitten vaikka kirves esiin jos on tarpeen.

[mysli]

Edelleen korostan ja alleviivaan, että nopein ja kivuttomin tapa olisi lopettaa kala mekaanisesti saksilla, veitsellä leikkaamalla tai kalikalla lyömällä, mutta jollei se jostain syystä onnistu, niin sitten nukuttaminen on se paras konsti.

Riittäisikö pelkkä nukutus neilikkaöljyllä ja sitten tappavan yliannostuksen antaminen? Olen useammaltakin kalalta katkaissut puukolta pään, mutta nykyisten kohdalla tuskin siihen pystyn, tahtoisin silti hoitaa lopetuksen itse.

Jos kiduksissa ei moneen tuntiin tapahtu mitään liikettä, niin eikö se jo riittäisi todisteeksi kalan kuolemasta, jos vielä varmistaisi asian siirtämällä eväkkään puhtaaseen veteen ja varmistamalla, ettei mitään virkoamista tapahdu..

Ja nyt kun joku pitää minua kuitenkin liian hempeänä ja vastuutani pakoilevana, niin teen vertauksen muihin lemmikkeihin. Harva meistä pystyisi kissaltaan, kaniltaan tai koiraltaan päätä irroittamaan, vaikka heitäkin varmaan löytyy. Oletus siitä, että akvaristin on aina tarvittaessa pystyttävä pilkkomaan lemmikkinsä on aika painostava.

[jarvij]

No mutta hyvänen aika. Kissat ja koirat nukuttaa eläinlääkäri. Eiköhän hän osaa laskuttaa myös kalan lopettamisesta.

[mysli]

No mutta hyvänen aika. Kissat ja koirat nukuttaa eläinlääkäri. Eiköhän hän osaa laskuttaa myös kalan lopettamisesta.

Luulisin osaavan. Mutta en usko eläinlääkärin tekevän kotikäyntiä kalan vuoksi. Ja mikäli hän nukuttaisi kalan samoin neilikkaöljyllä, niin osannen tuon hoitaa itsekin. Lisäksi jos eläinlääkäreiden ohje on kalojen lopetus keittämällä, niin ammattilaiseen turvautuminen kuulostaa entistä huonommalta.

Kysytään sitten niin päin, että kun lopetan kalan vain neilikkaöljyä käyttämällä, niin onnistuuko se edellä esittämälläni tavalla, vai olisiko vielä jotain erityistä huomioitavaa?

[jarvij]

Neilikkaöljyllä nukuttamisen jälkeen kala on lopetettava vaikka leikkaamalla pää irti tai muulla varmalla tavalla.
Tässä ei ole mitään sen enempää tulkitsemista.

[mysli]

Neilikkaöljyllä nukuttamisen jälkeen kala on lopetettava vaikka leikkaamalla pää irti tai muulla varmalla tavalla.
Tässä ei ole mitään sen enempää tulkitsemista.

Enpä sitten tulkitse. Mutta tuon muun varman tavan saatan päättää toiseksikin.

[LaGo^]

Onko jarvij ajatellut että ei sitä kalaa keitetä.
Keittäminenhän on kypsyttämistä kylmästä kuumaan.
Kala suoraan kuumaan, (kiehuvaan), itse laitan kituvat/ epämuodostuneet kalat pää edellä kuumaan veteen.
Ne kuolevat aivan heti.

[VilleJ]

Kala suoraan kuumaan, (kiehuvaan), itse laitan kituvat/ epämuodostuneet kalat pää edellä kuumaan veteen.
Ne kuolevat aivan heti.

Höpönhöpön! Ei kala kuole välittömästi, varsinkaan suuremmat. Hyvin pienit neontetrat voivat kuollakin "välittömästi", mutta keittäminen elävältä ei ole mikään ratkaisu - olkoonkin se vesi kiehuvaa. Et sinäkään kuolisi välittömästi, jos tipahtaisi kiehuvaan veteen.

[LaGo^]

No, ei riittäisi kantti teurastaa millään puukolla/saksille etc yhtään lemmikki kalaa.
Onhan noita keinoja.

[Minnie]

Onhan noita keinoja.

Toivon todella, ettei se keittäminen ole "se" keino? Nopeasti ja kerralla tehty niskojen poikki napsaiseminen saksilla, veitsellä tai sormin ei pitäisi olla vaikeaa. Mielestäni lähtökohtana pitäisi olla kuitenkin se kalan etu eli kivuttomin ja nopein kuolema, ei se että miten kalan lopettaminen olisi sinulle helpointa.
Eli älä siis "keitä" niitä kaloja.

[Latta]

Tämä on tällainen ikuisuus-kysymys.. koskaan ei päästä yksimielisyyteen ja toiset kannattaa keittämistä, vaikka se olisi kuinka väärin. Kaikki taitaa kuitenkin perustua vaan siihen, että mihin ihminen pystyy. Toiset eivät halua tappaa kalaa "omilla käsillään" vaan mieluummin tiputtavat sen kiehuvaan veteen.

Kun hankin akvaarioni päätin että jos joku kala sairastuu olen valmis lyömään nuojalla päähän. Tällaiselle herkälle neiti-ihmiselle se ei ole tod. helppoa, mutta pidän kovasti kaloistani ja olen valmis tekemään mitä vaan kunhan ne eivät kärsi. Kerran on tällainen ikävä tilanne tullut, ja täytyy myöntää että kyllä huusin ja itkin itse kuin syötävä kun kalaa piti lyödä Laitoin kalan nopeasti pussiin ja salaman nopeasti vain nuijalla päähän.. Eihän se mitään kaunista ollut, mutta pääasia ettei kala jäänyt kitumaan. Mielestäni se oli kivuttomampi vaihtoehto kuin keittäminen. Koko loppu illan olin ihan järkyttynyt, ajattelin vain sitä kala-parkaa. Valitettavasti kalojen lopettaminen kuuluu myös akvaarioharrastukseen, onneksi sitä ei tarvitse tehdä kovin usein

[*anne*]

Eiköhän tämä jo riitä tästä aiheesta. Kukin tappaa omalla tavallaan. Miksi kukaan ei ole vielä ehdottanut, että syöttää kalan kissalle? Tuoretta ja vielä elävää kalaa ja kala ei kärsi Paitsi, jos kisu ei tykkääkään kalasta.. Mutta silloinhan se pitää syöttää kissalle

[Mie]

Miksi kukaan ei ole vielä ehdottanut, että syöttää kalan kissalle? Tuoretta ja vielä elävää kalaa ja kala ei kärsi Paitsi, jos kisu ei tykkääkään kalasta.. Mutta silloinhan se pitää syöttää kissalle

Luulen että et ollut tosissaan, mutta en menisi syöttämään sairasta kalaa, millekkään elukalle

[VilleJ]

Tämä on tällainen ikuisuus-kysymys.. koskaan ei päästä yksimielisyyteen ja toiset kannattaa keittämistä, vaikka se olisi kuinka väärin. Kaikki taitaa kuitenkin perustua vaan siihen, että mihin ihminen pystyy.

(tässä kohden pitäisi kuulua se piip-ääni) Väärä vastaus! Ei ole ikuisuus-kysymys vaan tietämättömyys. Yksimielisyyteen ei tarvitse päästä, koska on turha väitellä henkilöiden kanssa, jotka kannattavat kalan keittämistä - onhan ilmiselvää, etteivät he tiedä siitä mitään. Eikä kysymys ole siitäkään mihin ihminen pystyy. Helpompi tuota neilikkaöljyäkin on käyttää kuin ensin keittää vettä ja riiputtaa kalan pyrstöevästä ja tipauttaa se sinne veteen. Lisäksi kookas kala takuulla hyppää kattilasta pois!

Kysymys on lähinnä siitä, kuinka nopeasti aivot "tuhoutuvat", kun kala joutuu kuumaan veteen.

[Latta]

Tarkoitin tuolla ikuisuus-kysymyksellä sitä, että tästä voidaan kinastella täällä ikuisuus ja silti nämä keittäjät eivät luovu tavoistaan. Aina ilmaantuu jostain uusia akvaristeja jotka lopettavat kalansa keittämällä. Eli yksimielisyyteen ei päästä.

No asioita ei kannata yleistää. Joissain tapauksissa kyse on siitä mihin ihminen pystyy. Itselläni on monta tuttua joilla on akvaario ja he ovat keittäneet kalansa kuoliaiksi. Kun kysyin miksi, he vastasivat "en minä pysty siihen että leikkaisin sen pään poikki". Heidän mielestään oli paljon helpompaa tiputtaa kala kuumaan veteen, kuin omilla käsillään tappaa kala.. Ehdotin heille että hankkikaa neilikkaöljyä, mutta oli sekin jotenkin vaikeaa.. heidän mielestään keittäminen oli helpointa. Heidän kohdallaan asia oli ainakin niin, että he lopettivat kalansa niin miten he pystyivät sen tekemään, mikä on mielestäni väärin, koska ei siinä tilanteessa pitäisi ajatella itseään vaan sitä kalaa. Surullista mutta totta.

[mysli]

Tarkoitin tuolla ikuisuus-kysymyksellä sitä, että tästä voidaan kinastella täällä ikuisuus ja silti nämä keittäjät eivät luovu tavoistaan. Aina ilmaantuu jostain uusia akvaristeja jotka lopettavat kalansa keittämällä. Eli yksimielisyyteen ei päästä.

Minä lopetin kalat keittämällä, koska kuvittelin sen olevan paras tapa kalankin kannalta. Kun kuulin perusteluineen ettei näin ole, lopetin tuon tavan käytön samantien ja opettelin sen siistin pään irroituksen. Eihän sekään kivalta tunnu, mutta tiedän sen olevan oikein, se riittää. Keittämään en enää yhtään kalaa pystyisikään.

Yksimielisyyden luulisi vallitsevan siinä, että kalan on saatava kuolla mahdollisimman tuskattomasti. Jos väärien neuvojen ja esimerkkien jakelun lopettaa, on tämä uusille harrastajillekin pian itsestäänselvyys.

[Taija]

Toisaalta kipuhan toimii eläimillä suojatoimintona (kasta kätesi kiehuvaan ruokaöljyyn niin refleksin omaisesti vetänet sen pois melko sutjakkaaseen tahtiin) ja auttaa siten selviämään luonnollisessa kilpailussa.

Mielestäni olisi outoa, jos kaloilla olisi kovin primitiivinen kyky tuntea kipua - selkärankaisiakin vielä ovat.

Reagoiminen kudostuhosta aiheutuvaan ärsykkeeseen on eri asia kuin kivun aistiminen ja siitä kärsiminen. Esimerkissäsi kyseessä on vieläpä heijaste, jonka toiminta ei tarvitse edes ihmisellä kipuaistimusta.

Joku täällä keskustelupalstalla taisi jo mainita uusimman Tiede-lehden tekstipätkästä, joka käsitteli kalojen kärsimistä. Kaloilla ei ole aivokuorta, jossa ainakin ihmisellä kipu aistittaneen.

En muuten ota kantaa aiheeseen paitsi toteamalla, että pelkällä maalaisjärjellä asiaa ei kannata ratkaista. Parempi toki pelata varman päälle.

Viilataan vielä, kun nyt sattui itseä kiinnostava aihe...
Tietoinen kipuaistimus, eli se, kun kivulle annetaan merkitys, tapahtuu ihmisellä pääasiassa aivokuoren assosiaatioradoissa. Kuitenkin primitiivisen kivun aistimusta tapahtuu jo talamuksessa, joka on suuri hermotumake aivojen vanhemmissa osissa. Vaikka kaloilta aivokuori puuttuisikin kokonaan (??), kyllä niillä varmaan talamus on silti tallessa. En jaksa muutenkaan uskoa, että minkään selkärankaisen kipuun reagoiminen olisi vain refleksiivistä toimintaa, siis vailla tietoista aistimusta. Tästä tietenkin saisi aikaan mahtavat keskustelut eri lajien ajattelun lahjoista.

Ja minä en kyllä ole vielä keksinyt yhtään syytä lopettaa kaloja muuten kuin nukuttamalla ensin.

[Latta]

Tarkoitin tuolla ikuisuus-kysymyksellä sitä, että tästä voidaan kinastella täällä ikuisuus ja silti nämä keittäjät eivät luovu tavoistaan. Aina ilmaantuu jostain uusia akvaristeja jotka lopettavat kalansa keittämällä. Eli yksimielisyyteen ei päästä.

Minä lopetin kalat keittämällä, koska kuvittelin sen olevan paras tapa kalankin kannalta. Kun kuulin perusteluineen ettei näin ole, lopetin tuon tavan käytön samantien ja opettelin sen siistin pään irroituksen. Eihän sekään kivalta tunnu, mutta tiedän sen olevan oikein, se riittää. Keittämään en enää yhtään kalaa pystyisikään.

Yksimielisyyden luulisi vallitsevan siinä, että kalan on saatava kuolla mahdollisimman tuskattomasti. Jos väärien neuvojen ja esimerkkien jakelun lopettaa, on tämä uusille harrastajillekin pian itsestäänselvyys.

Kuten aqua kirjoitti usein kyseessä on tietämättömyys. Ja tällöin vastuuntuntoiset akvaristit ottavat neuvosta vaarin. On siis tärkeää että akvaario-aiheisilla sivustoilla asiasta kerrotaan ja täällä palstalla sitä käsitellään aina silloin tällöin.. uusia akvaristeja kun tulee jatkuvasti ja heillä saattaa olla väärää tietoa.

[Mie]

Ja minä en kyllä ole vielä keksinyt yhtään syytä lopettaa kaloja muuten kuin nukuttamalla ensin.

Jos käyt ongella, niin en usko että nukutat kalan ennen kun tapat sen?
No tietysti se on IHAN eri juttu kun, akvaario kalat on "lemmikkejä".
Mutta kun täällä on puhuttu niin paljon että, mikä on tuskatonta, että kyllä se on sillä tavalla ihan sama asia sitten ongella käydessä!
Minun mielestäni se kalan pään katkaiseminen, riittää ilman mitään nukutuksia, mutta saahan toki nukutuksen ensin antaa!
Eriasia jos kyseessä olisi joku koira tai kissa.

[Taija]

Haluamatta kuullostaa tekopyhältä, olen viimeksi onkinut viisivuotiaana, enkä itse pystyisi laittamaan matoa koukkuun, saati tappamaan onkimiani kaloja. Lemmikin lopettaminen tosiaan on mielestäni eri asia. Siihen on pystyttävä, ja lemmikin ehdoilla. Nyt en siis tosiaan halua moralisoida ketään muuta, itse vaan olen hieman (yli?) herkkä.

[Adrianna]

Ihan pakko tähän vielä iskeä toisenlaista kuvakulmaa, eli tätä kalastaja-perspektiiviä, jota muutama on jo tarjonnut.

Kalan kivusta: Jos ikinä olet nähnyt kun täkykala (n. miekkapyrstön kokoinen maikki eli rantamaija) ui puoli tuntia ympyrää, koska sen pään läpi on työnnetty koukku, silmänkohdalta läpi ja toisen ulos, tiedät että kala tuntee kipua.

Kalan lopettamisesta: Ei pieni kala ole vaikeampi lopettaa kun suurikaan, jollei kyseessä ole tosi suuri kala, puolta metriä pidempi.
Ei se haukipaini todellakaan ole kivaa.
Kuitenkin, kyseessä jos on ahven (kotoinen tai trooppinen) niin helpointa on lykätä joko peukku suuhun ja niskat nurin (tuntuu pahalta, tiedän) tai selkäranka puukolla poikki.
Pienemmiltä kaloilta selkäranka puukolla. Selkärangassahan kulkevat hermoradat. Ei impulsseja, ei kipua, right?

Vielä tuosta "pystymisestä":
Tosi metsämies ampuu ITSE oman koiransa, kaikkien vuosien jälkeen mies on koiralle san velkaa, ettei se kärsi ja kidu. Luopuminen on sekin rakastamista.
Vertauskuva

[mjalava]

Vielä tuosta "pystymisestä":
Tosi metsämies ampuu ITSE oman koiransa, kaikkien vuosien jälkeen mies on koiralle san velkaa, ettei se kärsi ja kidu. Luopuminen on sekin rakastamista.
Vertauskuva

Vaikka koira ehkä on vähän eri asia kuin kala sikäli, että se kiintyy omistajaansa paljon voimakkaammin, on tuossa tuon pystymisen osalta selvä pointti. Ja jos nyt sitä koiravertausta jatkaa, niin eiköhän äkkilähtö koiralle rakkaassa ympäristössä ole "onnellisempi" loppu kuin "nukutus" eläinlääkärin vastaanotolla?

Tappamisesta on tullut jotenkin ihan käsittämättömän hankala asia nykymaailmassa. Siihen ei tietenkään pitäisi suhtautua kevyesti, mutta aika luonnosta vieraantuneelta meno vaikuttaa. Joskus on aika tappaa, ja jos sitä ei pysty tekemään ilman kyyneleitä, niin sitten pitää jokunen vuodattaa. Tai delegoida homma jollekulle muulle, jos se on mahdollista ilman kohtuuttoman kärsimyksen tuottamista.

Mika